Masokistiset suomalaiset jaksavat vatvoa hävittyä sotaa – Louhimiehen aiempi elokuva ei lupaa hyvää ”Tuntematon 3:lle”

Kuva: Lehtikuva
Ohjaaja Aku Louhimies ohjaa näyttelijöitä kuvauspaikalla Vekarajärvellä.

Edwin Laineen Tuntematon sotilas on outo yhdistelmä lyyristä luontokuvausta, yli-ikäisten näyttelijöiden jermuhuumoria ja juurevaa toverieetosta. Aikansa kuva monessa mielessä. Elokuva on kautta aikojen katsotuin suomalaisissa elokuvateattereissa. Teoksen kulttuurihistoriallinen merkitys ylittää sen taiteellisen arvon.

Rauni Mollbergin versio kolmekymmentä vuotta myöhemmin lähti hylkäämään kansankunnan kaapin päälle nostettuja kanonisoituja kliseitä sodan kaoottisuutta alleviivaavalla kuvaustyylillä ja nuoremmilla näyttelijöillä. Myös ”Mollen” naturalistinen tulkinta löysi yleisönsä, vaikka miljoonayleisöt jäivät studioaikaan.

Kun legendaarisena pidetty alkuperäinen ja ällikällä lyönyt uustulkinta ovat jo olemassa ja kaikkien katsottavissa vaikkapa jokaisen hyvin varustellun kirjaston lainauksina, ovat monet maistaneet Aku Louhimiehen kolmannessa versiossa Väinö Linnan romaanista astian makua – siitä huolimatta, että valmista elokuvaa ei ole eikä sitä näin ollen kukaan ole myöskään nähnyt.

Kolmenkymmenen vuoden sykleissä tulevista elokuvista viimeisin ilmestyy markkinoitavasti Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuonna lokakuussa 2017.

Kiivaskaan keskustelu elokuvan ympärillä ei tule kenellekään yllätyksenä ja on tekijöille toivottavaa. Niinikään odotettuja ovat jo lähtökohtaisesti epäilevät arviot koko hankkeen mielekkyydestä: Miksi muistella sotaa yhä uudelleen ja vieläpä hävittyä? Eikö muita, tähdellisempiä aiheita nykypäivästä todellakaan löydy?

Sama hämmästys ei koskaan vaivaa esimerkiksi teatteritaidetta, joka pyörittää samoja näytelmiä uudestaan ja uudestaan. Myös Tuntematonta.

Louhimies ei pyri ohjaamaan huonoa ja epäuskottavaa elokuvaa. Mainiota.

Ihmettelyä ymmärtää paremmin taloudellisesta näkökulmasta. Louhimies saa käyttöönsä lähes seitsemän miljoonan euron budjetin, josta vajaa miljoona tulee elokuvasäätiöltä eli veikkausvoittovaroista. Budjetti on yli nelinkertainen verrattuna keskimääräisen kotimaisen elokuvan tuotantoon.

Suomessa ei tehdä ainuttakaan ammattimaista elokuvaa ilman julkista tukea. Voi siis väittää uskottavasti, että kolmas Tuntematon on joltain toiselta tuotannolta tai tuotannoilta pois.

Vaikka isänmaallisuus on menettänyt entistä merkitystään urbanisoitumisen, kansainvälistymisen ja kulttuurin pirstaloitumisen seurauksena, Louhimies koettaa vielä kerran koota kansankunnan yhteen kollektiivisen kokemuksen äärelle. Onnea matkaan.

Ensimmäiset näyttelijävalinnat julkistettiin kaksi viikkoa sitten. Ne eivät kieli riskinotosta vaan pikemminkin Suuresta Kansallisesta Projektista. Taitavaa etukäteismarkkinointia on paljastaa nimistä ensin vain osa. Kun loput kerrotaan myöhemmin, lööpit täyttyvät taas uusista tuomioista.

