Tuloveroprosentti ennallaan -kiinteistövero kiristyy Tampereella

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Demariryhmän puheenjohtajan Pekka Salmen mukaan Tampereella on varaa pitää huolta ikäihmisistään myös tulevaisuudessa.

Tampereen kaupungin tuloveroprosentti, 19,75, pysyy ensi vuonna entisen suuruisena. Tampereen kaupunginvaltuusto päätti asiasta budjettikokouksessaan maanantaina 14. marraskuuta.

Sen sijaan kiinteistöjen verotus kiristyy. Valtuusto vahvisti yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi 1,15 (vuonna 2016 1,05), vakituisten asuinrakennusten prosentiksi 0,55 (0,50), muiden asuinrakennusten prosentiksi 1,00 (0,90) ja yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosentiksi 0,30 (0,25).

Rakentamattomien rakennuspaikkojen veroprosentti nousee kolmesta neljään. Voimalaitosten kiinteistöveroprosentiksi valtuusto päätti 1,40. Aikaisemmin prosenttia ei ole määrätty.

Koiraveron suuruus ensi vuonna on 34 euroa koiralta.

Kiinteistöverojen korottamisesta päätettiin äänin 40-24, kolme valtuutettua äänesti tyhjää. Esityksen kiinteistöverojen ennallaan pitämisestä teki valtuutettu Yrjö Schafeitel (Tapu).

Äänet korotuksien puolesta tai vastaan saattoivat valtuustopäivän tunnelmien perusteella jakautua myös joissakin nelosten valtakoalitioon kuuluvissa ryhmissä. Nelosiin kuuluvat Kokoomuksen ja RKP:n, sosialidemokraattien, Vihreiden ja Vasemmistoliiton valtuustoryhmät.

Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja, apulaispormestari Pekka Salmi totesi kiinteistöveron nostamisen etenkin yleishyödyllisten yhteisöjen kohdalla olleen vaikean asian. Lisäksi vapaa-aikapalvelujen mahdolliset asiakasmaksujen ja tilavuokrien korotukset huolestuttivat.
­

– Onneksi neuvotteluissa saatiin lisättyä rahoitusta vapaa-aikapalveluihin, eivätkä maksujen ja vuokrien korotukset ole kovin suuria. Teattereille kompensoidaan kiinteistöveron korotus avustuksia nostamalla, mikä hieman helpottaa niiden muutoin aika vaikeata taloudellista tilannetta, Salmi sanoi.

Tulopohja turvattava

Vuonna 2015 Tampereen kaupungin verotettavat tulot kasvoivat 1,7 prosenttia. Tänä vuonna verotettavien tulojen kasvuksi arvioidaan 1,4 prosenttia, mutta kilpailukykysopimuksen vaikutuksesta ne ensi vuonna vähenevät samalla prosenttiosuudella.

Kunnallisveroa kertynee tänä vuonna 774 miljoonaa euroa. Ensi vuonna vähemmän. Summaksi on arvioitu 758 miljoonaa euroa.

Salmen mukaan kiky-sopimuksen kaupungin taloutta heikentävä vaikutus on nettona yhdeksän miljoonaa euroa.

Tämän vuoden yhteisöveron arvioitu tuotto, 53 miljoonaa euroa, on 14 miljoonaa euroa vähemmän kuin viime vuonna. Ensi vuonna yhteisöveron tuotto pysynee tämän vuoden tasolla.

Kiinteistöveroja puolestaan on tänä vuonna kertymässä 65 miljoonaa euroa. Ensi vuonna tuotoksi arvioidaan 72 miljoonaa euroa eli seitsemän miljoonaa euroa enemmän. Summalla on oleellinen merkitys Tampereen tulopohjan turvaamisessa ensi vuonna.

Salmen mukaan kaupungin talouden liikkumatila on ensi vuonnakin tiukka. Nettomenot tosin vähenevät 0,7 prosenttia. Tilanne on historiallinen, kun huomioidaan kaupungin nopea kasvu.

