ehdokasmainos

Tuntematon toinen

Kuva: Jonne Renvall
hipsteri verkkoon
Laura Halonen on yksi Nätyn Hipsterit-esityksen toteuttavista näyttelijäopiskelijoista.
Näty, Teatterimonttu
Hipsterit

Dramaturgi-ohjaaja: Pauliina Hulkko Visuaalinen suunnittelu Pauliina Hulkko ja työryhmä Esityksessä käytettävät tekstit Tor-Björn ja Vilja Hägglund, Jonimatti Joutsijärvi, Eeva-Liisa Manner ja työryhmä Valot: Samuli Hytönen Ääni Nuutti Vapaavuori Puvut, maskit ja tarpeisto Tiina Helin Esiintyjät Antti Autio, Laura Halonen, Markus Lappalainen, Ella Mettänen, Antti Tiensuu, Hegy Tuusvuori (Näty V) ja Tommi Laine

Lähdimme Tampereen yliopiston Teatterimontusta huojentuneina. Oli oikeastaan nähty oikein hyvä esitys. ”Hipsterit” on lepoa ja leikkiä tarjoava taideteos, joka myöntää katsojille täydet oikeudet oman mielikuvituksen käyttämiseen.

Paluumatkan huojentuneisuus johtui menomatkan huolestuneisuudesta. Nätyn henkilökunta vaihtui melkein kokonaan, kun professori Yrjö Juhani Renvall jäi pari vuotta sitten eläkkeelle. Sen jälkeen Näty on näyttänyt uusia taitojaan julkisesti vasta tässä vuodenvaihteessa. Ensin lehtori Mikko Kanninen teki journalistista dokumenttiteatteria 80-luvun tiedotusopillista kaavaa noudattaen.

Nyt on vuorossa professori Pauliina Hulkon ohjaustyö, joka kuulemma osallistuttaa yleisöä. Tuoko Hulkko siis puolestaan Nätyyn 90-luvulta tutun ”aktivoivan” teatterin. Toisin sanoen: pannaanko Näty pilalle? Syrjäyttääkö tieto ja manipulaatio leikin ja taiteen? Tehdäänkö teatterista uusi viestintäkanava?

Tahdikas teatteri lohduttaa

”Hipstereitä” tuntuu luontevalta kutsua ”harjoitukseksi”, vaikka se on isoja riskejä ottanut ja voittanut, huolellisesti tehty näyttämöteos. On siis parasta sopia, että se on teos, jossa harjoitellaan muutamia tärkeitä asioita.

Nätyn uutuutta ei tee mieli luonnehtia ”osallistavaksi”, vaikka yleisö osallistuu toimintaan. Vanha nimi ei käy, koska katsomon ihmisiä ei oleteta osallistumattomiksi tai passiivisiksi. Muutaman elämää parantavan asian harjoitteleminen onnistuu, koska yleisöstä ei oleteta yhtään mitään. Katsoja on tuntematon olio, joka saa leikkiä näyttelijöiden kanssa, jos haluaa. Se, joka leikkiin ryhtyy, pääsee jollakin – joskus melko hassulla – tavalla mukaan tuntemattoman kunnioittamisen harjoitteluun.

Harjoittelu koskee toisen kanssa olemista ja oman itsen kanssa olemista. Tärkeintä on, että ei tungetella. Toinen saa säilyttää ulkopuolisuutensa, jos niin haluaa, mutta tulee silti hyväksytyksi. Hipsterimäinen hyväksyntä ja seurustelun vapaaehtoisuus tekevät esityksestä erinomaista terapiaa.

Lavalla on tänä keväänä valmistuvia nätyläisiä. Heidän työnsä on monitasoista ja silti varmaotteista. Näyttelijä on samalla kertaa pelleilevä ja pelleilemätön. Pelleilevässä näyttelijässä on vakava ja vakavassa pelleilevä puolensa. Tuntemattomien katsojien kanssa leikkiessään näyttelijät voivat opetella näkemään tuntemattoman myös tutussa vastanäyttelijässään ja opettaa katsojiaan huomaamaan, että kuka tahansa on tuntematon. Tämä on tärkeää. Elämä nimittäin on elämisen arvoista vain, jos kunnioitamme tuntematonta. Hipsteriteatteri on hyvä tuntemattoman kunnioittamisen harjoittelupaikka.