Kaupallista silmää osoittaa sekoitus suuren yleisön suosikkeja ja sille vieraampia kasvoja. Aku Hirviniemen ja Jussi Vatasen Putous-leima on tarttuvaa sorttia. Eero Ahon valintaa Antti Rokaksi on päivitelty, koska liki viisikymppisiä alikersantteja ei rintamalla juuri ollut.

Eero Aho Käskyn turmeltuneena kenttätuomarina.

Eero Aho Käskyn turmeltuneena kenttätuomarina.

 

Mutta millaista elokuvaa voimme odottaa? Louhimies on puhunut haastatteluissa ympäripyöreitä ”hyvästä ja realistisesta” elokuvasta. Hän ei siis pyri ohjaamaan huonoa ja epäuskottavaa elokuvaa, mikä on mainio juttu.

Voisiko hänen aiemmasta sotaelokuvastaan, kevään 1918 taisteluita kuvaavasta Käsky-elokuvasta saada vihiä?

Siinä toinen, valkoinen puoli kuvataan hävyltään hännän ja moraaliltaan selän katkaisseena lahtaajajoukkona. Mainittu Aho on sodassa mielenterveytensä menettänyt paatunut ja turmeltunut kenttätuomari. Yleinen kaaos heijastuu katkeaviin yksilöihin ja mielivaltaisiin rangaistuksiin, mutta tarina päättyy idealistiseen sankaritekoon ja uhrilahjaan – kuin amerikkalaiseen uneen.

Kaivaako Louhimies hävitystä sodasta vastaavia? Toivottavasti ei.

Korjattu: Tuntemattoman sotilaan tuotantobudjetista 940 000 euroa tulee Suomen elokuvasäätiöltä. Poistettu maininta ”leijonanosasta”.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kohuelokuva Yösyöttö kerännyt jo 100 000 katsojaa: ”Yleisö on pitänyt elokuvan ykkösenä Suomessa ilman Finnkinoa”

Marja Pyykön Yösyöttö-elokuva on ylittänyt 100 000 katsojan rajan.

Elokuva on saanut eilisiltaan mennessä 107 918 katsojaa. Viime viikonlopun aikana elokuvan katsoi kaikkiaan 20 076 henkilöä ja se oli viikonlopun katsotuin elokuva toista viikkoa peräkkäin.

Elokuvasta kohistiin jo ennen ensi-iltaa, kun selvisi ettei sitä esitetä lainkaan Finnkinon teattereissa.

Yösyöttö on Solar Filmsin tuotantoa ja sen levittää Nordisk Film. Elokuvan ovat tuottaneet Markus Selin ja Jukka Helle ja se perustuu Eve Hietamiehen samannimiseen romaaniin.

Selin kommentoi loistavaa katsojatulosta.

”Loistavaa, että yleisö on pitänyt elokuvan ykkösenä Suomessa ilman Finnkinoa. Suurkiitos kuuluu yleisölle sekä yksityisille teatterinomistajille, jotka todella rakastavat kotimaista elokuvaa. ”

Elokuva voitti parhaan elokuvan palkinnon ”Best Nordic Feature 2017” Nordic International Film Festivalilla New Yorkissa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”Epäilin, pärjääkö uusi filmatisointi edeltäjille, mutta joudun sanomaan” – Heinäluoma antoi arvionsa uudesta Tuntemattomasta

Kuva: Tommi Hynynen © Elokuvaosakeyhtiö Suomi 2017

SDP:n kansanedustajat ovat vakuuttuneita Aku Louhimiehen ohjaamasta uudesta Tuntemattoman sotilaan versiosta.

Eero Heinäluoma kehuu elokuvaa Facebookissa mielettömän hienoksi ja koskettavaksi.

– Epäilin, pärjääkö uusi filmatisointi edeltäjille, mutta joudun sanomaan: Tuntematon on VUODEN elokuva, Heinäluoma päivittää.

Kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta on myös pitänyt näkemästään.

