Demariristeily27.-20.8.2016

Tuntematon toinen

Kuva: Jonne Renvall
hipsteri verkkoon
Laura Halonen on yksi Nätyn Hipsterit-esityksen toteuttavista näyttelijäopiskelijoista.
Näty, Teatterimonttu
Hipsterit

Dramaturgi-ohjaaja: Pauliina Hulkko Visuaalinen suunnittelu Pauliina Hulkko ja työryhmä Esityksessä käytettävät tekstit Tor-Björn ja Vilja Hägglund, Jonimatti Joutsijärvi, Eeva-Liisa Manner ja työryhmä Valot: Samuli Hytönen Ääni Nuutti Vapaavuori Puvut, maskit ja tarpeisto Tiina Helin Esiintyjät Antti Autio, Laura Halonen, Markus Lappalainen, Ella Mettänen, Antti Tiensuu, Hegy Tuusvuori (Näty V) ja Tommi Laine

Lähdimme Tampereen yliopiston Teatterimontusta huojentuneina. Oli oikeastaan nähty oikein hyvä esitys. ”Hipsterit” on lepoa ja leikkiä tarjoava taideteos, joka myöntää katsojille täydet oikeudet oman mielikuvituksen käyttämiseen.

Paluumatkan huojentuneisuus johtui menomatkan huolestuneisuudesta. Nätyn henkilökunta vaihtui melkein kokonaan, kun professori Yrjö Juhani Renvall jäi pari vuotta sitten eläkkeelle. Sen jälkeen Näty on näyttänyt uusia taitojaan julkisesti vasta tässä vuodenvaihteessa. Ensin lehtori Mikko Kanninen teki journalistista dokumenttiteatteria 80-luvun tiedotusopillista kaavaa noudattaen.

Nyt on vuorossa professori Pauliina Hulkon ohjaustyö, joka kuulemma osallistuttaa yleisöä. Tuoko Hulkko siis puolestaan Nätyyn 90-luvulta tutun ”aktivoivan” teatterin. Toisin sanoen: pannaanko Näty pilalle? Syrjäyttääkö tieto ja manipulaatio leikin ja taiteen? Tehdäänkö teatterista uusi viestintäkanava?

Tahdikas teatteri lohduttaa

”Hipstereitä” tuntuu luontevalta kutsua ”harjoitukseksi”, vaikka se on isoja riskejä ottanut ja voittanut, huolellisesti tehty näyttämöteos. On siis parasta sopia, että se on teos, jossa harjoitellaan muutamia tärkeitä asioita.

Nätyn uutuutta ei tee mieli luonnehtia ”osallistavaksi”, vaikka yleisö osallistuu toimintaan. Vanha nimi ei käy, koska katsomon ihmisiä ei oleteta osallistumattomiksi tai passiivisiksi. Muutaman elämää parantavan asian harjoitteleminen onnistuu, koska yleisöstä ei oleteta yhtään mitään. Katsoja on tuntematon olio, joka saa leikkiä näyttelijöiden kanssa, jos haluaa. Se, joka leikkiin ryhtyy, pääsee jollakin – joskus melko hassulla – tavalla mukaan tuntemattoman kunnioittamisen harjoitteluun.

Harjoittelu koskee toisen kanssa olemista ja oman itsen kanssa olemista. Tärkeintä on, että ei tungetella. Toinen saa säilyttää ulkopuolisuutensa, jos niin haluaa, mutta tulee silti hyväksytyksi. Hipsterimäinen hyväksyntä ja seurustelun vapaaehtoisuus tekevät esityksestä erinomaista terapiaa.

Lavalla on tänä keväänä valmistuvia nätyläisiä. Heidän työnsä on monitasoista ja silti varmaotteista. Näyttelijä on samalla kertaa pelleilevä ja pelleilemätön. Pelleilevässä näyttelijässä on vakava ja vakavassa pelleilevä puolensa. Tuntemattomien katsojien kanssa leikkiessään näyttelijät voivat opetella näkemään tuntemattoman myös tutussa vastanäyttelijässään ja opettaa katsojiaan huomaamaan, että kuka tahansa on tuntematon. Tämä on tärkeää. Elämä nimittäin on elämisen arvoista vain, jos kunnioitamme tuntematonta. Hipsteriteatteri on hyvä tuntemattoman kunnioittamisen harjoittelupaikka.

