Tunnettuja suomalaisia pyydettiin kertomaan, ketkä ovat historian merkittävimpiä suomalaisia – näin se meni: miehet nimesivät vain miehiä

Periksiantamaton selviytyjä. Uskomaton menestystarina. Tasa-arvoinen, onnellinen ja vaatimaton maa, jolla on kaunis ja puhdas luonto sekä koulutettu ja rehellinen kansa. Itsepäinen mörököllien maa. Satavuotias kympin tyttö. Sellainen satavuotias on Suomi parhaimmillaan STT:n kyselyyn vastanneiden suomalaisvaikuttajien mielestä.

STT pyysi eri alojen merkkihenkilöitä kuvailemaan Suomea ja pohtimaan, miltä maan tulevaisuus näyttää. Sähköpostitse toteutetussa kyselyssä nousivat esille niin sisu, neljä vuodenaikaa kuin jääkiekon vuoden 1995 maailmanmestaruuskin.

– Maa, jonka itsetunto kohosi vähän Keijo Rosbergin ja jääkiekkoilun MM-kullan ansiosta. Maa, jota rakastan, kivuista huolimatta ja juuri siitä syystä, sanoi entinen jalkapalloilija, valmentaja Atik Ismail.

Moni vastaaja korosti luontoa, puhdasta ilmaa ja pohjoisuutta.

– Luontomme on ainutlaatuinen, aito ja puhdas, sanoi HMD Globalin johtaja Pekka Rantala.

– Syvin voima nousee metsästä, merestä, soista, mäistä, kumpareista, joista, järvistä ja niistä peilautuvista sieluista, sanoi näyttelijä Outi Mäenpää.

– Pohjoinen, monen mielestä kaukainen ja kylmä maa, jossa puhutaan vaikeaa, vain pienelle ihmisjoukolle avautuvaa kieltä, mutta joka on ulkoisesti kaunis, fiksu ja sydämeltään lämmin, sanoi kansanedustaja, entinen sisäministeri Päivi Räsänen (kd.).

Moni halusi korostaa sitä, että Suomi on pienestä koostaan huolimatta pärjännyt maailmalla.

– Pienestä kansantaloudesta huolimatta saavutettu isoja kehityskulkuja. Monissa globaaleissa rankingeissa kärjessä, sanoi keihäänheittäjä, olympiavoittaja Tapio Korjus.

Kekkonen ja Aki Kaurismäki mainittiin merkittävinä

Vastaajia pyydettiin nimeämään myös merkittävimpinä pitämiään suomalaisia. Moni nosti tärkeimmäksi Suomen kuudennen presidentin, marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin.

– Suomen johtaja kohtalon sirkkelin iskiessä Suomeen dramaattisimmin ja kauaskantavimmin, kuvaili filosofi Esa Saarinen.

Diplomaatti René Nybergin mukaan Mannerheim on sodan ja rauhan symboli, joka vei Suomen rauhaan kesällä 1944.

Vastauksissa nousi esille myös Linux-käyttöjärjestelmän luoja Linus Torvalds. Torvaldsin luoma käyttöjärjestelmä on läsnä miljardien ihmisten elämässä päivittäin, totesi Pekka Rantala.

– Linus on merkittävästi demokratisoinut teknologiaa luomalla avoimen, kaikkien ulottuvilla olevan alustan ohjelmoinnille.

Merkittävimmäksi nimettiin myös elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki. Jalkapallovalmentaja Atik Ismailin mukaan Kaurismäki kuvaa elokuvissaan suomalaista elämäntapaa ja arvomaailmaa.

– Ne kertovat ihmisen ja yksilön polusta, joka on täynnä elämää tunteiden kirjavassa maastossa. Elokuvien ohjaus, käsikirjoitus ja lavastus jättävät alitajuntaan muiston, joka kestää loppuelämän ajan.

Kyselyssä nousivat esille myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö, presidentti Urho Kaleva Kekkonen, Jorma Ollila, Jean Sibelius, Mikael Agricola, J. V. Snellman ja Paavo Nurmi.