– Kaupungin talouden suurin ongelma ei ole menojen kasvu, vaan tulojen supistuminen. Verotulojen vähentyminen ja valtionosuuksien leikkaukset rapauttavat tulopohjaamme, joten sen vahvistaminen on tärkeä tehtävä.

Valtionosuudet vähenevät ensi vuonna kuluvaan vuoteen verrattuna 27 miljoonaa euroa (8,4 %).

Yritysten vuoro

Salmen mukaan julkinen talous toipuu vain talouskasvun ja korkeamman työllisyysasteen avulla. Yrityksille eri hallitukset ovat luoneet  vuosia kasvun edellytyksiä.

– Kun summaa kaikki elinkeinoelämän eteen tehdyt toimet, voi vain kysyä, koska työpaikkoja alkaa syntyä. Milloin elinkeinoelämä vastaa huutoonsa?  Toistaiseksi on nähty vain ennätyksellisen suuria osinkoja, joita on avokätisesti jaettu omistajille, Salmi sanoi sosialidemokraattien ryhmäpuheenvuorossa.

Salmen mukaan kaupungin investoinneista suuri potti menee talonrakennukseen ja erityisesti uusien koulujen rakentamiseen.

Kaupungin nettoinvestoinit ovat 197 miljoonaa euroa. Merkittäviä satsauksia tehdään myös kaupungin infraan. Ratikan rakentaminen alkaa, samoin Kannen ja Areenan.

– Investoinneilla luodaan taloudellista toimeliaisuutta, mikä merkitsee uusia työpaikkoja. Investointeja on kuitenkin laitettava tärkeysjärjestykseen, sillä kaupunkia uhkaa myös velkaantuminen, Salmi sanoi.

Paljon hyvää

Tiukoista taloudellisista ajoista huolimatta Salmi näkee budjetissa kannustavia ja innostaviakin piirteitä. Työllisyyden hoitoon on jo aikaisempinakin vuosina saatu määrärahoja, niin nytkin.

– Asetamme paljon toiveita työllisyyden hoidon kuntakokeiluun, joka käynnistyy ensi vuonna. Tärkeintä on kuitenkin luoda edellytyksiä uusille työpaikoille. Ensi vuonna kaupunki panostaa esimerkiksi miljoona euroa Smart Tampere -ohjelmaan. Sen tavoitteena on 10 000 uutta työpaikkaa. Hanke  on kaupungin digitalisaatiota ja kestävää kehitystä edistävä ”elinvoimaohjelma”.

Salmen mukaan myös panostukset lentoyhteyksien kehittämiseen ja uusien yritysalueiden rakentamiseen palvelevat työllistymistä. Sitä tukee myös Tampere3 -hanke. Se tähtää kaupungin korkeakoulujen yhdistämiseen ja sitä kautta niiden yhteistyön helpottamiseen. Yhteistyö taas mahdollistaa uusia tutkintoja tai ainakin tutkintojen uusia sisältöjä. Niiden pitäisi aikaisempaa paremmin soveltuvan nopeasti muuttuvan maailman tarpeisiin.

Lääkäreitä lisää

Salmen mukaan sosialidemokraattien yksi keskeinen tavoite kuluvalla vaalikaudella on ollut perusterveydenhuollon vahvistaminen ja lääkärille pääsyn nopeuttaminen. Terveysasemille onkin palkattu lisää lääkäreitä ja sairaanhoitajia. Tulevilla uudistuksilla kehitetään omalääkärijärjestelmän parhaita puolia. Ensi vuonna alkavat ilta- ja viikonloppuvastaanotot terveyspalveluissa.

Toinen sosialidemokraateille tärkeä asia on ollut se, ettei uusia leikkauksia peruskouluun ja varhaiskasvatukseen tule. Ryhmäkootkaan eivät kasva ensi vuonna.

