Tuntematon toinen

Kuva: Jonne Renvall
hipsteri verkkoon
Laura Halonen on yksi Nätyn Hipsterit-esityksen toteuttavista näyttelijäopiskelijoista.
Näty, Teatterimonttu
Hipsterit

Dramaturgi-ohjaaja: Pauliina Hulkko Visuaalinen suunnittelu Pauliina Hulkko ja työryhmä Esityksessä käytettävät tekstit Tor-Björn ja Vilja Hägglund, Jonimatti Joutsijärvi, Eeva-Liisa Manner ja työryhmä Valot: Samuli Hytönen Ääni Nuutti Vapaavuori Puvut, maskit ja tarpeisto Tiina Helin Esiintyjät Antti Autio, Laura Halonen, Markus Lappalainen, Ella Mettänen, Antti Tiensuu, Hegy Tuusvuori (Näty V) ja Tommi Laine

Lähdimme Tampereen yliopiston Teatterimontusta huojentuneina. Oli oikeastaan nähty oikein hyvä esitys. ”Hipsterit” on lepoa ja leikkiä tarjoava taideteos, joka myöntää katsojille täydet oikeudet oman mielikuvituksen käyttämiseen.

Paluumatkan huojentuneisuus johtui menomatkan huolestuneisuudesta. Nätyn henkilökunta vaihtui melkein kokonaan, kun professori Yrjö Juhani Renvall jäi pari vuotta sitten eläkkeelle. Sen jälkeen Näty on näyttänyt uusia taitojaan julkisesti vasta tässä vuodenvaihteessa. Ensin lehtori Mikko Kanninen teki journalistista dokumenttiteatteria 80-luvun tiedotusopillista kaavaa noudattaen.

Nyt on vuorossa professori Pauliina Hulkon ohjaustyö, joka kuulemma osallistuttaa yleisöä. Tuoko Hulkko siis puolestaan Nätyyn 90-luvulta tutun ”aktivoivan” teatterin. Toisin sanoen: pannaanko Näty pilalle? Syrjäyttääkö tieto ja manipulaatio leikin ja taiteen? Tehdäänkö teatterista uusi viestintäkanava?

Tahdikas teatteri lohduttaa

”Hipstereitä” tuntuu luontevalta kutsua ”harjoitukseksi”, vaikka se on isoja riskejä ottanut ja voittanut, huolellisesti tehty näyttämöteos. On siis parasta sopia, että se on teos, jossa harjoitellaan muutamia tärkeitä asioita.

Nätyn uutuutta ei tee mieli luonnehtia ”osallistavaksi”, vaikka yleisö osallistuu toimintaan. Vanha nimi ei käy, koska katsomon ihmisiä ei oleteta osallistumattomiksi tai passiivisiksi. Muutaman elämää parantavan asian harjoitteleminen onnistuu, koska yleisöstä ei oleteta yhtään mitään. Katsoja on tuntematon olio, joka saa leikkiä näyttelijöiden kanssa, jos haluaa. Se, joka leikkiin ryhtyy, pääsee jollakin – joskus melko hassulla – tavalla mukaan tuntemattoman kunnioittamisen harjoitteluun.

Harjoittelu koskee toisen kanssa olemista ja oman itsen kanssa olemista. Tärkeintä on, että ei tungetella. Toinen saa säilyttää ulkopuolisuutensa, jos niin haluaa, mutta tulee silti hyväksytyksi. Hipsterimäinen hyväksyntä ja seurustelun vapaaehtoisuus tekevät esityksestä erinomaista terapiaa.

Lavalla on tänä keväänä valmistuvia nätyläisiä. Heidän työnsä on monitasoista ja silti varmaotteista. Näyttelijä on samalla kertaa pelleilevä ja pelleilemätön. Pelleilevässä näyttelijässä on vakava ja vakavassa pelleilevä puolensa. Tuntemattomien katsojien kanssa leikkiessään näyttelijät voivat opetella näkemään tuntemattoman myös tutussa vastanäyttelijässään ja opettaa katsojiaan huomaamaan, että kuka tahansa on tuntematon. Tämä on tärkeää. Elämä nimittäin on elämisen arvoista vain, jos kunnioitamme tuntematonta. Hipsteriteatteri on hyvä tuntemattoman kunnioittamisen harjoittelupaikka.