”Olisiko historiassa aika noteerata naisten panos?”

Suomen historia tuntuu joskus koostuvan sodista ja urheilusta, pääosin miesten suorituksista, sanoi vastauksessaan ihmisoikeusasioissa profiloitunut pitkän linjan poliitikko Elisabeth Rehn.

– Olisiko nyt kirjoitettava myönteinen historia, jossa kaikkia hienoja arjen ja työn saavutuksia korostetaan, rauhan työ pääsisi taas kunniaan ja naisten yhteiskuntaa rakentava panos vihdoinkin noteerataan!

Rehnin mielestä merkittävimpiä suomalaisia ovat olleet maan ensimmäiset naisaktivistit. He rakensivat Suomelle tasa-arvon alun, Rehn sanoi.

Hiihtäjä Aino-Kaisa Saarinen nosti esille kirjailija Minna Canthin.

– Tasa-arvon ja naisten aseman edistäjänä hän on vaikuttanut siihen, millainen maa Suomesta on kasvanut. Minna Canth on ollut suuri vaikuttaja siihen, että Suomessa on kehitys kulkenut oikeaan suuntaan jo sata vuotta.

Näyttelijä Outi Mäenpää pitää suurimpana suomalaisena Helvi Sipilää, joka muun muassa valittiin ensimmäisenä naisena YK:n apulaispääsihteeriksi ja oli ensimmäisenä naisena ehdolla Suomen presidentiksi.

– Vaikka hän oli nainen, siis joutui tekemään kaksin verroin miehiin verrattuna töitä päästäkseen eteenpäin, oli hänen uransa huikea.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä ei halunnut nostaa esille ketään yksittäistä ihmistä. Sen sijaan hän kritisoi historian miesvaltaisuutta.

– Historian kirjoituksessa on nostettu vuosien aikana esiin lukuisia merkkimiehiä, naisia vähemmän ja vähemmistöihin kuuluvia tuskin lainkaan.

Helsingin yliopiston sosiaalisen median tutkija, dosentti Janne Matikainen nimesi yksittäisen ihmisen sijaan merkittävimmäksi suomalaiseksi hyvinvointivaltion.

– Se on Suomen menestyksen mahdollistaja ja tulos. Se on kaiken hyvän ruumiillistuma, mutta myös haukkumisen kohde. Kaikki ovat kuitenkin osa sitä, ja kaikilla on suhde siihen.

”Huono-osaisuus syö nuorten tulevaisuudenuskon”

Suomen tulevaisuudesta kysyttäessä moni oli huolissaan. Huolta herättivät muun muassa ilmastonmuutos ja nationalismin kasvu. Monialataiteilija Anssi Kasitonnin mukaan ihmisten asenne määrää sen, mihin suuntaan Suomi muuttuu.

– Toivottavasti rakastavampaan ja hyväksyvämpään suuntaan.

Selvästi eniten vastaajat olivat huolissaan koulutuksen heikkenemisestä.

– Suomi on maailman vähiten epäonnistunut maa, mutta suunnastaan nyt hieman epävarma. Koulutus on ollut tukijalka, jota nyt kuitenkin sahataan. Jotain muuta halutaan tilalle, mutta mitä? pohti Matikainen.

Avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaojan mukaan Suomen tulevaisuus on kiinni koulutuksesta ja tutkimuksesta.

– Suomi on kääntänyt selkänsä koulutukselle, opetukselle ja tutkimukselle jo kohta kahden vuosikymmenen ajan. Jos tilanteeseen ei tule muutosta, siellä viimeisten joukossa me edelleenkin laahustamme – emme tulevaisuutta tekemässä, vaan väkisin tulevaisuutta kohti raahattuina.

Huolta herätti myös eriarvoistuminen ja syrjäytyminen.

– Huono-osaisuus, varsinkin nuorilla, syö tulevaisuudenuskon. Tämä johtaa ongelmiin ja ääriaineksen syntyyn, Matikainen sanoi.

