Lukijaristeily2017

Tuloveroprosentti ennallaan -kiinteistövero kiristyy Tampereella

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Demariryhmän puheenjohtajan Pekka Salmen mukaan Tampereella on varaa pitää huolta ikäihmisistään myös tulevaisuudessa.

Tampereen kaupungin tuloveroprosentti, 19,75, pysyy ensi vuonna entisen suuruisena. Tampereen kaupunginvaltuusto päätti asiasta budjettikokouksessaan maanantaina 14. marraskuuta.

Sen sijaan kiinteistöjen verotus kiristyy. Valtuusto vahvisti yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi 1,15 (vuonna 2016 1,05), vakituisten asuinrakennusten prosentiksi 0,55 (0,50), muiden asuinrakennusten prosentiksi 1,00 (0,90) ja yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosentiksi 0,30 (0,25).

Rakentamattomien rakennuspaikkojen veroprosentti nousee kolmesta neljään. Voimalaitosten kiinteistöveroprosentiksi valtuusto päätti 1,40. Aikaisemmin prosenttia ei ole määrätty.

Koiraveron suuruus ensi vuonna on 34 euroa koiralta.

Kiinteistöverojen korottamisesta päätettiin äänin 40-24, kolme valtuutettua äänesti tyhjää. Esityksen kiinteistöverojen ennallaan pitämisestä teki valtuutettu Yrjö Schafeitel (Tapu).

Äänet korotuksien puolesta tai vastaan saattoivat valtuustopäivän tunnelmien perusteella jakautua myös joissakin nelosten valtakoalitioon kuuluvissa ryhmissä. Nelosiin kuuluvat Kokoomuksen ja RKP:n, sosialidemokraattien, Vihreiden ja Vasemmistoliiton valtuustoryhmät.

Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja, apulaispormestari Pekka Salmi totesi kiinteistöveron nostamisen etenkin yleishyödyllisten yhteisöjen kohdalla olleen vaikean asian. Lisäksi vapaa-aikapalvelujen mahdolliset asiakasmaksujen ja tilavuokrien korotukset huolestuttivat.
­

– Onneksi neuvotteluissa saatiin lisättyä rahoitusta vapaa-aikapalveluihin, eivätkä maksujen ja vuokrien korotukset ole kovin suuria. Teattereille kompensoidaan kiinteistöveron korotus avustuksia nostamalla, mikä hieman helpottaa niiden muutoin aika vaikeata taloudellista tilannetta, Salmi sanoi.

Tulopohja turvattava

Vuonna 2015 Tampereen kaupungin verotettavat tulot kasvoivat 1,7 prosenttia. Tänä vuonna verotettavien tulojen kasvuksi arvioidaan 1,4 prosenttia, mutta kilpailukykysopimuksen vaikutuksesta ne ensi vuonna vähenevät samalla prosenttiosuudella.

Kunnallisveroa kertynee tänä vuonna 774 miljoonaa euroa. Ensi vuonna vähemmän. Summaksi on arvioitu 758 miljoonaa euroa.

Salmen mukaan kiky-sopimuksen kaupungin taloutta heikentävä vaikutus on nettona yhdeksän miljoonaa euroa.

Tämän vuoden yhteisöveron arvioitu tuotto, 53 miljoonaa euroa, on 14 miljoonaa euroa vähemmän kuin viime vuonna. Ensi vuonna yhteisöveron tuotto pysynee tämän vuoden tasolla.

Kiinteistöveroja puolestaan on tänä vuonna kertymässä 65 miljoonaa euroa. Ensi vuonna tuotoksi arvioidaan 72 miljoonaa euroa eli seitsemän miljoonaa euroa enemmän. Summalla on oleellinen merkitys Tampereen tulopohjan turvaamisessa ensi vuonna.

Salmen mukaan kaupungin talouden liikkumatila on ensi vuonnakin tiukka. Nettomenot tosin vähenevät 0,7 prosenttia. Tilanne on historiallinen, kun huomioidaan kaupungin nopea kasvu.

– Kaupungin talouden suurin ongelma ei ole menojen kasvu, vaan tulojen supistuminen. Verotulojen vähentyminen ja valtionosuuksien leikkaukset rapauttavat tulopohjaamme, joten sen vahvistaminen on tärkeä tehtävä.

Valtionosuudet vähenevät ensi vuonna kuluvaan vuoteen verrattuna 27 miljoonaa euroa (8,4 %).

Yritysten vuoro

Salmen mukaan julkinen talous toipuu vain talouskasvun ja korkeamman työllisyysasteen avulla. Yrityksille eri hallitukset ovat luoneet  vuosia kasvun edellytyksiä.

– Kun summaa kaikki elinkeinoelämän eteen tehdyt toimet, voi vain kysyä, koska työpaikkoja alkaa syntyä. Milloin elinkeinoelämä vastaa huutoonsa?  Toistaiseksi on nähty vain ennätyksellisen suuria osinkoja, joita on avokätisesti jaettu omistajille, Salmi sanoi sosialidemokraattien ryhmäpuheenvuorossa.

Salmen mukaan kaupungin investoinneista suuri potti menee talonrakennukseen ja erityisesti uusien koulujen rakentamiseen.

Kaupungin nettoinvestoinit ovat 197 miljoonaa euroa. Merkittäviä satsauksia tehdään myös kaupungin infraan. Ratikan rakentaminen alkaa, samoin Kannen ja Areenan.