– Kävimme eduskunnan kanssa katsomassa uuden Aku Louhimiehen ohjaaman Tuntemattoman sotilaan. Itketti, vavisutti, kosketti. Elokuva tulee jäämään suurten elokuvien joukkoon. Kiitos ja valtavasti onnitteluja kansallistarinamme hienosta toteutuksesta.

Kansanedustaja Sirpa Paateron mielestä Louhimiehen Tuntematon sotilas on vaikuttava ja riittävästi erilainen.

Keskustelua aiheesta

”On vaikea uskoa, että tulkinta herättäisi kritiikkiä” – tutkija-arvio uudesta Tuntemattomasta: Rokka, Hietanen ja Kariluoto keskiössä

Kuva: Lehtikuva

Aku Louhimiehen ohjaama suurfilmi Tuntematon Sotilas sai torstaina ensiesityksensä kutsuvieraille. Teatterintutkijan arvion mukaan elokuva on melko perinteinen ja sovinnainen tulkinta Linnan romaanista. Se ei juuri haasta totuttuja näkemyksiä klassikkotekstistä, kuten esimerkiksi Kristian Smedsin Kansallisteatterin versio kymmenen vuotta sitten.

Tutkija Julia Pajunen näkee kuitenkin uustulkinnassa pieniä nyansseja, jotka poikkeavat aiemmasta. Elokuva esimerkiksi vilauttaa huumeiden käyttöä rintamalla ja tyttöjen paritusta Petroskoissa. Filmi keskittyy muutamaan henkilöhahmoon, ja siitä on jätetty pois joitakin tuttuja kohtauksia.

– Elokuva on Suomen satavuotisjuhlateos ja jo lähtökohdiltaan uskollinen pohjatekstille. On vaikea uskoa, että tulkinta herättäisi kritiikkiä, pohtii Julia Pajunen, joka tutki viime kesänä valmistuneessa väitöskirjassaan juuri Smedsin radikaalina pidettyä versiota Tuntemattomasta sotilaasta.

Erona kirjaan ja myös Edvin Laineen vuoden 1955 ja Rauni Mollbergin vuoden 1985 elokuvaversioihin on se, että Louhimiehen tulkinta keskittyy vahvemmin muutamaan hahmoon. Pajunen näkee keskushahmoiksi erityisesti Eero Ahon esittämän Rokan, Aku Hirviniemen näyttelemän Hietasen sekä Johannes Holopaisen Kariluodon.

Rokka tuodaan aiemmin mukaan kuin edellisissä versioissa. Hietaselle puolestaan on rakennettu rakkaussuhde Veraan Petroskoissa. Elokuvassa myös näytetään keskushahmojen kotioloja, ja heitä syvennetään psykologisesti naissuhteiden kautta.

– Keskeisten hahmojen korostaminen auttaa sellaisia katsojia, joille pohjateksti ja aiemmat versiot eivät ole tuttuja. Jo romaanissa on paljon hahmoja, joita on vaikea muistaa. Toisaalta keskittyminen päähenkilöihin etäännyttää romaanin monisyisestä kerronnasta.

Hahmoista sivummalle jää nyt esimerkiksi Lehto, joka Edvin Laineen elokuvassa oli melko keskeinen hahmo Åke Lindmanin hahmossa. Melko pieni rooli on myös sotapelkoa kokevalla Riitaojalla, joka taas oli Mollbergille keskeinen henkilö.

Tutkija kiinnitti huomiota uudessa Tuntemattomassa siihen, että luonto oli siinä mukana vahvemmin kuin aiemmissa filmeissä. Metsä esitettiin nyt myös esteettisenä paikkana.

Varsinainen ensi-ilta kautta maan on vuorossa 27.10.

STT–TARJA REPO

Arvostelussa Borg/McEnroe (2017): Kiinnostavimmillaan monin paikoin puiseva urheilusankarielokuva on kuvatessaan ruotsalaislegendan luonteen muuttumista

Björn Borg oli minulle 1970-luvulla ehkä valovoimaisin urheilutähti ja iso fanituksen kohde. Ei ehkä oletettavin hurahduksen kohde pesäpalloilevalle helsinkiläisklopille: ilmeetön ruotsalainen ”isberget”, joka harrasti lajia. jossa suomalaismenestykset kautta aikain olivat tuolloin ihan nollissa.