Kyselyyn vastasi yhteensä 19 eri alan vaikuttajaa

STT lähetti kyselyn joukolle eri elämänalueilta tunnettuja suomalaisia ja pyysi ajatuksia suomalaisuudesta ja itsenäisyyden merkityksestä.

Kyselyyn vastasi yhteensä 19 ihmistä. He ovat yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä, filosofi Esa Saarinen, yritysjohtaja Pekka Rantala HMD Globalista, sosiaalisen median tutkija, dosentti Janne Matikainen Helsingin yliopistosta, pitkän linjan diplomaatti René Nyberg, avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja Turun yliopistosta, näyttelijä Outi Mäenpää, entinen Nokia-johtaja ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston työelämäprofessori Anssi Vanjoki, kouluratsastusmestari Kyra Kyrklund, triathlonisti Kaisa Sali, maastohiihtäjä, moninkertainen maailmanmestari ja olympiamitalisti Aino-Kaisa Saarinen, keihäänheittäjä, olympiavoittaja Tapio Korjus, entinen jalkapalloilija, jalkapallovalmentaja Atik Ismail, monialataiteilija, kuvataiteilija Anssi Kasitonni, ilmastonmuutosasiantuntija, ympäristöfysiikan professori Markku Kulmala, ihmisoikeuksissa profiloitunut pitkän linjan poliitikko Elisabeth Rehn, entinen sisäministeri, kansanedustaja Päivi Räsänen, pitkän linjan poliitikko, Euroopan parlamentin jäsen Paavo Väyrynen, tuleva OP:n pääjohtaja, Suomen Olympiakomitean puheenjohtaja Timo Ritakallio.

STT–JECATERINA MANTSINEN, JAANA VAAHTIO

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Jokajouluinen varoitus: älä laita näitä suosikkileluja pukinkonttiin

Kuva: Lehtikuva
Vieterivetoisessa ralliautossa on tukehtumisvaara, koska siitä voi irrota pieniä paloja.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on löytänyt neljästä joulun suosikkilelusta vakavia vaaroja. Tukesin mukaan kolmessa puulelussa oli niin pieniä osia, että pieni lapsi voi tukehtua niihin. Lisäksi yhden rooliasun huomattiin syttyvän liian herkästi tuleen.

Tukes testasi yhteensä 20 myynnissä olevaa joulun suosikkilelua. Tukehtumisvaaran Tukes havaitsi vieterivetoisessa ralliautossa, City Tour Bus -autossa ja ABC-nuppipalapelissä. Palovammariski on Ryhmä Haun Sampan rooliasussa. Lisäksi rooliasu on pakattu Tukesin mukaan liian ohueen muovipussiin, johon lapsi voi tukehtua.

Tukes kehottaa kuluttajia poistamaan vaarallisiksi havaitut tuotteet käytöstä.

Lisäksi Tukes huomauttaa, että Crystal-kiteidenkasvatussarjassa ei ole käyttöohjeita tai kemikaalien luetteloa suomeksi ja ruotsiksi.

Tukesin ylitarkastaja Anja Merenkivi kertoo olevansa tyytyväinen, että yhdestäkään testatusta lelusta ei löytynyt kiellettyjä muovin pehmentämiseen käytettyjä ftalaatteja.

– Euroopassa ftalaattien takia on tänä vuonna kielletty useita leluja, hän toteaa tiedotteessa.

Sebastian Tynkkyselle ankara takaisku – KKO hylkäsi hakemuksen

Kuva: Lehtikuva

Korkein oikeus (KKO) on hylännyt perussuomalaisten nuorten puheenjohtajana toimineen Sebastian Tynkkysen valituslupahakemuksen asiassa, joka koski Tynkkysen oikeutta valittaa hovioikeuteen Oulun käräjäoikeudesta saamastaan tuomiosta.

Käräjäoikeus oli viime tammikuussa tuominnut Tynkkysen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja uskonrauhan rikkomisesta 50 päiväsakon suuruiseen sakkorangaistukseen.