– Investoinneilla luodaan taloudellista toimeliaisuutta, mikä merkitsee uusia työpaikkoja. Investointeja on kuitenkin laitettava tärkeysjärjestykseen, sillä kaupunkia uhkaa myös velkaantuminen, Salmi sanoi.

Paljon hyvää

Tiukoista taloudellisista ajoista huolimatta Salmi näkee budjetissa kannustavia ja innostaviakin piirteitä. Työllisyyden hoitoon on jo aikaisempinakin vuosina saatu määrärahoja, niin nytkin.

– Asetamme paljon toiveita työllisyyden hoidon kuntakokeiluun, joka käynnistyy ensi vuonna. Tärkeintä on kuitenkin luoda edellytyksiä uusille työpaikoille. Ensi vuonna kaupunki panostaa esimerkiksi miljoona euroa Smart Tampere -ohjelmaan. Sen tavoitteena on 10 000 uutta työpaikkaa. Hanke  on kaupungin digitalisaatiota ja kestävää kehitystä edistävä ”elinvoimaohjelma”.

Salmen mukaan myös panostukset lentoyhteyksien kehittämiseen ja uusien yritysalueiden rakentamiseen palvelevat työllistymistä. Sitä tukee myös Tampere3 -hanke. Se tähtää kaupungin korkeakoulujen yhdistämiseen ja sitä kautta niiden yhteistyön helpottamiseen. Yhteistyö taas mahdollistaa uusia tutkintoja tai ainakin tutkintojen uusia sisältöjä. Niiden pitäisi aikaisempaa paremmin soveltuvan nopeasti muuttuvan maailman tarpeisiin.

Lääkäreitä lisää

Salmen mukaan sosialidemokraattien yksi keskeinen tavoite kuluvalla vaalikaudella on ollut perusterveydenhuollon vahvistaminen ja lääkärille pääsyn nopeuttaminen. Terveysasemille onkin palkattu lisää lääkäreitä ja sairaanhoitajia. Tulevilla uudistuksilla kehitetään omalääkärijärjestelmän parhaita puolia. Ensi vuonna alkavat ilta- ja viikonloppuvastaanotot terveyspalveluissa.

Toinen sosialidemokraateille tärkeä asia on ollut se, ettei uusia leikkauksia peruskouluun ja varhaiskasvatukseen tule. Ryhmäkootkaan eivät kasva ensi vuonna.

Liikunta- ja vapaa-aikapalveluita vahvistaa muun muassa ensi vuonna valmistuva  Tesoman jäähallin saneeraus. Uutena palveluna aloittaa Kalevan maauimala. Uutta tekonurmeakin on tiedossa, ja Liikkuva Tampere -hanke jatkaa. Demarien  ehdotuksesta budjettiin tehdyn lisäyksen mukaan Pyynikin palloiluhallin peruskorjauksen ja laajentamisen vaihtoehtona  selvitetään uuden liikuntahallin rakentaminen Santalahden alueelle. Kolmesta tiloihin tulevasta harjoittelukentästä löytyy tilat lajille kuin lajille. Ja hallin naapurista riittävät parkkipaikat.

– Ikäihmisten palveluiden osalta on hyvä todeta, että tehostettuun palveluasumiseen saadaan lisää paikkoja ja kotihoidon lääkäripalvelut vahvistuvat. Toukolan rakentaminen Koukkuniemessä käynnistyy. Meillä on oltava varaa pitää huolta ikäihmisistämme myös jatkossa, Salmi sanoi.

 

Keskustelua aiheesta

Lauri Lylyn Tampere on inhimillinen ja vetovoimainen

Lauri Lyly (oik), Mikko Aaltonen ja Anna-Kaisa Heinämäki neuvonpidossa ennen pormestariohjelman julkistamista.

SDP:n pormestariehdokas Lauri Lyly julkisti tiistaina 23. toukokuuta pormestariohjelmansa. Lylyn mukaan parissa viikossa valmisteltu ohjelma syntyi hyvässä hengessä ja poikkeuksellisen yksituumaisesti. Kaikki valtuustoryhmät olivat työssä mukana ja ovat sitoutuneet sen sisältöön. Ohjelman nimi on ”Inhimillinen ja vetovoimainen Tampere”.

Julkistamistilaisuudessa mukana olleet valtuustoryhmien edustajat suitsuttivat kiitosta niin neuvotteluprosessille kuin ohjelman sisällöllekin. Kuitenkin Vihreiden ja Vasemmistoliiton ryhmäpuheenjohtajat Anna-Kaisa Heinämäki (vihr) ja Mikko Aaltonen (vas) jättivät tässä vaiheessa auki ryhmiensä mukanaolon ohjelmassa.

Vihreitä ja Vasemmistoliittoa askarruttaa meneillään olevien luottamusmiespaikkoja koskevien neuvottelujen tulokset. Vihreät haluavat joko kaupunginhallituksen konsernijaoston tai valtuuston puheenjohtajan paikan, joita molempia havittelee Kokoomuksen, RKP:n ja kristillisten valtuustoryhmä.

Vasemmistoliitto taas haluaa hyvityksen menettämälleen apulaispormestarin paikalle. Sen tähtäimessä on paikka tai paikat, joista voi tarkkailla Aaltosen mukaan kaupungin talouden ja palvelujen välistä tasapainoa.