Hipsterinäytelmässä ei ole valmiiksi viritettyä draaman kaarta. Teos koostuu maltillisista tapahtumista ja välillä rinnakkain esiintyvistä osioista. Hitaus ja hajanaisuus olisi voinut tuoda tylsyyttä siinä missä intiimi näyttelijäntyön oli vaarassa aiheuttaa kiusaantuneisuutta. Uhkat eivät toteutuneet. Herttaiset näyttelijät ja verkkaiset tapahtumat antoivat rauhaa ja hyvää mieltä, jonka vallassa katsoja hahmotti eri materiaalit omalatuiseksi hipsterikokonaisuudeksi ja tunsi, että muut tekivät samoin.

Uusi hipsteri uskaltaa

Näyttelijät tarjoilivat pieniä etymologioita sanalle ”hipsteri”. Taustalla on englannin ”hip”, lantio. Bostonin mustat käyttivät kaupungilla 40-luvulla kävellessään lantioitaan valtaisan hämmästyttävällä tavalla. Kateelliset keskiluokkaiset valkoiset katsoivat nenät vihreinä ja yrittivät matkia mustia, ryhtyä ”hipstereiksi”.  Hipsterin alkuperässä on siis jotakin hieman noloa. Hipsteri ihaili tuntematonta ja matki hatarasti tämän käytöstä.

Näty korostaa, että hipsterillä on paljon vanhemmat juuret. Ne ulottuvat aina muinaiseen Hippopotamukseen, josta Eeva-Liisa Manner kertoo lyhytproosateoksessaan ”Kävelymusiikkia pienille virtahevoille ja muita harjoituksia” (1957).
Manner kertoo, miten Eno perusti maailman, loi hyrrällään linnut ja valon, värit ja musiikin. Mutta uuden hipsterin eksistentiaalinen syntypaikka muuttui päästämättömän julmaksi. Toisessa luomiskertomuksessa syntyi ensin aika, sitten ruumis, ääni ja varjo sekä niiden jälkeen äiti ja isä ja perheriita ja lopulta kissa Samuel Job Johansson. Kuumuus aineellistui Jobin ympärillä tapiireiksi, sarvikuonoiksi ja virtahevoksi, mutta tapahtumien hautautui kauhuun. Kissa kohtasi pahan. Poika löysi kissan raadon, alkoi oksentaa ja oksentaa vielä tänäkin päivänä.

Mannerin alkusoitto tulee vasta vähän ennen Nätyn loppusoittoa. Siinä esihipsteri on vanginnut itsensä torniin, koska ihmiset eivät tee muuta kuin lisääntyvät, syövät ja sotivat. Lopussa soi Pekka Strengin ”Sisältäni portin löysin” (1970).

Päättelemme, että uusi hipsteri ei nolostele. Hän tulee ulos tornistaan, koska ei voi olla varma, miten muut elävät. Ehkä löytyy joitakuita, jotka tekevät muuta kuin sotivat, syövät ja alistuvat manipulaation kohteiksi. Jos löytyy, niin heidän kanssaan on hyvä hassutella.

Pertti Julkunen

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Soini Ilta-Sanomille Tynkkysestä: ”Maailmasta olisi muutakin kirjoitettavaa”

Kuva: Lehtikuva / Irene Stachon

Perussuomalaisten puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini ei suostu avaamaan omia näkemyksiään puolueen nuorisojärjestön puheenjohtajan Sebastian Tynkkysen puheista.

Tynkkysen Facebook-kirjoituksen mukaan ”islam pitää kitkeä Suomesta pois”.

Hän sanoo Ilta-Sanomille, että puolueessa on työnjako, jonka mukaan hän ei asiaa kommentoi.

— Eduskuntaryhmän asiat kommentoi ryhmän puheenjohtaja ja sitähän se Kaikkonenkin nyt saa, mitä tilasi, ja puoluesihteeri hoitaa nämä muut.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen ilmoitti eilen tiistaina ottavansa asian esille hallituspuolueiden ryhmäjohtajien kesäkokouksessa.

Soinin mielestä käynnissä on ”tämmöinen jokakesäinen traditio”. Ulkoministerin mukaan maailmasta olisi muutakin kirjoitettavaa.

— Totean vaan, että puolue ja minä emme ole ihmisvastaisia ja sillä siisti.

Tynkkynen kirjoittaa Facebook-profiilissaan keskiviikkona, että jos hän tapaa Kaikkosen, hän aikoo kertoa Kaikoselle että tämän ei kannata virittää itselleen ansaa.