Hipsterinäytelmässä ei ole valmiiksi viritettyä draaman kaarta. Teos koostuu maltillisista tapahtumista ja välillä rinnakkain esiintyvistä osioista. Hitaus ja hajanaisuus olisi voinut tuoda tylsyyttä siinä missä intiimi näyttelijäntyön oli vaarassa aiheuttaa kiusaantuneisuutta. Uhkat eivät toteutuneet. Herttaiset näyttelijät ja verkkaiset tapahtumat antoivat rauhaa ja hyvää mieltä, jonka vallassa katsoja hahmotti eri materiaalit omalatuiseksi hipsterikokonaisuudeksi ja tunsi, että muut tekivät samoin.

Uusi hipsteri uskaltaa

Näyttelijät tarjoilivat pieniä etymologioita sanalle ”hipsteri”. Taustalla on englannin ”hip”, lantio. Bostonin mustat käyttivät kaupungilla 40-luvulla kävellessään lantioitaan valtaisan hämmästyttävällä tavalla. Kateelliset keskiluokkaiset valkoiset katsoivat nenät vihreinä ja yrittivät matkia mustia, ryhtyä ”hipstereiksi”.  Hipsterin alkuperässä on siis jotakin hieman noloa. Hipsteri ihaili tuntematonta ja matki hatarasti tämän käytöstä.

Näty korostaa, että hipsterillä on paljon vanhemmat juuret. Ne ulottuvat aina muinaiseen Hippopotamukseen, josta Eeva-Liisa Manner kertoo lyhytproosateoksessaan ”Kävelymusiikkia pienille virtahevoille ja muita harjoituksia” (1957).
Manner kertoo, miten Eno perusti maailman, loi hyrrällään linnut ja valon, värit ja musiikin. Mutta uuden hipsterin eksistentiaalinen syntypaikka muuttui päästämättömän julmaksi. Toisessa luomiskertomuksessa syntyi ensin aika, sitten ruumis, ääni ja varjo sekä niiden jälkeen äiti ja isä ja perheriita ja lopulta kissa Samuel Job Johansson. Kuumuus aineellistui Jobin ympärillä tapiireiksi, sarvikuonoiksi ja virtahevoksi, mutta tapahtumien hautautui kauhuun. Kissa kohtasi pahan. Poika löysi kissan raadon, alkoi oksentaa ja oksentaa vielä tänäkin päivänä.

Mannerin alkusoitto tulee vasta vähän ennen Nätyn loppusoittoa. Siinä esihipsteri on vanginnut itsensä torniin, koska ihmiset eivät tee muuta kuin lisääntyvät, syövät ja sotivat. Lopussa soi Pekka Strengin ”Sisältäni portin löysin” (1970).

Päättelemme, että uusi hipsteri ei nolostele. Hän tulee ulos tornistaan, koska ei voi olla varma, miten muut elävät. Ehkä löytyy joitakuita, jotka tekevät muuta kuin sotivat, syövät ja alistuvat manipulaation kohteiksi. Jos löytyy, niin heidän kanssaan on hyvä hassutella.

Pertti Julkunen

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

valittu_artikkeli02

Kova väite puoluesihteeriltä: Perhe voi menettää perustulokokeilussa jopa 300 euroa – ”Perheellisen kannattaa nostaa valtiota vastaan oikeusjuttu”

Kristillisdemokraattien puoluesihteeri Asmo Maanselkä toteaa sosiaali- ja terveysministeriöstä muistutetun, ettei kukaan menetä peruskokeilussa mitään.

– Suomen hallituksen lupaukseen luotettiin, mutta kokeilulainsäädäntö kirjoitettiin niin, että se jätti ulos perheellisten työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa saavien lapsikorotukset, työkokeilulisät sekä verovähennyksen kompensaation, Maanselkä tulkitsee perustulokokeilua.

Perustulokokeilussa valitaan satunnaisotannalla 2000 henkilöä, joiden työmarkkinatuki ja peruspäiväraha korvataan kokonaisuudessaan kahdeksi vuodeksi 560 euron perustulolla.