Työllisyys on ykkösasia

Lylyn ohjelmassa työllisyys on ykkösasia. Tampereen työttömyysaste on 15 %, mikä tarkoittaa 17 000 työtöntä ihmistä. Asiantuntijoiden mukaan työttömien määrän väheneminen 1000 ihmisellä vahvistaisi kaupungin tulopohjaa 3-5 miljoonaa euroa.

Ohjelman tavoitteena on muun muassa taata yhdessä yritysten kanssa jokaiselle nuorelle ensimmäinen työpaikka. Yritykset haastetaan mukaan myös kesätöiden järjestämiseen. Kaupunki itse aikoo edistää oppisopimuskoulutusta tarjoamalla siihen sopivia paikkoja. Erilaisiin tuki- ja aktivointitoimenpiteisiin se varaa valtuustokauden aikana vuosittain 10 miljoonaa euroa.

Toinen tärkeä osa ohjelmaa on kaupungin talous. Ohjelmalla pyritään saamaan se tasapainoon.

Lylyn mukaan kaupunki tekee vielä pari vuotta alijäämäistä tulosta, mutta valtuustokauden loppupuolella on tarkoitus saada talous tasapainoon. Valtuustokauden puolivälissä arvioidaan niin mennyttä kuin tulevaakin, muun muassa sitä, onko veroprosentin nosto tarpeen vai ei.

Arviointihetki on sikälikin hyvä, että parin vuoden päästä maakuntauudistus on näillä näkymin vaiheessa, jolloin sote-palvelut ovat siirtyneet maakunnille. Maakuntauudistuksen jälkeen kaupungista tulee Lylyn mukaan pitkälti koulutusorganisaatio. Suurin osa kaupungin työntekijöistä työskentelee silloin koulutuspalveluiden parissa.

Sote-uudistuksen jälkeen koulutus korostuu

Kaupungin talouden kuntoon saattaminen on luonnollisesti edellytys kaupunkilaisten hyville palveluille. Koulutuspalveluissa muun muassa säilytetään subjektiivinen päivähoito-oikeus. Varhaiskasvatus ja 1-2 -luokkien opetus järjestetään lähipalveluina.

Vaika sote-palvelut siirtyvätkin maakunnalle, kaupungille jää niidenkin osalta tehtävää hyvinvoinnin edistämisen puitteissa. Painopisteinä ovat muun muassa ennaltaehkäisevä toiminta, palveluiden sujuvuus ja yhdenvertaisuus.

Kaupunki huolehtii jatkossa myös vetovoimastaan ja liikenneyhteyksistään. Se panostaan Tampereen tunnetuksi tekemiseen maan rajojen ulkopuolella, matkailuun ja liikenteeseen.

Ratikka rakennetaan loppuun ja pohditaan sen reitin jatkamista niin Pirkkalaan, Kangasalle kuin Ylöjärvellekin. Etelään aina Pietariin asti yltävään junaliikenteeseen halutaan lisää raiteita. Tampere-Pirkkalan lentokentän asemaa halutaan vahvistaa.

Tamperee kasvaa näillä näkymin 2000-3000 asukkaalla vuodessa. Kaupunki pyrkii turvaamaan kohtuuhintaisen asumisen sekä nopeuttaa yritysten rakennuslupien käsittelyä. Tamperetta täydennysrakennetaan, se kasvaa ylöspäin ja tarvittaessa uusille asuinalueille.

Teknologiaa pyritään hyödyntämään kaikissa mahdollisissa toimissa, esimerkiksi älyliikenteessä ja ihmisten palveluissa. Digitalisaation etenemisen myötä huolehditaan kuitenkin myös niiden ihmisten palveluista, jotka eivät tekniikan vauhdissa syystä tai toisesta pysy mukana.

Ohjelman mukaan myös suuret investoinnit viedään loppuun. Tämä koskee esimerkiksi Kansi ja Areena -hanketta sekä Näsinkallion maanalaista eritasoliittymää. Eteläpuiston ranta-alue irrotetaan vireillä olevasta asemakaavaprosessista. Eteläosaan tehdään uusi suunnitelma, jossa nykyinen rantaviiva säilytetään, kevennetään rakentamista ja säilytetään puistomainen ympäristö.

17 palvelulupausta

Lauri Lylyn pormestariohjelma koostuu yhdeksästä pääluvusta, jotka sisältävät 17 palvelulupausta. Lisäksi niiden saavuttamiseksi on mietitty joukko tavoitteita ja toimenpiteitä. Palvelulupausten täyttämisen ehtona on kaupungin terve talous. Tähän taas pääästään tulopohjaa vahvistamalla muun muassa työllisyyttä edistämällä, tiukalla menokurila, kaupungin oman palvelutuotannon kehittämisellä ja työllisyyttä edistävillä investoinneilla.