Hipsterinäytelmässä ei ole valmiiksi viritettyä draaman kaarta. Teos koostuu maltillisista tapahtumista ja välillä rinnakkain esiintyvistä osioista. Hitaus ja hajanaisuus olisi voinut tuoda tylsyyttä siinä missä intiimi näyttelijäntyön oli vaarassa aiheuttaa kiusaantuneisuutta. Uhkat eivät toteutuneet. Herttaiset näyttelijät ja verkkaiset tapahtumat antoivat rauhaa ja hyvää mieltä, jonka vallassa katsoja hahmotti eri materiaalit omalatuiseksi hipsterikokonaisuudeksi ja tunsi, että muut tekivät samoin.

Uusi hipsteri uskaltaa

Näyttelijät tarjoilivat pieniä etymologioita sanalle ”hipsteri”. Taustalla on englannin ”hip”, lantio. Bostonin mustat käyttivät kaupungilla 40-luvulla kävellessään lantioitaan valtaisan hämmästyttävällä tavalla. Kateelliset keskiluokkaiset valkoiset katsoivat nenät vihreinä ja yrittivät matkia mustia, ryhtyä ”hipstereiksi”.  Hipsterin alkuperässä on siis jotakin hieman noloa. Hipsteri ihaili tuntematonta ja matki hatarasti tämän käytöstä.

Näty korostaa, että hipsterillä on paljon vanhemmat juuret. Ne ulottuvat aina muinaiseen Hippopotamukseen, josta Eeva-Liisa Manner kertoo lyhytproosateoksessaan ”Kävelymusiikkia pienille virtahevoille ja muita harjoituksia” (1957).
Manner kertoo, miten Eno perusti maailman, loi hyrrällään linnut ja valon, värit ja musiikin. Mutta uuden hipsterin eksistentiaalinen syntypaikka muuttui päästämättömän julmaksi. Toisessa luomiskertomuksessa syntyi ensin aika, sitten ruumis, ääni ja varjo sekä niiden jälkeen äiti ja isä ja perheriita ja lopulta kissa Samuel Job Johansson. Kuumuus aineellistui Jobin ympärillä tapiireiksi, sarvikuonoiksi ja virtahevoksi, mutta tapahtumien hautautui kauhuun. Kissa kohtasi pahan. Poika löysi kissan raadon, alkoi oksentaa ja oksentaa vielä tänäkin päivänä.

Mannerin alkusoitto tulee vasta vähän ennen Nätyn loppusoittoa. Siinä esihipsteri on vanginnut itsensä torniin, koska ihmiset eivät tee muuta kuin lisääntyvät, syövät ja sotivat. Lopussa soi Pekka Strengin ”Sisältäni portin löysin” (1970).

Päättelemme, että uusi hipsteri ei nolostele. Hän tulee ulos tornistaan, koska ei voi olla varma, miten muut elävät. Ehkä löytyy joitakuita, jotka tekevät muuta kuin sotivat, syövät ja alistuvat manipulaation kohteiksi. Jos löytyy, niin heidän kanssaan on hyvä hassutella.

Pertti Julkunen

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

valittu_artikkeli02

Lindtman tukee hallituksen päälinjauksia: “Kadulla pitää voida liikkua ilman pelkoa väkivallasta”

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman antaa tukensa hallituksen linjauksille puuttua väkivaltaisten äärijärjestöjen toimintaan.

— Suomen Vastarintaliikkeen toiminta ei sovellu suomalaiseen yhteiskuntaan ja se rikkoo kansalaisten perustavanlaatuisia oikeuksia ja kansalaisten perusturvallisuutta. Järjestön toimintaan pitää siksi puuttua lujalla kädellä.

Lindtmanin mukaan hallituksen toimenpidepaketin päälinjoja voi tukea.

— Näitä linjauksia voi tukea. Yksityiskohtiin SDP:n eduskuntaryhmä ottaa kantaa, kun hallitus on täsmentänyt ehdotuksiaan.

Lindtmanin mukaan järjestöt, jotka tukevat väkivaltaa, pitää kieltää. Nykyisen lain rajoissa on nyt tehtävä kaikki, että näin myös tapahtuu. Mikäli nykyinen laki ei riitä, pitää arvioida myös lainsäädännön muutostarve.

Lindtmanin mukaan vihapuheeseen on puututtava jatkossa entistä voimakkaammin. Hallitus linjasi lisäävänsä voimavaroja vihapuhetta estävään nettipoliisitoimintaan ja vihapuherikosten tutkintaan.