Maanselkä laskee, miten lapsikorotus yhdestä lapsesta on kuukaudessa nettona noin 91 euroa, kahdesta lapsesta noin 133 euroa ja kolmesta tai useammasta lapsesta noin 172 euroa. Työkokeilusta on saanut 9 euroa päivässä. Työmarkkinatuesta on maksettu veroa 20 prosenttia, ja maksetusta verosta on voinut vähentää muun muassa asuntolainojen korkoja ja muita vähennyksiä.

– Perustulo ei ole työmarkkinatuen tai peruspäivärahan tasolla, vaan lähtökohtaisesti alemmalla tasolla. Miten paljon? Se riippuu perhetilanteesta. Kyseessä voi olla jopa 300 euron tulomenetys. Tilanteessa työmarkkinatukea saavat perheelliset kärsivät melkoisen tulomenetyksen, jos eivät kykene työllistymään. Kohderyhmä sisältää kaikkein köyhimmät suomalaiset monilapsiset perheet, Maanselkä katsoo.

”Hallitus jakaa karvaita joululahjoja monelle suomalaiselle perheelle.”

Asmo Maanselän mukaan sosiaali- ja terveysvaliokunnan väite siitä, että perustulokokeiluun osallistuvan taloudelliseen asemaan ei aiheutuisi heikennyksiä kokeilun aikana, on vailla pohjaa.

– Jo perustuslakivaliokunta pitää esitystä niin vaikeaselkoisena, että siitä on vaikea havaita, ettei ”kokeilu heikentäisi valittavien henkilöiden sosiaaliturvaetuuksien nykytasoa”. Työelämä – ja tasa-arvovaliokunta taas ehdottaa, että lakiehdotusta muutettaisiin niin, että perustuloon liitettäisiin lapsikorotukset tai että kokeilu rajattaisiin perheettömiin työttömiin. Erikoisin ristiriita syntyy, kun sosiaali- ja terveysvaliokunnan sama mietintö tunnustaa epäkohdat, mutta ei esitä muutosta vedoten kiireelliseen aikatauluun.

Maanselän mukaan yhdenvertaisuuden näkökulmasta ihmisiä ei voi pakottaa kokeiluun, joka vähentää heidän lakisääteisiä etuisuuksiaan.

– Laki on kirjoitettu siten, että kokeiluun on pakko osallistua, muuten kokeilun lopputulos ei olisi luotettava. Mikäli perustuloarpa osuu kohdalle pahalla työttömyysalueella asuvalle perheelliselle työmarkkinatuen saajalle, joka ei onnistu kokeiluaikana työllistymään riittävälle palkkatasolle, häntä syrjitään perusteettomasti ja paljon suhteessa muihin työmarkkinatuen saajiin. Perheellisen kannattaa nostaa valtiota vastaan oikeusjuttu perusteettomasta syrjinnästä.

– On hyvä tavoite, että työntekoa saataisiin nykyistä kannustavammaksi. Tällä mallilla Suomen hallitus jakaa karvaita joululahjoja monelle suomalaiselle perheelle juuri ennen joulua. Onneksi kokeilu voidaan perua toisessa käsittelyssä eduskunnassa ensi viikolla, Maanselkä sanoo.

RKP:n Henriksson moittii hallitusta vastuuttomuudesta: ”On kyse oikeudesta yhdenvertaiseen hoitoon”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) keskusteli RKP:n puheenjohtajan Anna-Maja Henrikssonin kanssa eduskunnassa 30. syyskuuta 2016.

Hallituspuolueiden pitäisi kantaa vastuunsa ja ymmärtää, että on mahdollista ratkaista päivystyskysymys järkevästi eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa maanantaina, RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson (r.) tiedottaa.

Hän vetoaa Keskustan, Kokoomuksen ja Perussuomalaisten päättäjiin.

– Hallituspuolueilta tarvitaan tukea, jotta 12+1-malli, joka takaa sekä Seinäjoelle että Vaasalle laajan ympärivuorokautisen päivystyksen saadaan läpi. Koko oppositio tukee tätä esitystä, jota perustuslakivaliokunta yksiselitteisesti pitää parhaimpana mallina kielellisten perusoikeuksien turvaamisen kannalta, Anna-Maja Henriksson sanoo.