Eri otsikoiden alla annetut palvelulupaukset, tavoitteet ja toimenpiteet ovat seuraavat:

Työllisyys on ykkösasia
Palvelulupaus:
– Yritystoimintaa ja työllisyyttä edistetään tulopohjan vahvistamiseksi
Keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet:
– Yritysten synnyn, toiminnan, kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen; älykkäät ratkaisut työllisyyden tukemiseksi
– onnistumisen edellytysten luominen Smart Tampere -ohjelmalle
– kaupungin omat työllistävät hankkeet (esim. Sulkavuoren keskusjäteveden puhdistamo sekä sisäilmakorjaukset ja niistä seuraavat rakennushankkeet)
-kaupungin strategisia tavoitteita tukeva hankintapolitiikka
– jokaiselle nuorelle ensimmäinen työpaikka yhteistyössä yritysten kanssa
– työllisyyden palvelut yhdeltä luukulta (kuntakokeilu)
– sujuvat yrityspalvelut yhdeltä luukulta

Tampereella osataan
Palvelulupaus:
– Tamperelaisilla lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus oppia laadukkaasti, yksilöllisesti ja yhteisöllisesti
– Tampere on innovaatioiden ja osaamisen keskittymä
Keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet:
-Korkealaatuinen ja kansainvälisesti kiinnostava koulutus varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin
– älykkäät ratkaisut osaamisen ja innovaatioiden edistämiseksi
– uudet oppimisympäristöt muun muassa ammatillisessa koulutuksessa
– alueittain tasa-arvoiset kasvatus- ja opetuspalvelut; tasavertaiset mahdollisuudet kasvuun ja oppimiseen
– varhaiskasvatuksen sekä esi- ja alkuopetuksen järjestäminen lähipalveluna
– subjektiivisen päivähoito-oikeuden säilyttäminen
– toimintakulttuurin kehittäminen ja opettajien täydennyskoulutus, oppimisen kannalta sopivat ryhmät ja riittävä erityisopetus
– toisen asteen opiskelijoiden tarpeet huomioiva opetuksen, tuen ja ohjauksen turvaaminen opintojen loppuunsaattamiseksi
– Tampere on jatkossakin Suomen opiskelijaystävällisin kaupunki

Kansainvälinen kulttuuri- ja urheilukaupunki
Palvelulupaus:
– Tampere tunnetaan kansainvälisesti vetovoimaisena kulttuuri- ja urheilukaupunkina
Keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet:
-Tampereen kehittäminen luovien alojen ja eri kulttuurimuotojen keskukseksi
-julkisen taiteen edistäminen
– omaehtoisen ja matalan kynnyksen kulttuurin mahdollistaminen
– kaupunki- ja matkailumarkkinoinnin kehittäminen
– matkailutarjonnan kehittäminen; Tampereen (mm. Teisko) ja sen lähialueiden matkailun kehittäminen yhteistyössä muiden kuntien ja elinkeinoelämän kanssa

Kaikki tiet vievät Tampereelle
Palvelulupaus:
– Tampere on sujuvasti saavutettava kaupunki
Keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet:
– Keskeisten hankkeiden aktiivinen edunvalvonta (mm. kolmas raide etelään, Pietari-ratayhteyksien sujuvoittaminen ja lähijunaliikenteen kehittäminen)
-Tampere-Pirkkalan kehittäminen kansalliseksi varakentäksi
– oikea-aikaiset ja -hintaiset yhteydet Euroopan lentoliikenteen solmukohtiin; charterlentojen ja halpalentojen lisääminen
– kansainvälinen rahti- ja logistiikkakeskus yhdessä kaupunkiseutujen kuntien kanssa
– raitiotiehankkeen toteuttaminen kustannus-hyötyarvioon nojaten
– pysäköinnin ja joukkoliikenteen joustavan hinnoittelun selvittäminen
– keskustan maanalaisten yhteyksien toteuttaminen
– kävelypainotteisuuden lisääminen
– kaupunkipyörät osaksi joukkoliikennejärjestelmää ja pyöräverkoston kehittäminen

Kasvava kaupunki
Palvelulupaus:
– Tampereella on monipuolisia ja kohtuuhintaisia asuntoja
– Tampereen maankäytön prosessi ja lupien käsittely sujuvoituvat ja nopeutuvat
– Tampere huomioi ympäristö- ja ilmastotavoitteet kaikessa kaupunkisuunnittelussa
Keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet:
– tarpeita vastaavan tonttivarannon turvaaminen elinkeinoelämälle ja monipuoliselle asumiselle
– turvallinen kaupunkiympäristö digitalisaatiota hyödyntäen
– merkittävien kaupunkikehityshankkeiden (mm. Kansi ja Areena) toteuttaminen
– kansallinen kaupunkipuisto -hanke
– ekologinen maankäyttö
– hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä
– kiertotalous osana viisasta luonnonvarojen käyttöä (mm. Kolmenkulma ja Tarastenjärvi)
– pienhiukkaskuormituksen vähentäminen, esim. pienhiukkaspäästöttömien ja ilmastoystävällisten bussien huomioiminen ensisijaisina vaihtoehtoina hankinnassa
– kaupungin maankäytön prosessin sujuvoittaminen
– rakennuslupien käsittelyn nopeuttaminen (tavoitteena keskimäärin yhden kuukauden käsittelyaika) ja valvonnan sujuvoittaminen
– kokeilevat/innovatiiviset kaupunginosat (mm. Hiedanranta)
– kokonaisvaltaisen lähiöiden kehittämissuunnitelman laatiminen