Kansainvälisessä tenniksessä oli noina 1970-luvun puolivälin jälkeisinä aikoina maagista vetovoimaa, kiitos karismaattisten tähtipelaajien kuten Borg ja aikalaisensa Arthur Ashe, Jimmy Connors, Ilie Nastase, John McEnroe ja naisissa Billie Jean King ja Chris Evert...

Ylen televisioimat Wimbledonin finaalit olivat meille urheiluhulluille teineille silloin kesän kohokohtia ja Borgin viiden voiton putki 1976–80 minulle jotain hekumallista.

”Jäävuoren” viimeisessä Wimbledon-voitossa oli kieltämättä suuren draaman aineksia, kun vastassa oli häntä neljä vuotta nuorempi amerikkalainen kukkopoika, irlantilaistemperamentilla ladattu ruutinassakka John McEnroe. Tuo viisieräinen ottelu (Borg missasi neljännessä erässä seitsemän ottelupalloa, tie-break meni McEnroelle 18-16) löytää muista lajeista vertaisensa ehkä vain Muhammad Alin ja George Foremanin myyttisestä ”Rumble in the Junglesta”, nyrkkeilyn raskaan sarjan titteliottelusta Zairen Kinshasassa 1974.

(Arvostelu jatkuu videon alla)

Perinteinen urheilusankarielokuva

Tanskalaisohjaaja Janus Metz tekee esikoispitkässään parhaansa ladatakseen tuota vuoden 1980 fiilistä valkokankaalle ajassa, jolloin Suuret Urheilutarinat ovat joko tyystin kuolleet tai menettäneet nykyisen kaltaisessa mediahypetyksessä kiehtovuutensa.

Kiinnostavimmillaan monin paikoin puiseva ja loppujen lopuksi kovin perinteinen urheilusankarielokuva on kuvatessaan Borgin luonteen muuttumista. Teininä, ennen huipulle nousuaan, hän oli kentällä lähes samanlainen tuittupää kuin McEnroe, mutta valmentajalegenda Lennart Bergelin kuohitsi hänestä temperamentin, ainakin ulkoisesti. Valitettavan pinnalliselle käsittelylle jää kuitenkin se, millaista mielenliikehdintää padottu tunne-elämä Borgin pään sisällä aiheutti.

Itse pelikuvaus on aika hengetöntä pallonläiskintää, minkä toki ymmärtää, kun on asialla ovat tennisstuntit, joilla on kyllä efforttia mutta ei kasvoja – Borgia ja McEnroeta esittävillä näyttelijöillä on taas on sopivat kasvot ja elkeet, muttei riittäviä tennistaitoja. Erityisen vaivaannuttavia elokuvassa ovat väläykset, joissa tennisstarat bilettävät kaupunkien yössä playboy-palloilija Vitas Gerulaitisin johdolla. Studio 54 on niin nähty.

Borgia esittävä Sverrir Gudnason on todellakin hämmentävästi Borgin oloinen sekä ulkonäoltään että kehonkieleltään. McEnroen roolissa nähtävä Shia LaBeouf on ulkoisesti etäämpänä esikuvastaan, mutta hänen roolinsa olisi kiinnostavampi – jos saisi tilaa. Pääosin skandinaavisin voimin tehty elokuva on kuitenkin varsin Borg-vetoinen paketti.

Elokuvatuotanto on saanut myös suomalaisapuja: Jarkko Niemisen akatemiassa koulittiin tennistuntteja, ja 1980–90-luvun taitteen yksinäinen tennistähtemme Veli Paloheimo sai coachata LaBeoufia McEnroeksi. Ehkä se näkyy, ehkä ei.