Liikunta- ja vapaa-aikapalveluita vahvistaa muun muassa ensi vuonna valmistuva  Tesoman jäähallin saneeraus. Uutena palveluna aloittaa Kalevan maauimala. Uutta tekonurmeakin on tiedossa, ja Liikkuva Tampere -hanke jatkaa. Demarien  ehdotuksesta budjettiin tehdyn lisäyksen mukaan Pyynikin palloiluhallin peruskorjauksen ja laajentamisen vaihtoehtona  selvitetään uuden liikuntahallin rakentaminen Santalahden alueelle. Kolmesta tiloihin tulevasta harjoittelukentästä löytyy tilat lajille kuin lajille. Ja hallin naapurista riittävät parkkipaikat.

– Ikäihmisten palveluiden osalta on hyvä todeta, että tehostettuun palveluasumiseen saadaan lisää paikkoja ja kotihoidon lääkäripalvelut vahvistuvat. Toukolan rakentaminen Koukkuniemessä käynnistyy. Meillä on oltava varaa pitää huolta ikäihmisistämme myös jatkossa, Salmi sanoi.

 

Keskustelua aiheesta

Pertti Timosen mukaan demareilla hyvät saumat suurimmaksi puolueeksi Tampereella

Kuva: Wilma Hurskainen
Dosentti Pertti Timonen ennustaa demareille vaalivoittoa kevään kunnallisvaaleissa Tampereella.

Politiikan tutkija, dosentti Pertti Timonen sanoo, että sosialidemokraateilla on Tampereella hyvät mahdollisuudet nousta kevään kunnallisvaalien voittajiksi. Timonen on tehnyt vaalituloksesta laskelmia, joissa hän on käyttänyt hyväkseen Helsingin Sanomien muutama päivä sitten julkistaman Gallup -tutkimuksen tuloksia. Tutkimuksessa arvioitiin eri puolueiden valtakunnallista kannatusta. Nämä tiedot Timonen on laskelmissaan suhteuttanut Tampereen tilanteeseen.

Timosen laskelman mukaan sosialidemokraatit saisivat Tampereen kaupunginvaltuustoon kevään kunnallisvaaleissa 18 paikkaa (paikkamäärän muutos +2), Kokoomuksen ja RKP:n valtuustoryhmä 15 (-3), Vihreä valtuustoryhmä 12 (+2), Vasemmistoliiton valtuustoryhmä kahdeksan (+1), Perussuomalaisten valtuustoryhmä kuusi (-3), Keskustan valtuustoryhmä kolme (+-0), Tampereen Puolesta -ryhmä kaksi (+1), Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä kaksi (+-0) ja Vaihtoehto Tampere -ryhmä yhden paikan (+-0).

Timosen laskemia paikkamääriä on verrattu vuoden 2012 -vaalien paikkamääriin, jotka on merkitty sulkuihin. Luvuissa ei ole huomioitu vaalikauden aikana esimerkiksi loikkauksista johtuvia muutoksia. Vaihtoehto Tampere -ryhmän paikkamäärää on verrattu SKP:n vuonna 2012 samaan paikkamäärään. Vaihtoehto Tampere -ryhmä ei ollut mukana vuoden 2012 vaaleissa, mutta toinen ryhmän nykyisistä jäsenistä oli silloin SKP:n ehdokas.

Timonen sanoo, että hänen menetelmällään saadut tulokset eivät ole ”jumalan sanaa”, mutta aika lähelle toteutuvia tuloksia sillä pääsee.

 

Keskustelua aiheesta

Demarit haluavat nuorille kesätyöpaikkoja

Kuva: Tommy Yi
Nuoret toivovat, että omat jalat kulkisivat ensi kesänä kohti kesäduunia.

Tampereen kaupungin sosialidemokraattinen valtuustoryhmä on tehnyt nuorten työllistämiseen ja työllistymiseen tähtäävän uuden avauksen. Ryhmän viime maanantaisessa valtuustoaloitteessa esitetään, että Tampereen kaupunki kääräisee hihansa muiden toimijoiden kanssa tarjotakseen kaikille kaupungin alle 25-vuotiaille kesätyöpaikan. Sievoisen ansion lisäksi nuorille tarjoutuisi mahdollisuus tutustua työelämään.