Hyvinvoivat tamperelaiset
Palvelulupaus:
– Tamperelaisten hyvinvointia tuetaan
– jokaisella lapsella on mahdollisuus vähintään yhteen harrastukseen
– maahanmuuttajilla on mahdollisuus kokea olevansa osa tamperelaisia yhteisöjä
Keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet:
– ennaltaehkäisevien palveluiden vahvistaminen
– vanhempien tukeminen ja ohjaus vanhemmuuteen kasvamisessa
– päihde- ja/tai mielenterveyspalveluiden kohdentaminen erityisesti nuorille ja lapsiperheille
– köyhyyden ja huono-osaisuuden vähentäminen ja syrjäytymisen ehkäisy
– harrastusmahdollisuuksien, -tilojen ja -paikkojen mahdollistaminen lapsille ja nuorille; muun muassa toimenpiteet, jotka laskevat harrastamisen hintaa
– liikkumiseen kannustaminen kaikissa ikäryhmissä
– maahanmuuttajien ja valtaväestön kohtaamispaikkojen mahdollistaminen sekä monipuolisesta ja laadukkaasta kieli- ja kulttuurikoulutuksesta huolehtiminen
– kaupungin ja muiden palveluntuottajien tarjoamien palvelujen aktiivinen markkinointi
– henkilökunnan tietotaidon lisääminen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymyksissä

Turvallinen ikääntyminen
Palvelulupaus:
Tamperelainen voi ikääntyä turvallisesti ja harrastaa monipuolisesti
Keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet:
– ikäihmisten palvelutason säilyttäminen vähintään vuoden 2017 tasolla ikäihmisten määrän kasvu huomioiden
– palvelurakenteen muutoksen jatkaminen: pitkäaikaisesta laitoshoidosta erilaisiin ja innovatiivisiin palveluasumisen muotoihin ja kotihoitoon
– kotihoidon palveluiden toteuttaminen niin, että tutut kotihoidon työntekijät vastaavat ikäihmisten palveluista kodeissa
– terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämisen mahdollistaminen
– tiiviin yhteistyön jatkaminen kolmannen sektorin palveluntuottajien kanssa
– ohjauksen ja neuvonnan sekä asiakasohjauksen toteuttaminen lähipalveluna yhteistyössä maakunnan kanssa

Tasapainoinen talous
Palvelulupaus:
– kaupungin talous on tasapainossa valtuustokauden loppuun mennessä
– tarkkaan harkittuja lisäpanostuksia tehdään ennaltaehkäiseviin palveluihin, koulutukseen ja työllisyyteen
Keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet:
– menojen kasvun hillitseminen; tavoitteena muun muassa viiden prosentin kustannussäästö hallinnollisista tehtävistä
– tulopohjan vahvistaminen
– vaikuttavien investointien tekeminen
– kiinteistöjen harkittu realisointi
– monikäyttöiset ja muunneltavat tilat
– tilojen käytön ja kunnon seurannan ammattimainen toteuttaminen

Uudistumalla parempia palveluja
Palvelulupaus:
– tulevaisuuden Tampere palvelee saumattomasti asukkaita ja yrityksiä
– hyvällä johtamisella mahdollistetaan työntekijöiden onnistuminen
– työhyvinvointi paranee kaupunkiorganisaatiossa
Keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet:
– kaupungin ja uuden maakunnan välisen yhteistyön rakentaminen saumattomaksi
– asukkaat ja kaupungin henkilöstö kehittäjinä, kaupunki mahdollistajana
– tiedolla johtamisen kehittäminen, muun muassa toiminnan ja investointien vaikuttavuuden arviointi
– digitaalisten palveluiden kattava ja johdonmukainen kehittäminen
– esteettömän vuorovaikutuksen kehittäminen asukkaiden, yhteisöjen ja kaupungin välillä
– kaupungin omistamien yhtiöiden ohjaus strategian mukaiseen toimintaan
– johtamiskulttuurin kehittäminen ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien lisääminen
– sairauspoissaolojen määrän vähentäminen 10 prosentilla
– Kunta 10 -tutkimuksen tulosten hyödyntäminen korjaavissa ja kehittävissä toimenpiteissä
– osaamisen kehittäminen vastaamaan digitaalisen maailman haasteita

Keskustelua aiheesta

Antti Rinne: Ilmastonmuutos saattaa lisätä pakolaisten määrää

Antti Rinne (oik) ja Lauri Lyly saivat vastata moniin kysymyksiin ennen ja jälkeen puheenvuorojensa.

Tampereella maanantaina 22. toukokuuta vierailleen SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen mukaan ilmastonmuutos saattaa karkottaa kotoaan kuivuudesta kärsivillä alueilla asuvia ihmisiä. Rinne alusti Tampereen työväentalolla pidetyssä tilaisuudessa Suomen tulevaisuudesta.

Samassa tilaisuudessa SDP:n pormestariehdokas Lauri Lyly arvioi Tampereen tulevaisuutta. Rinne ja Lyly puhuivat täydelle salille, johon oli saapunut reilusti yli sata kuulijaa.

Rinteen mukaan maailmassa on kaikkiaan 60 miljooaa pakolaista, joista pari miljoonaa Euroopassa. Euroopassa olevien pakolaisten määrä ei ole katastrofaalisen suuri, mutta silti pakolaiset ovat saaneet Euroopan sekaisin.

Suomeen pakolaisia ”ryöpsähti” vuonna 2015 noin 32 000.

– Meidän on nähtävä inhimillinen hätä ja annettava maahanmuuttajille mahdollisuus rakentaa suomalaista yhteiskuntaa, Rinne sanoi.

Rinteen mukaan ilmaston muutos lisää suurella todennäköisyydellä pakolaisten määrää.