— Jos hän meinaa pukea päälleen vapahtaja-asua pelastamalla Suomen perussuomalaisten maahanmuuttokeskustelulta, niin hän huomaa aika pian olevansa alasti, sillä tuo vapahtaja-asu tippuu hänen päältään viimeistään siinä kohtaa, kun hän on päässyt käymään kovasti mainostamansa keskustelun eduskuntaryhmien puheenjohtajien kanssa.

Tynkkysen mielestä perussuomalaiset saavat puhua maahanmuuttopolitiikasta, esittää ratkaisuja ja vaatia niiden toimeenpanoa.

— Keskusta ei voi meitä hiljentää. Ja jos Kaikkonen luulee, että perussuomalaisten johto rupeaisi harjaamaan omia poliitikkojaan maahanmuuttopolitiikasta, joka on yksi tärkeimmistä asioista josta haluamme keskustella ja johon vaikuttaa, niin Kaikkosen kannattaa miettiä uudelleen.

”Eikö mikään riitä?” – JHL tuomitsee kuntien pakkolomat ja sopimusshoppailun

Kuva: Kari Hulkko
niemi-lainepaivi-hulkko
JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine tuomitsee kuntien henkilöstöön kohdistuvat säästötoimet.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on huolissaan lyhytnäköisten säästöjen tavoittelemisesta kunnissa ja kaupungeissa lomauttamalla ja ns. työehtoshoppailulla. JHL tuomitsee työnantajien pyrkimykset teettää työt erilaisilla kikkailuilla mahdollisimman halvalla.

– Kilpailukykysopimus on juuri allekirjoitettu. Siinä kuntatyöntekijöiden lomarahoja eli palkkoja leikataan 30 prosenttia kuntien talouden parantamiseksi. Pieniä palkkoja kunnissa ei saa enää enempää alentaa millään keinolla, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine vaatii.

Viimeisin erimielisyysasia on vireillä Tampereella, jossa liikuntatoimessa ovat työehdot tähän saakka määräytyneet kunnallisen tuntipalkkaisten työehtosopimuksen mukaisesti. Nyt työnantaja pyrkii kiertämään tätä perustamalla uusia liikuntapaikkamestarin vakansseja eri nimikkeillä kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen alle.

– On hurja palkkatasa-arvo-ongelma, kun kahdella eri nimikkeellä tehdään täsmälleen samaa työtä, mutta teetetään työtä halvemmalla palkalla ja huonoimmilla ehdoilla. Tämä on huono esimerkki samapalkkaisuudesta ja kannustavasta palkkauksesta, Päivi Niemi-Laine sanoo.

Viimeisin lomautusuutinen saatiin Porista tällä viikolla. Henkilöstön palkkoja leikataan lomautusten kautta osana kaupungin 13 miljoonan euron säästötavoitetta. Yhteistoimintaneuvottelut päättyivät Porissa erimielisinä, koska henkilöstöllä oli esityksiä lomautusten välttämiseksi.

– Henkilöstöllä on suuri huoli kaupunkilaisten palvelujen saatavuudesta ja omasta toimeentulosta, Niemi-Laine toteaa.

JHL vaatii, että kunta-alan työnantajat kunnioittavat nykyisiä sopimuksia, eivätkä pyri palkanalennuksiin sopimuksia vaihtamalla tai lomautuksilla. Nyt kunnissa pitäisi keskittyä kuntien kehittämiseen aidosti yhdessä henkilöstön kanssa. Lomautukset ja sopimushoppailut lämmittävät vain hetken kuntien kassaa. Noidankehä on valmis.

– Antaa erikoisen kuvan sopimisesta ja sitoutumisesta tuoreeseen kilpailukykysopimukseen, jos työnantaja samalla pyrkii alentamaan henkilöstön ansiotasoa lomautuksilla ja sopimushoppailulla Porin ja Tampereen esimerkin mukaisesti. Eikö mikään enää riitä, Niemi-Laine ihmettelee.

Suomen raja voi siirtyä 40 metriä vuonna 2017

Norjan pääministeri on saanut virallisen esityksen Haltin huipun lahjoittamisesta Suomelle satavuotislahjaksi, kertoo norjalainen yleisradioyhtiö NRK. Lahjoitusta esittää norjalainen Kaivuonon kunta, jonka alueella Haltin korkein kohta sijaitsee.

Pääministeri Erna Solberg kertoi Norjan TV2:lle, että asiaa mietitään, mutta siihen liittyy muodollisia haasteita.

Lahjoitus, jonka myötä Suomi saisi uuden korkeimman kohdan, tarkoittaisi rajan siirtämistä 40 metrillä. Suomi täyttää sata vuotta ensi vuonna.