Tynkkynen haki tuomioon muutosta Rovaniemen hovioikeudelta, joka ei kuitenkaan myöntänyt hänelle jatkokäsittelylupaa. KKO:ssa kysymys oli siitä, olisiko hovioikeuden tullut myöntää Tynkkyselle jatkokäsittelylupa.

Nyt kyllä ottaa pattiin! – nuoret miehet pahastuvat eniten, jolleivät pääse joulusaunaan

Miestä ottaa pattiin, jollei pääse joulusaunaan.

Vain viidennes suomalaisista ei sauno jouluaattona. Monien joulumieleen tulee vähintäänkin särö, mikäli jouluna ei ole saunomismahdollisuutta. Miehistä puolet kertoo harmistuvansa, elleivät he pääse joulusaunaan. Kaikkein intohimoisimmin joulusaunomiseen suhtautuvat alle 25-vuotiaat miehet. Heistä 80 prosenttia harmistuu, jos eivät pääse saunomaan jouluna. Kokonaisuudessaan suurin osa suomalaisista haluaa saunoa jouluna omassa kodissa. Joulusauna on perheen yhteinen hetki. Vain kolmasosa kertoo nauttivansa joululöylyt yksin. Tulokset selviävät saunayhtiö Harvian teettämästä joulusaunakyselystä, johon vastasi 1041 suomalaista.

Saunaperinne kuuluu suomalaiseen jouluun. Perinne on vähintään yhtä vanha kuin joulusiivous ja
-koristeet. Vain viidennes suomalaisista ei sauno jouluaattona. Saunakiintymyksen kääntöpuolena on mielipaha, joka uhkaa, jos jouluna ei olekaan löylyjä tarjolla. Miehistä puolet kertoo harmistuvansa, elleivät he pääse joulusaunaan. Naisista puolestaan selkeästi yli joka toinen ei erityisemmin tarvitse joulusaunaa. Tiedot selviävät maailman johtavan saunatuotevalmistajan Harvian teettämästä  joulusaunakyselystä.

– Sauna tärkeä osa suomalaisuutta. Vaikka ajat muuttuvat, joulusauna pysyy keskeisenä osana suomalaisten tyyliä viettää vuoden rakastetuinta juhlaa, Harvian markkinointipäällikkö Jussi Valkonen pohtii.

Joulusauna näyttää kyselyn tulosten valossa olevan perinteenä tärkeämpi miehille kuin naisille. Ja nuorille miehille tärkeämpi kuin varttuneemmille. Alle 40-vuotiaista miehistä vähintään 73 prosenttia kertoo sen itselleen tärkeäksi. Kaikkein intohimoisimmin joulusaunomiseen suhtautuvat alle 25-vuotiaat miehet. Heistä 80 prosentille joulu saisi vähintäänkin särön, jos ei pääsisi saunomaan. Saunaton jouluaatto on peräti pilaantunut jouluaatto heistä 60 prosentin mielestä.

– Tuossa näkyy varmaankin myös nuoruuden into, mutta silti kyselytulos ennakoi hyvää tulevaisuutta suomalaiselle saunakulttuurille. Nuoret tahtovat edelleen rentoutua löylyissä, Valkonen sanoo.

Nuorista miehistä 84 prosenttia käy jouluaattona saunassa. Ahkerimpia joulusaunojia suomalaisista ovat 31–40-vuotiaat miehet, joista 87 prosenttia saunoo jouluna.

Ei ole oman kodin saunan voittanutta

Suurin osa suomalaisista joulusaunoo omassa kodissa. Harvian Joulusaunakyselyn vastaajista 54 prosenttia kertoo, että oma koti on paras saunapaikka. Seuraavaksi suosituinta on saunoa sukulaisilla, näin kertoo joka viides. Myös taloyhtiöiden saunat lämpenevät jouluna. Joka kymmenes nautiskelee löylyistä taloyhtiön yleisellä joulusaunavuorolla. Mökkijouluun sauna kuuluu niin ikään joka kymmenennellä. Sen sijaan hotelleissa jouluaan viettävien ohjelmaan saunominen kuuluu erittäin harvoin.