Tampere on hakeutunut työ- ja elinkeinoministeriön työvoima- ja yrityspalveluiden alueelliseen kokeiluun, joka aloitetaan lähiaikoina. Valtuuston demariryhmän mielestä nuorten kesäduunien järjestäminen olisi hyvä osa kokeilua.

Aloitteella voidaan ryhmän mielestä etsiä uusia yhteistyötapoja nuorten kesätyöpaikkojen luomiseksi ja löytämiseksi. Sosialidemokraattien mielestä samalla voidaan kartoittaa mahdollisuudet myös kaupungin omien kesäduunipaikkojen kasvattamiseen.

Nuoria alle 25-vuotiaita oli koko maassa joulukuun 2016 tilastojen mukaan työttömänä 48 100 henkilöä. Tampereella vastaava luku oli 3 295.

Yritykset tarvitaan mukaan

– Nuoret joutuvat usein varsin varhaisessa elämänvaiheessa ottamaan kantaa tulevan ammattinsa valintaan. Tämä koskee erityisesti toisen asteen ammatilliseen koulutukseen pyrkiviä nuoria. Koulujen ja eri ammattialojen yhteistyötä on tarpeen vahvistaa myös siksi, että nuorille muodostuisi mahdollisimman todellinen kuva työelämästä, aloitteessa todetaan.

Demarit haastavat yrittäjiä toteamalla, että Suomessa yrityksillä on pitkät perinteet tarjota nuorille kesätyöpaikkoja ja koulutukseen liittyviä harjoittelupaikkoja. Demarivaltuutetut haluavat muiden nuorista huolta kantavien kanssa nostaa kesäduunit kansallistalkoiksi.

Osa valtakunnallista kampanjaa

Tamperelaisdemarien valtuustoaloite on osa SDP:n valtakunnallista, kaikki kaupungit, kunnat ja yritykset haastavaa kampanjaa. Sillä pyritään järjestelyihin, joilla jokaiselle maan nuorelle voidaan tarjota kesätyopaikka Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlien kunniaksi.

Aloitteeseen liittyy yksityiskohtainen maan hallitukselle, elinkeinoelämälle ja kunnille suunnattu esitys tarvittavista toimenpiteistä.

Ohjelmassa esitetään, että esimerkiksi maan hallitus ottaa vastuun kampanjan valtakunnallisesta valmistelusta. Lisäksi suunnitelmassa ehdotetaan, että hallitus kutsuu koolle elinkeino- ja yrityselämän järjestöt, työmarkkinaosapuolet, Kuntaliiton sekä kolmannen sektorin edustajat. Tapaamisen tarkoituksena on, että kaikki osalliset allekirjoittavat kesäduunivetoomuksen ja yhteistyösitoumuksen kesätyöpaikkojen avaamiseksi nuorille.

Keskustelua aiheesta

Lauri Lyly SDP:n kuntavaaliehdokkaaksi Tampereella

Kuva: Lehtikuva
Lauri Lyly (sd.) asettuu ehdolle Tampereella.

SAK:n entinen puheenjohtaja Lauri Lyly asettuu SDP:n kuntavaaliehdokkaaksi Tampereella. Asiasta kertoi Pirkanmaan Sosialidemokraatit tiedotteessaan.

Lyly kertoo haluavansa keskittyä muun muassa uusien työpaikkojen luomiseen Tampereella ja Pirkanmaalla.

Lyly toimi SAK:n puheenjohtajana 2009–2016 ja ennen sitä SAK:n edunvalvontaosaston johtajana ja Sähköalojen ammattiliiton puheenjohtajana.

Lyly on aiemmin ollut valtuutettuna Loviisassa 1980-luvulla.

Täydennetty viimeisellä lauseella.

Keskustelua aiheesta

Valtuusto korotti luottamushenkilöiden palkkoja ja palkkioita Tampereella

Tampereen kaupunginvaltuusto kokousti pitkään - puolenyön tienoille asti.

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti maanantaina uusista luottamushenkilöiden palkoista ja palkkioista. Ne tulevat voimaan uuden valtuuston aloittaessa työnsä. Korotusten kannalla olevat luonnehtivat korotuksia pääasiassa maltillisiksi. Edellisen kerran korotuksia tehtiin kahdeksan vuotta sitten.