– Niistäkin ihmisistä meidän on huolehdittava.

Rinne kertoi, että häneltä on kysytty, miksei Suomi huolehdi ensin omista vähäosaisistaan. Hänen mukaansa Suomella on mahdollisuus huolehtia molemmista ihmisryhmistä.

– Se vaatii vain poliittista tahtoa.

Sotilaat vievät Suomea Natoon

Suomen toinen haaste liittyy Rinteen mukaan Itämeren kiristyneeseen sotilaalliseen tilanteeseen.

– Meidän ei pidä tämän vuoksi hötkyillä, vaikka jotkut yrittävät tällä varjolla viedä Suomen Natoon. Sotilaallisilla harjoituksilla Suomea ikään kuin hivutetaan sotilasliiton jäseneksi. Tänä vuonna on noin kymmenen sotaharjoitusta. Tämä ei käy. Asiat vaativat selkeätä läpivalaisua.

Rinne arvioi myös USA:n presidentin Donald Trumpin politiikan vaikutuksia Suomeen.

– Jos USA käpertyy itseensä ja Trumpin toimin vapaakauppa hyytyy, se vaikuttaa Suomeen. Seurauksena on tiukat paikat muun muassa siten, että vapaakaupan hyytyessä emme pääse hyödyntämään globalisaatiota oikein. Vapaakaupan hiipuminen vaikeuttaa köyhien asemaa.

Myös Brexit jättää omat jälkensä. Englannin ero vaikuttaa esimerkiksi Euroopan ja Unioni asemaan. Sen vaikutukset ovat myös taloudellisia. Yhden taloudellisestikin suuren maan poisjäänti Unionista heijastuu muun muassa kustannusten jakoon Unionissa.

Velka kasvanut kaikesta huolimatta

Rinne sivusi myös maan hallituksen politiikkaa. Vaalien jälkeiset hallituksen toimet ovat yllättäneet. Hallitus on perustellut työttömiin, opiskelijoihin, eläkeläisiin ja lapsiperheisiin kohdistaneita leikkauksiaan velan oton pienentämisellä.

– Lainaa on kuitenkin otettu runsaasti. Lisäksi leikkauksin vähävaraisilta otetut varat on jaettu rikkaille veron kevennyksinä. Puhutaan miljardiluokan summasta. Esimerkiksi apteekkarit ovat saaneet suuria verohelpotuksia, kun samanaikaisesti on leikattu ihmisten lääkekorvauksia. Näille toimille hallitus ei vaaleissa hakenut eikä saanut mandaattia, Rinne sanoi.

Myös sote-uudistus ja siihen liittyvä valinnanvapaus merkitsevät uusia rasitteita vähävaraisille. Ennen pitkää kustannukset kasvavat ja rahat niihin otetaan köyhiltä palvelumaksuja korottamalla.

– Kyseessä on suurin puhallus, mitä Suomessa on koskaan tehty.

Työttömyys on ykkösasia

SDP:n pormestariehdokas Lauri Lyly arvioi Tampereen tulevaisuutta esittelemällä pormestariohjelmansa suuria linjoja. Ohjelman ykkösasia on työttömyyden pienentäminen. Tampereella on 17 000 työtöntä ja työttömyysaste 15 prosenttia.

Kaupunki ei voi uusia työpaikkoja yksin taikoa, vaan se vaatii yhteistyötä kaupungin yrittäjien kanssa. Apuna on tarkoitus käyttää myös Tampereen vetovoimaa. Vaikka kaupunki on Suomessa tunnettu, maan rajojen ulkopuolella sen tunnettavuutta on syytä kasvattaa.

Lyly korosti, että sen jälkeen kun sote-uudistus on toteutunut, ja sote-palvelut siirtyneet maakunnalle, Tampereen on toisenlainen kaupunki ainakin työnantajana. 15 000 kaupungin työntekijästä noin 7 000 siirtyy maakunnan palvelukseen.

Uudistuksen jälkeen kaupungin päätehtäväksi jää koulutus varhaiskasvatuksesta yliopistoon. Se merkitsee, että kaupunki muuttuu suureksi kasvatusorganisaatioksi.

– Työtä tarjoavat myös kaavoitus, kaupungin infrasta huolehtiminen, kulttuuri- ja liikuntapalvelut, kaupungin talous ja siihen oleellisesti liittyvät elinvoimakysymykset, Lyly sanoi.

Kaikki mukana vieläkin

Lylyn mukaan pormestariohjelmasta neuvoteltaessa kaikki poliittiset ryhmät ovat yksimielisesti etsineet ratkaisuja kaupungin ongelmiin.

– Lähtäkohtana on ollut, että kun mennään asiat edellä, kyllä sopu luottamusmiespaikoistakin syntyy. Jos joku ryhmä jää pois valtapoliittisista syistä, sille ei voi mitään, Lyly totesi.

Lylyn mukaan talouden kuntoon saaminen on tärkeää myös palveluiden kannalta. Kun talous on kunnossa, palveluitakin voidaan tarjota.

– Rikkaat ihmiset eivät välttämättä tarvitse julkisia palveluita, mutta tavalliset ihmiset tarvitsevat.

Lyly esittelee pormestariohjelmansa tiistaina 23. toukokuuta.

Keskustelua aiheesta

Pormestariohjelma julki ensi viikon alussa

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Lauri Lylyn johdolla neuvoteltu pormestarisopimus julkistetaan ensi viikon alussa..