Borg/McEnroe-elokuvassa on paljon patetiaa ja liian vähän keveyttä, kohtuullisesti uskottavuutta ja riittävästi laji- ja ajankuvallista skarppiutta. Paljon kökömpiäkin urheilusankaritarinoita on valkokankaalle tuupattu.

ELOKUVA:
Borg/McEnroe
Ohjaus Janus Metz
★★☆☆☆
Pääosissa: Sverrir Gudnason, Shia LaBeouf, Stellan Skarsgård, Tuva Novotny
2017, 107 min.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”Kyllä tästä joku suuttuu” – uusi Tuntematon Sotilas tänään gaalaillassa

Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa
Näyttelijä Aku Hirviniemi Aku Louhimiehen ohjaaman Tuntematon sotilas -elokuvan juhlagaalassa Helsingissä torstaina. Elokuva saa ensi-iltansa lokakuun 27 päivänä.

Tuntematon sotilas -elokuvan uusi versio voi saada osan suomalaista suuttumaan, ennakoi suurelokuvan yhdessä pääroolissa nähtävä Aku Hirviniemi. Hietasen saappaisiin astunut Hirviniemi ounastelee, että närkästystä herättää tarinan useiden klassikkokohtausten jättäminen pois elokuvasta.

Aku Louhimiehen ohjaama Tuntematon sotilas sai kutsuvierasensi-iltansa torstaina Helsingissä. Hirviniemen mielestä elokuva on Louhimiehen tyylille uskollinen eli synkkä.

Louhimies puolestaan toi esiin sen, että kokenutkaan ohjaaja ei pysty luotsaamaan elokuvaa täsmälleen ennalta suunnitellun kaltaiseksi. Tarina yllättää aina.

– Aivan kaikkea ei voi suunnitella etukäteen, ohjaaja myönsi.

Kapteeni Kaarnan osassa nähtävä Pirkka-Pekka Petelius korosti, että Tuntematon sotilas kuuluu kaikille suomalaisille, se on yhteistä historiaamme. Peteliuksen mielestä sotien traumaan palaaminen on terapeuttista.
Vihatun luutnantti Lammion tiukan yrmeyden tulkitsee uutuusfilmillä Samuli Vauramo.

– Vannoutunut idealisti kohtaa sodan väistämättömän realismin. Sellainen on minun mielestäni Lammio.

Filmin laajuus yllätti

Luutnantti Koskelan erittäin vaativan roolin sai Jussi Vatanen.

– Ohjaajan kanssa pohdimme aika paljon, miten saataisiin esiin Koskelan muuttuminen sodan mittaan. Koskela on isähahmo, joten paneuduimme siihen, miten se Koskelan talvisodan kokemus saataisiin esille, visualisoitua.
Vatanen muistuttaa, että uuden Tuntemattoman nuoret näyttelijät edustavat ensimmäistä Suomen sukupolvea, jolla ei välttämättä ole suoraa kosketusta viime sotiimme.

– Siitä tulee automaattisesti tarinan hahmoihin jotakin uutta.

Vänrikki Kariluotoa esittävä Johannes Holopainen puolestaan katsoo, että hänen roolihahmonsa joutuu sodan paineessa valitsemaan, mikä on oikein.

– Optimistinen ja kunnollinen Kariluoto joutuu valitsemaan, onko oikein noudattaa aina käskyä.
Vastarannankiiski Lahtisen konekiväärin takaa löytyy nyt näyttelijä Joonas Saartamo. Hän sai repliikeissään rautaisannoksen asennetta ja Tampereen murretta.

– Lahtinen on periksiantamaton jokaisen tilanteen kyseenalaistaja.

Saartamon mukaan uudessa Tuntemattomassa yllätti se, miten laaja, suurten mittojen elokuva siitä lopulta tuli.
Väinö Linnan romaaniin perustuvan Tuntemattoman sotilaan ovat ohjanneet aiemmin valkokankaalle Edvin Laine ja Rauni Mollberg.

Pertti Mattila, STT