Palkkojen ja palkkioiden suuruutta määriteltäessä vertailupohjana käytettiin muissa suurissa kaupungeissa ja Tampereen naapurikunnissa maksettavia palkkoja ja palkkioita. Asiasta teki esityksen työryhmä, johon puolueet olivat valinneet sellaisia valtuutettuja, jotka eivät enää ensi kunnallisvaaleissa asetu ehdokkaiksi. Näin päätöksentekijät eivät päättäneet omista palkkioistaan.

Valtuustoryhmät tekivät joitakin muutosesityksiä kaupunginhallituksen esityksiin, mutta lopulliset ratkaisut syntyivät selkeän enemmistön turvin.

Kaupungin kuten muidenkin kuntien luottamusmiesten palkkioiden korotukset ovat aina lämmittäneet veronmaksajien tunteita. Osa valtuutetuista katsoi maanantaina omalta osaltaa aiheelliseksi lisätä löylyä.

Arvostelua palkkojen ja palkkioiden nostamiselle esitettiin niin valtuustosalissa kuin kahvipöydissäkin. Yhtenä kritiikin perusteena pidettiin sote-uudistusta. Kun sosiaali- ja terveysasiat siirtyvät maakunnille, jotkut valtuutetut hämmästelivät palkkioiden korottamista, vaikka valtuutettujen tehtävät vähenevät.

Toiseksi kritiikin perusteeksi tarjottiin koko maan heikkoa taloudellista tilannetta sekä sen pohjalta tehtyjä palkkaratkaisuja ja kilpailukykysopimusta. Kun kaupunki ja kaupunkilaiset kärvistelevät toimeentulonsa kanssa, osa valtuutetuista ei pitänyt hetkeä palkkioiden korotukselle sopivana.

Pormestarin palkka ennallaan

Pormestarin palkka pysyy uuden vaalikauden alettua ennallaan. Pormestarin kiinteä kokonaispalkka on 14 625 euroa kuukaudessa. Apulaispormestarien palkka nousee 6 511 eurosta 7 500 euroon kuukaudessa.

Apulaispormestarien palkan korottamista perustellaan sillä, että kaupungin hallinnon uudistamisen myötä heidän tehtäviensä määrä kasvaa. Kun apulaispormestarit aikaisemmin johtivat tilaajalautakuntia, jatkossa tilaaja-tuottaja -mallin purkamisen myötä heidän johtamansa lautakunnat vastaavat myös palvelujen tuottamisesta.

Valtuusto hyväksyi vihreiden Petri Siuron esittämän muutoksen. Siinä todetaan, että mikäli luottamushenkilö on esteen vuoksi poissa osan kokouksesta ja hänen sijaansa saapuu varajäsen, maksetaan kokouksesta tuleva palkkio heille puolitettuna.

Muutoksella estetään mahdollisuus, että valtuutettu ja varavaltuutettu taktikoisivat molemmille kokonaisen kokouspalkkion.

Näin päätettiin

Valtuuston, kaupunginhallituksen ja kaupunginhallituksen jaoston kokouspalkkiot nousevat 180 eurosta 220 euroon. Lautakuntien ja niiden jaostojen kokouspalkkiot 150 eurosta 180 euroon. Johtokuntien ja toimikuntien kokouspalkkioita korotetaan 130 eurosta 180 euroon.

Valtuuston puheenjohtajan vuosipalkkio nousee 6 000 eurosta 8 000 euroon. Valtuuston I varapuheenjohtajan, valtuuston II varapuheenjohtajan, kaupunginhallituksen I varapuheenjohtajan, kaupunginhallituksen II varapuheenjohtajan, tarkastuslautakunnan puheenjohtajan, lautakunnan jaoston puheenjohtajan ja johtokunnan puheenjohtajan vuosipalkkiota korotetaan 2000 eurosta 3000 euroon. Konsernijaoston puheenjohtajan vuosipalkkioksi tulee 5 000 euroa ja konsernijaoston varapuheenjohtajan vuosipalkkioksi 2 500 euroa.