Tällä hetkellä Suomen korkein Haltin rinteessä sijaitseva kohta on 1324 metriä merenpinnan yläpuolella. Jos Norja lahjoittaisi huipun Suomelle, nousisi korkein kohta seitsemällä metrillä.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Suomessa Yle.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

LM: Kokoomusministeri laajentaisi turvapaikanhakijoiden työtoimintamahdollisuuksia

Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa
Kokoomus

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) haluaisi laajentaa turvapaikanhakijoiden työtoimintamahdollisuuksia, kertoo Lännen Media.

Risikon mukaan työtoimintaa voitaisiin järjestää myös vastaanottokeskusten ulkopuolella. Näin tarjolla olisi enemmän ja mielekkäämpää työtä sillä aikaa, kun turvapaikkahakemuksia käsitellään.

Risikon mukaan nykylainsäädäntö rajoittaa toimintaa, sillä laissa puhutaan vastaanottokeskuksessa järjestettävästä opinto- ja työtoiminnasta. Hän sanoo, että lainsäädäntö on arvioitava uudelleen.

Laissa on määritelty, että turvapaikanhakijan on osallistuttava toimintaan, jotta vastaanottorahaa ei vähennettäisi.

Risikko on maahanmuuton ministerityöryhmän puheenjohtaja. Hän aikoo ottaa asian ryhmän käsittelyyn syksyllä.

Keskustelua aiheesta

Keskustan Kaikkonen: ”Parempi olisi, jos rasistisia aivopieruja ei ilmoille pääsisi”

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
LKS 20160726 // LKS 20160701 Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen eduskunnan täysistunnossa 1. heinäkuuta 2016. Eduskunta kokoontui kesken loman täysistuntoon kuuntelemaan pääministerin ilmoitusta ja keskustelemaan Britannian EU-eron vaikutuksista. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA
– Parempi olisi, jos rasistisia aivopieruja ei ilmoille pääsisi, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen sanoo STT:n haastattelussa. Kaikkonen toivoo perussuomalaisten käyvän vähintään sisäisen keskustelun siitä, mikä on sopivaa.

Perussuomalaisten riveistä kuuluneet muslimivastaiset kommentit nousevat esiin, kun hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajat tapaavat elokuussa. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen kertoo nostavansa asian tuolloin esiin.

Kaikkonen toivoo, että perussuomalaiset kävisivät vähintään sisäisen keskustelun siitä, mikä on sopivaa.

Islamin vastaisilla kommenteillaan on hätkähdyttänyt varsinkin perussuomalaisten nuorisojärjestön puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen.

Perussuomalaisten kansanedustaja Teuvo Hakkarainen on kirjoittanut haluavansa ”muslimit pois maasta”.

Hallituskumppaneiden kantoja perussuomalaisten kommentteihin ehdittiin jo odottaa.

Jään rikkoi eilen kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok.). Kokenut kokoomusedustaja arvosteli Tynkkystä Facebook-kirjoituksesta, jossa hän vaati vailla Suomen kansalaisuutta olevien muslimimaahanmuuttajien karkottamista.

– Jos keskustelu alennetaan tälle tasolle, minä voin yhtä hyvin vaatia, että Tynkkynen palautetaan BB-taloon, Zyskowicz vertasi tiedotteessaan.

SDP:n puolusihteeri Reijo Paananen tervehti Zyskowicin kannanottoa Facebookissa näin:

– Hallituspuolueessa herättiin vihdoin – pinnat siitä! Koskahan keskustassa joku rohkenee sanoa sanansa? Paananen kysyi.

Tänään vihdoin kuului keskustastakin – kiitos Antti Kaikkosen, joka sanoo nostavansa asian esiin, elokuussa.

Jo aiemmin perussuomalaisten toimintaan kiinnitti huomiota SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppurainen, joka kysyi, onko rasisistisesta toiminnasta tullut jo hallituspuolueen toimintatapa.

– Mikäli taas kyse on maailmankatsomuksesta, on Suomessa syytä perusteelliseen itsetutkiskeluun. Rasismi ei ole enää yhteiskunnallinen reunailmiö, kummajainen, vaan hallituspuolueen piirissä tehtävää politiikkaa.

– Puolue otti Tynkkysen puheet sosiaalisessa mediassa omikseen, Tuppurainen totesi kannanotossaan viime viikolla.

SDP:n puoluesihteeri Reijo Paananen on muistuttanut, että perussuomalaiset on sitoutunut rasismin vastaiseen toimintaan, kuten kaikki muutkin eduskuntapuolueet.