— Tämä on tärkeä linjaus, jota pidettiin esillä myös SDP:n piiristä viime keväänä. Vihapuheesta on lyhyt matka vihatekoihin.

Lindtman korostaa, että kaduilla on voitava kulkea turvallisesti. Niinikään oman mielipiteen kertominen pitää olla sallittua.

Vihreiden ex-puheenjohtaja käynnisti puolueen puheenjohtajapelin

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Neljä vihreää vaikuttajaa, nimekkäimpänä europarlamentaarikko, entinen puheenjohtaja Heidi Hautala, haluaa vihreiden seuraavaksi puheenjohtajaksi kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluodon.

Aamulehden mukaan nelikko on pyytänyt Alanko-Kahiluotoa asettumaan ehdolle.

Alanko-Kahiluoto kirjoittaa Twitterissä olevansa otettu tuesta.

— Lupaan harkita vakavasti.

Alanko-Kahiluoto kertoo Aamulehdessä ilahtuneensa erityisesti Hautalan osallisuudesta.

Vihreiden puheenjohtaja vaihtuu ensi vuonna, koska Ville Niinistö ei voi puolueen sääntöjen mukaan jatkaa enää tehtävässään.

Keskustelua aiheesta

Näin äärijärjestöjen toimintaan aiotaan puuttua

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Viranomaisille osoitetaan lisää resursseja puuttua väkivaltaisten äärijärjestöjen toimintaan, linjaa hallitus. Voimavaroja lisätään myös vihapuhetta estävään nettipoliisitoimintaan ja vihapuherikosten tutkintaan.

Sisäministeri Paula Risikon (kok.) mukaan määristä ei vielä tehty päätöksiä, vaan asiaan palataan täydentävässä budjettiesityksessä.

Hallitus linjasi, että yhdistyslain perusteella voidaan jo lakkauttaa väkivaltainen ääriliike, mutta lakia ei sovelleta riittävästi. Poliisihallitus sitoutuu tehostamaan yhdistyslain toimeenpanoa.

Oikeusministeriö arvioi kokoontumislain mukaisen kuuden tunnin ilmoitusmenettelyn pidentämistä.

Myös lakkautettujen väkivaltaisten ääriliikkeiden tunnusten käytön kieltäminen lailla arvioidaan.

Poliisi saisi oikeuden puuttua tunnusten käyttöön.

Keskustelua aiheesta

Maria Guzenina kommentoi kohu-uutista: “Täysin epäloogista ja arjesta vieraantunutta”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Kokoomusvetoinen Espoon kaupunki aikoo säästää Helsingin Sanomien mukaan miljoonia euroja kouluista ja päiväkodeista.

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta käsittelee keskiviikkona Espoon budjettiesitystä, jossa esitetään 5,7 miljoonan euron säästöjä suomenkieliseen opetukseen ja 2,9 miljoonan euron nipistämistä varhaiskasvatuksesta.

HS:n mukaan Espoo suunnittelee muun muassa isoa leikkausta koulujen tuntikehyksiin. Päiväkotien ryhmäkokoja aiotaan kasvattaa. Koulujen iltapäivätoiminnasta säästetään ja siitä luopuminen kokonaan on jopa listalla.

SDP:n kansanedustajan, Espoon kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Maria Guzeninan mukaan Espoo on menossa väärään suuntaan, jos virkamiesten esittämät leikkaukset lasten ja nuorten palveluihin toteutetaan.

— Sellainen vaara on olemassa, jos säästöjen vastustajat eivät muodosta valtuustossa enemmistöä, hän kirjoittaa Facebookissa.

Guzeninan mukaan demarit, vihreät, vasemmistoliitto ja kristilliset ovat esittäneet vaihtoehdoksi muun muassa rahastojen tuoton purkua ja veroprosentin muuttamista muun pääkaupunkiseudun tasolle. Näillä toimilla saataisiin turvattua kasvavan kaupungin palveluiden tarvetta, Guzenina kirjoittaa.

— Virkamiehet esittävät leikkauksia tilanteessa, jossa kaupunkiin rakennetaan vinhaa vauhtia uusia asuntoja ja halutaan houkutella uusia asukkaita metroradan varteen. Täysin epäloogista ja arjesta vieraantunutta vähentää palveluja tilanteessa, jossa väkimäärä kasvaa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

“Vihdoinkin vammaiset otetaan vakavasti” – Suomi ratifioi lopulta YK:n vammaisten sopimuksen

Woman in wheelchair 1
pyöratuoli vammainen este
Esteettömyys koskee muitakin kuin julkisia tiloja.