Tampereen pormestariohjelmaa laatineiden kolmen työryhmän tuotokset ovat valmiit. Ryhmien työn tuloksia käsiteltiin tiistaina. Seuraavassa vaiheessa työryhmien aikaansaannokset kootaan yhteen pormestariohjelman luonnokseksi. Luonnos pyritään jakamaan valtuustoryhmille keskiviikkona 17. toukokuuta.

Valtuustoryhmillä on keskiviikko ja torstai aikaa käsitellä luonnosta. Suuria muutoksia sen sisältöön ei liene tulossa.

Lyly odottaa valtuustoryhmien kommentteja luonnoksesta perjantaiaamuna. Perjantain aikana pidetään pormestariohjelmasta myös valtuustoryhmien yhteinen neuvottelu, jossa käsitellään ohjelmaan tulevia mahdollisia muutosesityksiä.

Perjantaina on tarkoitus sopia pormestariohjelman lopullisesta sisällöstä niin, että se voidaan julkistaa viimeistään tiistaina 23. toukokuuta.

Pormestariohjelman allekirjoitus ajoittunee heti kesäkuun alkuun, jolloin puolueille jää parisen viikkoa aikaa sulatella ja pohtia ohjelmaa. Sopiva allekirjoituspäivä lienee perjantai 2. kesäkuuta.

Vielläkin kaikki mukana

Neuvotteluja vetävän, SDP:n pormestariehdokkaan Lauri Lylyn mukaan ryhmät ovat työskennelleet hyvässä hengessä ja erittäin yksituumaisesti. Kaikki valtuustoryhmät ovat edelleen mukana pormestariohjelman työstämisessä.

– Tärkeimmistä asioista ei ole erimielisyyttä. Ne ovat työllisyyden parantaminen ja talouden tasapainottaminen, tamperelaisten sujuvat palvelut ja Tampereen vetovoimaisuudesta huolehtiminen, Lyly sanoo.

Heti kuntavaalien tuloksen selvittyä useammat tahot arvioivat nykyisen valtakoalition jatkavan yhteistyötään Tampereella. Se vahvistunee ainakin porvarilliseen valtuustoryhmään sulautuneilla kristillisdemokraateilla. Myös keskustalaisten on arveltu liittyvän joukkoon.

Valtuuston pienryhmien veikataan lopulta jäävän oppositioon. Pienryhmät ovat pysyneet neuvotteluissa mukana muun muassa siksi, että ryhmät yrittävät näin maksimoida paikkansa kaupungin luottamuselimissä.

Keskustelua aiheesta

Työnsä päättänyt Tampereen kaupunginvaltuusto halusi Ruotulan golf-kentälle asuntoja

Demariryhmä kukitti valtuustotyön jättäneet Heini Lehtokankaan, Tarja Jokisen, Jarmo Rantasen ja Seppo Salmisen.

Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi viimeisessä kokouksessaan kantakaupungin yleiskaavan. Kaava sai valtuutetuilta paljon kiitosta ja yksimielisen siunauksen lukuunottamatta Ruotulan golf-kenttäalueen tulevaa käyttöä.

Sosialidemokraatit esittivät kenttäalueesta toivomusponnen, jonka mukaan ”Ruotulan golf-kentän maa-alueen jatkosuunnittelussa lähtökohtana on golf-kentän siirtäminen pois alueelta, ja alueen kaavoittaminen asumiskäyttöön Kaupin luontoarvot huomioiden.”

Golf-kenttä sijaitsee lähellä kaupungin keskustaa. Lisäksi ratikan reitin jatkaminen Keskussairaalalta Ruotulan alueelle ja aina Linnainmaalle asti antaa hyvät mahdollisuudet alueen liikenneyhteyksien kehittämiselle ja liittämiselle kaupungin keskustaan.

Ilpo Sirniön (sd) esittämä toivomusponsi hyväksyttiin äänin 43-22, yksi valtuutettu äänesti tyhjää.

Kentän vuokra-aika jatkuu reilut 10 vuotta, minkä jälkeen sen valmistelu asuntojen rakentamiseksi voi käynnistyä. Sunnittelu toki voi alkaa aikaisemmin. Kentäalueelle mahtuu asuntoja tuhansille asukkaille. Joidenkin arvioiden mukaan esimerkiksi nykyisen Hervannan asukasmäärän tarpeisiin.

Golf-kentän siirtämistä vastusti voimakkaimmin Kokoomus. Kentän puolesta pidetyissä puheenvuoroissa kenttäalue katsottiin muun muassa liian kosteaksi paikaksi asuntojen rakentamiseen.

Alueen rakentamista vastustettiin myös kentän pitkillä perinteillä ja sen katsottiin olevan vahva vetovoimatekijä Tampereelle.

Harri Airaksinen (kok) kertoi maailmalla kaupungin keskustassa sijaitsevan golf-kentän olevan harvinaisuus.

Kaupungin talouskin puhutti

Myös Tampereen kaupungin tarkastuslautakunnan arviointikertomus ja kaupungin tilinpäätös vuodelta 2016 puhuttivat kaupunginvaltuustoa.

Arviointikertomuksen mukaan kaupungin talous ei ole edelleenkään tasapainossa. Talouden tasapainottaminen on lautakunnan mukaan yksi heikoimmin onnistuneista strategisista tavoitteista toukokuun lopussa päättyvällä valtuustokaudella.