Hän katsoo hallituksen toimineen vastuuttomasti pitäessään jyrkästi kiinni 12 laajan päivystyksen sairaalasta.

– 12+1 mallin puolesta eivät puhu pelkästään kielelliset perusoikeudet, vaan myös se, että laaja päivystys sekä Seinäjoella että Vaasassa ei olisi kalliimpi vaihtoehto. Myös Seinäjoella puolletaan 12+1 ratkaisua.

– Nyt on kyse poliittisesta tahdosta. On kyse kansalaisten oikeudesta yhdenvertaiseen hoitoon. Jos sosiaali- ja terveysvaliokunta sittenkin päättää, että Seinäjoen keskussairaalalle annetaan lakisääteinen velvoite hoitaa myös Pohjanmaan runsaslukuinen ruotsinkielinen väestö, edellytän että asia palautetaan perustuslakivaliokunnalle. Näin voidaan tarkistaa turvaako esitys kielelliset perusoikeudet myös käytännössä. Tämän pitäisi olla itsestään selvyys oikeusvaltiossa, Henriksson sanoo.

Imatran ampumisista epäiltyä ei ole viime päivinä kuulusteltu

Kuva: Lehtikuva / Hannu Rissanen
imatra-2-1

Imatran ampumisesta epäilty käytti anastettua asetta, kertoo tutkintaa johtava rikoskomisario Saku Tielinen. Aseen omistajaa ei Tielisen mukaan epäillä mistään rikoksesta.

– Aseen omistaja ja epäilty ovat tuttuja keskenään, mutta sen tarkemmin en voi heidän suhteestaan kertoa, sanoo Tielinen.

Lähes kaikki Imatran ampumiseen liittyvät henkilöt on saatu kuulusteltua.

Epäiltyä itseään ei kuitenkaan ole loppuviikon aikana kuulusteltu. Poliisi on aiemmin kertonut, että epäilty ei ole halunnut vastata kysymyksiin. Häntä on määrä kuulustella jälleen myöhemmin.

Viikko sitten sunnuntain vastaisena yönä Imatralla ammuttiin kaupunginvaltuuston sosialidemokraattinen puheenjohtaja ja kaksi toimittajaa. Veriteosta epäilty on 23-vuotias imatralainen mies.

AVAINSANAT

Ylen kysely: Niinistö presidenttisuosikki, Heinäluoma ja Tuomioja jaetulla kolmannella sijalla

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
LKS 20161203 Tasavallan presidentti Sauli Niinistö oli haastateltavana suorassa radiolähetyksessä Yle Radio 1:ssä lauantaina 3. joulukuuta 2016. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Presidentti Sauli Niinistö on Yleisradion teettämässä kyselyssä ylivoimaisesti suosituin presidenttiehdokas. Niinistön nimesi suosikikseen 52 prosenttia kyselyyn vastanneista.

Vastaajat saivat valita viisi vähiten tai eniten mieluista nimeä 46 nimen joukosta. Toiseksi suosituin oli viime presidentinvaalien kakkonen, vihreiden Pekka Haavisto. Hän sai yhdeksän prosentin kannatuksen. Niinistö voittaisi Haaviston myös vihreiden äänestäjien parissa.

Kumpikaan ei ole vielä ilmoittanut, aikovatko he olla ehdolla vuoden 2018 presidentinvaaleissa.

Kahden prosentin kannatukseen eli kolmannelle sijalle pääsi kuusi nimeä. Heidän joukossaan ovat SDP:stä Eero Heinäluoma ja Erkki Tuomioja.

Sekä Heinäluoma että SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ovat kieltäytyneet presidenttiehdokkuudesta.

Vastaajat saivat valita myös vähiten mieluisan presidenttiehdokkaan. Kärkeen tässä kategoriassa sijoittuivat Timo Soini ja Paavo Väyrynen.

Taloustutkimus esitti Ylen presidenttikyselyä varten vastaajille listan, jossa oli 46 nimeä. Mukana on myös monia sosialidemokraattisia poliitikkoja.

Kyselyyn haastateltiin vajaat 2 000 henkilöä. Haastattelut tehtiin 13.–28.11. Haastateltavat olivat 18–79 -vuotiaita.