– Suomessa on maailman suurin saunatiheys. Meillä on 5 miljoonaa ihmistä ja noin 3 miljoonaa saunaa. Sauna siis löytyy erittäin suurella todennäköisyydellä, viettää joulun sitten missä tahansa kotimaassa, Valkonen toteaa.

Vastaajista yli 40 prosenttia kertoo saunovansa puolison kanssa. Lauteille yhdessä koko perheen kanssa suuntaa joka viides. Vain kolmannes suomalaisista nautiskelee joulusaunasta omassa rauhassaan.

Saunayhtiö Harvian teettämään kansalliseen joulusaunakyselyyn vastasi yhteensä 1041 suomalaista, joista miehiä oli 546 ja naisia 495.

Näillä nikseillä ehdit vielä varmistamaan parhaat joululöylyt:

– Tarkista puukiukaan arinan kunto.

– Vaihda vääntynyt tai halkeillut arina ennen jouluaattoa.

– Tarkista kiuaskivien kunto lyömällä niitä yhteen. Jos ne murenevat tai lohkeilevat, kivet on syytä vaihtaa.

– Murenemisen lisäksi myös kivien värin muuttuminen kertoo, että on vaihtamisen aika.

– Sitten vain saunan pesu, ja riittävän pitkä lämmitysaika, niin rentouttavat joulusauna on valmis.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Elokuvaohjaaja Kirsi Marie Liimatainen opiskeli DDR:ssä, ja se muutti hänen elämänsä: ”Minusta tuli heidän takiaan tosi vallankumouksellinen”

Kuva: Jari Soini

Hylätty, ränsistynyt Wilhelm Pieckin nuorisokorkeakoulu seisoo Itä-Berliinin lähellä metsän keskellä. Piha on villiintynyt. Tämä näky kohtasi elokuvaohjaaja Kirsi Marie Liimataista hänen mennessään katsomaan 20 vuoden jälkeen vanhaa Saksan demokraattisen tasavallan aikaista opiskelupaikkaansa.

– Oli hirveä shokki nähdä se koulu. Tuli karsea olo. Oli ihan musertavaa.

Liimatainen toivoi sisimmässään tapaavansa jonkun vanhoista, kansainvälisistä opiskelukavereistaan koulun ystävätapaamisessa. Kukaan heistä ei tullut – vain entisiä DDR:läisiä.

Kaipaus ja kysymykset jäivät.

Liimataiselle syttyi ajatus elokuvan tekemisestä. Hän penkoi arkistoja tuloksetta. Monet ulkomaalaiset opiskelijat olivat tulleet kouluun suoraan taisteluiden keskeltä ja joutuivat käyttämään peitenimiä.

Muutamaa vuotta myöhemmin hän matkusti Boliviaan, Nicaraquaan, Etelä-Afrikkaan, Chileen ja Libanoniin löytääkseen heidät.

– Minun piti saada Egyptin kommunistipuolue vakuuttuneeksi syistä, miksi halusin tietää joidenkin nimiä. Nicaraquassa ei haluttu puhua koko DDR:stä, Liimatainen luonnehtii.

En halua katua mitään. Kaikki on mennyt niin kuin on pitänytkin.

Istumme Kahvila Rytmissä Hakaniemessä. Kaikesta näkee Liimataisen puhuvan itselleen merkityksellisestä ajanjaksosta. Vuodesta, joka muutti hänen elämänsä. Sen pohjalta syntyi myös dokumentti Toveri, missä olet nyt?. Elokuva sai vasta Saksan ohjaajaliiton METROPOLIS 2017 ”paras dokumentin ohjaus”-palkinnon.

Liimataisen toiveena on ollut vaikuttaa maailmaan taiteen tekemisen kautta. Siinä hän on mielestään onnistunutkin.

– En halua katua mitään. Kaikki on mennyt niin kuin on pitänytkin. Lähden ajatuksesta, että me olemme kaikki yhtä suurta perhettä. En osaa olla toisenlainen, eikä se kiinnosta.