Kaupungin lainamäärä on lautakunnan mukaan aiemmin pysynyt maltillisena merkittävästä investointimäärästä huolimatta, mutta vuonna 2016 sekä kaupungin että koko kaupunkikonsernin lainamäärä kasvoi voimakkaasti.

Tampereen kaupungin vuoden 2016 tilikauden tulos on 8,1 miljoonaa euroa muutettua talousarviota parempi. Tilinpäätös on 21,3 miljoonaa euroa alijäämäinen ja tilikauden alijäämä 17,0 miljoonaa euroa. Nettomenojen 1,9 prosentin kasvu oli kaupungin talousmiesten mielestä hyvin maltillista.

Nettomenojen kasvun hillinnässä on viime vuosina onnistuttu talousmiesten mukaan kiitettävästi. Verotulojen ja valtionosuuksien vaisun kehityksen vuoksi viime vuoden tulos painui selvästi alijäämäiseksi.

Tarkastuslautakunnan mukaan kaupunki ei saavuttanut tavoitettaan pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyden vähentämisessäkään. Se toteaa kertomuksessaan, että työllisyyttä edistävien toimien kokonaisuus on monitoimijajärjestelmä, jota mikään yksittäinen taho ei johda.

Työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin osallistuu paitsi kaupunki, myös sen omistamat tytäryhteisöt ja valtionkin toimijat. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan toimintoja tulisi kehittää ja selkeyttää siten, että kokonaisuutta johtaisi yksi strateginen toimija.

Asia oli toki tiedossa

Pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok) totesi, että kaupungin taloudellinen tilanne on ollut toki tiedossa. Silti kaupungissa on toteutettu ja toteutetaan merkittäviä hankkeita aina rantatunnelista ratikkaan ja uusista asuinalueista Kansi ja Areena -hankkeeseen. Lisäksi kaupungissa on tehty merkittävä toimintamallin uudistus.

Ikosen mukaan kaupungin nettomenot on kaikesta huolimatta saatu kuriin. Talouden ongelmat ovat seurausta valtionosuuksien ja verotulojen pienenemisestä. Ilman tätä kehityskulkua kaupungin tulos olisi ylijäämäinen.

Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmikin totesi, että uutta alijäämää ei ole tehty, mutta sen sijaan saatu aikaan paljon hyvää. Salmenkin mielestä kaupungin talouden ahdinkoon syynä on tulopohjan pettäminen.

– Emme kuitenkaan ole leikanneet kaupunkilaisten palveluista, emmekä kiristäneet verotusta. Alijäämä on näin ollen ollut harkittu ratkaisu. Seuraavalla valtuustokaudella kaupungin talous on kuitenkin tasapainottettava.

Salmen mukaan kiinnittämällä huomiota lasten huostaanoton, sairauspoissaolojen ja ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen kaupungilla on mahdollisuus 100 miljoonan euron säästöihin.

Sääntöjä ja ohjeita

Kaupunginvaltuuston kokouksen esityslistalla oli maanantaina myös Tampereen kaupunkikonsernin tytäryhteisöjen konserniohje. Se pitää sisällään kaupunkikonsernin ohjausta, valvomista ja johtamista koskevia ”pykäliä”.

Konserniohjeesta käytiin pitkähkö keskustelu ja ohjeeseen tehtiin myös kolme muutosehdotusta, joista yksi hyväksyttiin.

Sen sijaan kaupungin omistajaohjauksen periaatteet valtuusto jätti pöydälle. Tämä johtui siitä, että valtuusto haluaa tarkastaa pari erilaisia mielipiteitä herättänyttä kohtaa.

Omistajaohjauksen periaatteista päättää uusi valtuusto.

Keskustelua aiheesta

Tampereen kaupunginhallitus hyväksyi Areenayhtiön osakassopimuksen

Tämä maisema muuttuu parhaassa tapauksessa muutamassa vuodessa paljon. Kansi ja Areena rakennetaan molemmin puolin Sorin siltaa.

Tampereen kaupunki ja hankkeen sijoittajaryhmä julkistivat 11. toukokuuta 2017 Areenayhtiön osakassopimuksen. Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti osakassopimuksen 15. toukokuuta.

Hankkeen pääosakas on SRV:n, LähiTapiola-ryhmän ja OP Ryhmän vakuutus- ja eläkeyhteisöjen yksityinen sijoittajaryhmä ja vähemmistöosakkaana Tampereen kaupunki. Kaupungin rooli Areenayhtiössä täyttää kaupunginvaltuuston asettamat edellytykset vähemmistöosakkuudesta ja sijoittajien tasaveroisesta asemasta. Lähtökohtana on, että kaupunki saa sijoituksensa takaisin tuottoineen.

Tavoitteena on, että rakentaminen voi alkaa vielä 2017 syksyllä, jolloin ensimmäinen vaihe Sorinsillan eteläpuolella valmistuisi 2020 vuoden loppuun mennessä. Hankkeen käynnistymisen ehtona on areenayhtiön investointipäätös loppujen toteutusedellytysten, muun muassa valtionosuuden varmistumisen jälkeen.

Koko Kansi ja areena -hankkeen kokonaisarvo on yli 500 miljoonaa euroa, josta Areenan ja harjoitushallin osuus on noin 100 miljoonaa euroa.

Keskustelua aiheesta