Kommentti: SDP:n puheenjohtajakisassa uusi mielenkiintoinen tieto – Mitä tekee Timo Harakka nyt?

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Onko Antti Rinne saamassa haastajan SDP:n puheenjohtajakisaan vai ei? Asiaan on tulossa selvyyttä pian, sillä SDP:n kansanedustaja Timo Harakka on luvannut kertoa kantansa alkavalla viikolla.

– Minun pitää pohtia, olisiko isänmaan ja puolueen etu, että olisin käytettävissä. Annan vastaukseni ensi viikolla, Harakka lupasi eilen Lännen Medialle.

Myös kansanedustaja Tytti Tuppuraisen tiedetään yhä pohtivan omaa ehdokkuuttaan.

Tuppurainen kertoo Demokraatille sunnuntaina aamupäivällä, ettei ole sitonut harkintaansa siihen, asettuvatko muut ehdolle.

– Teen kokonaisharkinnan. Ilmoitan ratkaisustani, kun palaset ovat loksahtaneet kohdilleen, hyvissä ajoin ennen puoluekokousta…, Tuppurainen sanoo.

Se, miten Tuppurainen kommenttiaan jatkaa, tekee asian erittäin mielenkiintoiseksi:

– …mutta ei kuitenkaan ensi viikolla, hän toteaa.

Tuppuraisen puheenjohtajailmoitusta ei siis tule vielä alkavalla viikolla.

Jos ehdokkaita on useita…

Moni on saattanut odottaa, että nimenomaan Tuppurainen kertoisi omista aikeistaan ensimmäisenä – ainakin allekirjoittanut. Nyt näin ei siis näytä käyvän.

Kansanedustaja Timo Harakka sen sijaan on aiemmin todennut harkitsevansa SDP:n puheenjohtajakisaan lähtemistä, jos ehdokkaita on useita.

Tähän saakka kuitenkin vain istuva puheenjohtaja Antti Rinne on ilmoittanut asettuvansa ehdolle SDP:n helmikuun puoluekokouksessa.

– En missään tapauksessa halua samanlaista repivää kokemusta kuin oli kaksi vuotta sitten, kahtiajakoa (puolueeseen) ei saa tulla, Harakka on sanonut marraskuussa muun muassa STT:lle.

– Sitähän se käytännössä tarkoittaa, että jos ehdokkaita tulee useita, niin ehdokkuutta voidaan harkita, hän on lausunut.

Aikataulut näyttävät.

Timo Harakka on nyt mielenkiintoisessa tilanteessa. Jos hän ilmoittaa toisena ehdokkaana ensi viikolla tavoittelevansa SDP:n puheenjohtajuutta, hän löytää varmasti omat sanat edestään. Häneltä kysytään, miksi hän haastaa Rinteen, vaikka on sanonut, ettei haasta, ellei ole muita ehdokkaita.

Harakka voinee sanoa, että tilanne on muuttunut. Hän onkin koko ajan kertonut, että kannatusta ja kannustusta lähteä puheenjohtajakisaan on tullut yhä enemmän ja enemmän. Hän voisi siis perustella oman ilmoittautumisensa ehdokkaaksi vetoamalla muuttuneeseen tilanteeseen ja suureen pyytäjien määrään.

Tytti Tuppuraisesta ei ole tulossa sitä henkilöä, joka ikään kuin samalla raottaisi ovea myös Harakan ehdokkuudelle. Tuppurainen tekee oman harkintansa täysin itsenäisesti.

Jos Harakka lähtisi ehdolle, joku saattaa pohtia myös, tietääkö hän jo, että myös Rinteen lisäksi joku muukin, käytännössä Tytti Tuppurainen, on lähdössä ehdolle. Tällaisesta salaisuuksien vaihdosta ei ole kuitenkaan mitään tietoa, jos sillä nyt muutoinkaan suurta merkitystä olisi.

Sitten veikkaus. Nähdäänkö SDP:ssä puheenjohtajakisa? Oma arvaukseni on, etten tiedä. Mutta selvää on ainakin, että vielä ensi viikolla asia ei selviä, vaikka Timo Harakka ilmoittaisi, ettei ole kisassa mukana.

Aika ja aikataulut näyttävät.