Liimatainen on parhaillaan suunnittelemassa maahanmuuttopolitiikkaa, poliittista oikeistoa ja suvaitsemattomuutta käsittelevää elokuvaa ja näytelmää. Viidenkymmenen ikävuoden rajapyykki on lähestymässä.

– Pitää laittaa nasta lautaan. Minulla on hirveästi kerrottavaa.

Miksi ihmiset sallivat tällaisen Suomessa?

Karl Marxin ajatus ”tuotantosuhteet ovat ristiriidassa tuotantovälineiden kanssa” on Liimataisesta yhä totta. Vaikka DDR:n sosialismi osoittautui utopiaksi, unelma paremmasta maailmasta on säilynyt.

– On toivoa, koska maailman solidaarinen liike on jälleen nousussa. On paljon rasismin ja vihan aaltoa vastustavia ihmisiä. Se on tehnyt minuun vaikutuksen.

Suomen vasemmisto ei kaipaa Liimataisesta pirstaloitumista enää yhtään lisää. Yhtenäisyys, yhteiset kannanotot ja mielenosoitukset olisivat hänestä jotain. Liimatainen järkyttyi uusnatsien lokakuisesta marssista Tampereella, sekä ihmisten MV-lehden juttujen jakamisesta somessa kritiikittömästi.

– Miksi ihmiset sallivat tällaisen Suomessa? Sitä en ymmärrä. Suomesta puuttuu poliittinen kasvatus.

Ohjaaja ei vaihtaisi kokemustaan Wilhelm Pieckin nuorisokorkeakoulusta mistään hinnasta pois.

– Meissä kansainvälisissä opiskelijoissa oli hirveän paljon samaa, vaikka olimme ihan eri olosuhteissa. Minusta tuli heidän takiaan tosi vallankumouksellinen, hän sanoo.

Lue koko laaja Kirsi Marie Liimataisen haastattelu torstain 14. joulukuuta Demokraatista.

Keskustelua aiheesta

Suomalaiset ovat keränneet jo 40 000€ silpomisvaarassa oleville kisii-yhteisön tytöille – ”Leikkaukset tehdään silloin, kun tytöt eivät ole koulussa”

Kuva: Meeri Koutaniemi

Suomalaiset ovat keränneet jo yli 40 000 euroa silpomisvaarassa oleville Kenian kisii-yhteisön tytöille, kun tavoitteena on 50 000 euroa. Tytöt turvaan -joulukeräys on osa suomalaisen kehitystyöjärjestö Solidaarisuuden Silpomaton-kampanjaa.

Järjestön mukaan suomalaiset lahjoittajat ovat näytelleet kisii-yhteisössä tärkeää roolia jo vuoden 2016 alusta alkaen. Ilman heitä Solidaarisuuden silpomisen vastainen työ Kenian Kisiissä ei olisi mahdollista. Varoja silpomisen vastaiseen työhön kerätään Silpomaton-kampanjassa läpi vuoden. Käytännössä työ tarkoittaa esimerkiksi loma-aikoina järjestettäviä leirejä, joille tytöt pääsevät turvaan silpomisuhan alta.

Solidaarisuus-järjestön tiedotteen mukaan suuri osa sukuelinten silpomisista tehdään joululomalla, koska silloin tytöillä on aikaa toipua leikkauksen aiheuttamista vammoista.

”Vaikka kisii-yhteisöön kuuluvat ovat kristittyjä protestantteja, joulun aikaan liittyvä silpomisuhka ei liity kristilliseen joulunviettoon, vaan siihen, että jouluna tytöt eivät ole koulussa. Lomat ovat kriittistä aikaa”, kertoo Solidaarisuuden tasa-arvoasiantuntija Maria Väkiparta.

”Operaatio vaatii tietenkin myös toipumisaikaa. Siksi leikkaukset tehdään silloin, kun tytöt eivät ole koulussa.”

Keräys käynnistyi 25.11. ja jatkuu 22.12. asti.