Kaupunginhallituksen jäsenen vuosipalkkiota korotetaan 1 800 eurosta 2 500 euroon. Keskusvaalilautakunnan jäsenten palkkio toimituspäivältä nousee 160 eurosta 200 euroon. Vaalilautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä vaalitoimikunnan puheenjohtajan palkkio korotetaan 240 eurosta 260 euroon. Vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan muun jäsenen palkkio korotetaan 140 eurosta 200 euroon.

Ansionmenetyskorvauksen enimmäismäärää nousee 25 eurosta 30 euroon tunnilta.

Ammatillinen koulutus puhutti

Ennenkuin valtuusto pääsi pohtimaan luottamushenkilöiden palkkoja ja palkkioita, se kävi koulutuspoliittisen keskustelun. Siinä kannettiin huolta ammatillisen koulutuksen tilasta. Keskustelu lähti liikkeelle, kun valtuusto käsitteli vuoden 2017 talousarvioon tehtäviä muutoksia. Ne merkitsivät supistuksia ammatilliseen koulutukseen. Valtuutettu Jukka Gustafsson (sd) luonnehti supistuksia poikkeuksellisen rajuiksi. Leikkausten perimmäinen syy on maan hallituksen tekemät leikkaukset valtionosuuksiin.

Useat valtuutetut, etenkin sosialidemokraatit, kantoivat huolta ammatillisen opetuksen tuntimäärien supistamisesta ja opetuksen resurssien leikkaamisesta. Taustalla oli huoli jo nyt nuorten varsin korkeasta työttömyysasteesta. Kun ammatillisen koulutuksen aikaisemmasta tasosta joudutaan tinkimään, se heikentää nuorten koulutusta ja näin ollen heidän sijoittumistaan työelämään.

Useammallakin suulla todettiin, että seuraavaa pormestariohjelmaa tehtäessä, koulutus pitäisi ottaa erityisen huomion kohteeksi. Ilman koulutusta ja koulutettuja kansalaisia moni katsoi Tampereen ja koko maankin nousun taloudellisesta kurimuksesta mahdottomaksi.

Keskustelua aiheesta

Moottoripyöräverosta suivaantunut entinen PS-vaikuttaja kuntavaaleihin – nyt SDP:n listoilta

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Perussuomalaisista viime vuoden lopulla eronnut nokialainen valtuutettu Mika Laakso lähtee ehdokkaaksi kuntavaaleihin – nyt sosialidemokraattina. Asia varmistui maanantaina.

Nokian sosialidemokraattinen kunnallisjärjestö ottaa ilomielin Laakson riveihinsä.

– On hienoa saada Mika Laakso mukaan demareiden ehdokaslistalle. Hän on osoittanut yhteistyökykynsä ja sitoutumisensa yhteiseen tekemiseen nokialaisten hyväksi vuosien aikana, Nokian Demarien kunnallistoimikunnan varapuheenjohtaja Arja Laitinen toteaa.

Laakso toimi yli kahdeksan vuotta Nokian kaupunginvaltuustossa perussuomalaisten ryhmäpuheenjohtajana sekä kaksi vuotta Nokian kaupunginhallituksessa 2. varapuheenjohtajana. Hän oli myös perustamansa Nokian perussuomalaiset ry:n puheenjohtaja sekä useita vuosia perussuomalaisten Pirkanmaan piirihallituksessa.

Mika Laakso totesi perussuomalaisista erotessaan olleensa usein puoluejohdon kanssa eri mieltä asioista, mutta silti puolustaneensa perussuomalaisia ajatuksia.

Kuppi meni niin sanotusti nurin perussuomalaisten venkoilusta moottoripyöräveron kanssa.

– Tähän vedän kuitenkin rajan. Moottoripyörät ja niihin liittyvä elämäntapa, veljeyden ja yhteenkuuluvuuden tunne, ovat minulle moninverroin tärkeämpiä kuin puoluepolitiikka, Laakso perusteli tuolloin Ylelle.