– Suomi on lopultakin ratifioinut YK:n vammaisten oikeuksia koskevan sopimuksen. Lainsäädännön muutoksia odotettiin vuosia, jotta sopimus voitiin eduskunnassa vahvistaa. Suomi oli valitettavasti viimeisimpien EU-maiden joukossa, jotka asiassa etenivät, sanoo Demarinaisten varapuheenjohtaja Tuula Petäkoski-Hult.

– Vuoden 2015 alussa tuli voimaan uusi laki yhdenvertaisuudesta. Laki suojaa syrjinnältä aikaisempaa laajemmin. Edelleenkin usein ajatellaan ja toimitaan siten kuin laki koskisi vain julkisia, verovaroin kustannettuja palveluita ja rakentamista. Lakia tulee kuitenkin soveltaa myös yksityiseen toimintaan, kuten kauppoja, ravintoloita yms. asiakkaille tarkoitettuja tiloja ja palveluita. Yhdenvertaisuuslakia ei sovelleta yksityiselämään, perhe-elämään eikä uskonnonharjoittamiseen, Petäkoski-Hult huomauttaa.

– Yhdenvertaisuuslain soveltaminen tulee merkitsemään parempaa suunnittelua sekä julkisessa että yksityisessä rakentamisessa ja palveluiden toteutuksessa, toteaa Demarinaisten varapuheenjohtaja Tuula Petäkoski-Hult. Samoin se velvoittaa kuntien rakennuslupaviranomaisen ottamaan nämä asiat vakavasti myönnettäessä rakennuslupia.

Ei ole inhimillistä kilpailuttaa asumista muutaman vuoden välein ja vaihtaa asumisympäristöä, jos siihen ei ole asukkaalla mitään tarvetta.

– Uudistettavana oleva hankintalaki koskee myös vammaisten ihmisten palveluita. Lain uudistuksessa tulee kiinnittää huomiota yhdenvertaisuuslain periaatteisiin. Tällä perusteella Demarinaiset esittävät, että vammaisten asumispalvelut jätetään hankintalain ulkopuolelle. Kaikilla ihmisillä tulee olla perusoikeus asua pitkäaikaisesti asunnossa, josta on tullut hänelle koti. Ei ole inhimillistä kilpailuttaa asumista muutaman vuoden välein ja vaihtaa asumisympäristöä, jos siihen ei ole asukkaalla mitään tarvetta. Sama koskee myös ikääntyneitä, arkielämässään apua ja palveluita tarvitsevia vanhuksia.

– Asuminen ei saa olla markkinoiden kauppatavaraa, vaan henkilön itsemääräämisoikeuden ja yhdenvertaisen kohtelun piirissä, painottaa Petäkoski-Hult.

Tulevassa maakunta- ja sote-uudistuksessa kunnalliset vammaisneuvostot tulee hyväksyä osaksi kuntien hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen rakennetta. Neuvostot toteuttavat osaltaan eri tavoin vammaisten ihmisten osallisuutta ja kuulemista. Neuvoston tehtävänä on toimia viranomaisten ja vammaisten ihmisten välisenä linkkinä sekä toimia asiantuntijana myös yksityisten toimijoiden suuntaan erityisesti palveluiden ja rakenteellisen esteettömyyden ja saavutettavuuden edistämiseksi. Neuvostojen toimintaa ei voida toteuttaa ainoastaan osana maakuntahallintoa, vaan niiden toiminta on turvattava peruskunnissa.

– Kokemusten mukaan asuinkunta ja asuinkunnan taloudelliset resurssit vaikuttavat palveluiden tasoon. Yhdenvertaisuuslaki ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikkien palvelut tulisi olla yhtä huonoja tai yhtä hyviä, vaan oikeudenmukaisesti ja yhdenvertaisesti järjestettyjä vammaisten kuntalaisten tarpeiden perusteella. Laitosasumisen purkamisessa ollaan kunnissa eri vaiheissa, siksi on eroja esimerkiksi asumisen vaihtoehtojen toteutumisessa. Mahdollisesti käyttöön otettava henkilökohtainen budjetointi tuo nykyistä enemmän variaatioita vammaisten palveluiden toteutumiseen, kun kokonaisuus muodostuu henkilökohtaistamisen periaatteella, pohtii Tuula Petäkoski-Hult.