– THL on todennut, että pelkästään väestömme sairastavuuden ja ikääntymisen kustannuskasvun realismi on 1,5 prosentin luokkaa. Maakunnille annettu 0,9 prosentin kustannuskasvukatto sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen tarkoittaa väistämättä leikkauksia sosiaali- ja terveyspalveluihin. Suomen sote-kulut BKT:hen suhteutettuna tulisikin hallituksen linjauksen mukaan painaa Kreikan ja Bulgarian tasolle seuraavien vuosien aikana. Voidaan jo kysyä voiko hyvää saada halvalla, vai saammeko Suomessa sote-palveluita jatkossa vain halvalla, Salonen kysyi.

Maakuntien rahoituksessa edelleen on epäselvää, minkä suuruisia kustannukset ovat palkkojen harmonisoinnin, valinnanvapauden ja uuden mallin käynnistysvaiheen muutoskustannusten osalta.

– Kansainvälisten vertailujen pohjalta tilaaja–tuottaja-malli on kallis. Tuntuukin järjettömältä laittaa niukkenevia rahoja tämän hallinnoimiseen palveluiden sijaan. Ainakin olisi syytä tietää, minkä verran tämä kaikki maksaa. Maakunnan päättäjät joutuvat tällä mallilla ja näillä talouslinjauksilla kovan paikan eteen. Esimerkiksi syöpäsairausten kohdalla on arvioitu, että rahoitustarve kasvaa vuosien 2020-2030 aikana neljänneksellä yli 75-vuotiaiden sairastavien kohdalla. Miten voidaan sanoa, että palveluita parannetaan, jos rahoitusta leikataan alle sen, mitä on palveluiden tarpeen kasvu, Salonen ennakoi.

Salonen nosti puheessaan esille myös työ- ja koulutuselämän moninaiset muutokset aina julkisen sektorin lomarahaleikkauksista aktiivimalliin ja ammatillisen koulutuksen uudistukseen asti. Salosen mukaan viimeaikaiset työelämää ja työttömyyttä koskevat päätökset ovat lisänneet ihmisten epävarmuutta.

– Esimerkiksi ruokahuollossa työskentelevälle juuri lomaraha on mahdollistanut lasten kanssa tehtävän kesälomareissun tai vaikkapa silmälasien oston. Lomarahan leikkaus aiheutti viime kesänä monelle vain kiukkua ja pahaa mieltä. Myös ammatillinen koulutus elää täydellisen myllerryksen tilassa. Oppilaitoksessa annettavaa opetusta vähennetään ja työelämässä oppimista lisätään. Idea sinällään on hyvä, mutta jos toteutus tarkoittaa ylityöllistettyjen yksinyrittäjien muuntautumista ilmaisiksi opettajaksi yhä piteneviksi jaksoiksi, tilanne ei hyödytä oppilasta eikä yrittäjää. Vastuuta kunnollisesta opetuksesta ei saa sysätä oppilaalle itselleen eikä omaa elantoaan tienaavalle pk-yrittäjälle, huomautti Kristiina Salonen.

Salonen viittasi puheessaan myös SAK:n viime viikolla julkaisemiin tuloksiin, joiden mukaan ansiopäivärahaa saavista alle puolet on täyttänyt aktiivisuusehdon ensimmäisen kolmen kuukauden aikana. SAK:n arvion mukaan aktiivimalli voi leikata työttömyysturvamenoja jopa 80 miljoonalla eurolla tänä vuonna.

– Aktiivimallin seuraukset eivät ikävä kyllä tule yllätyksenä. Erityisen kovasti tämä leikkaus on osunut iäkkäimpiin työttömiin. Aktiivimalli on kiiltäviin kääreisiin piilotettu työttömyysturvan leikkaus. Positiivinen nimi ei sitä muuksi muuta, Salonen sanoi.

– Jokainen osaa ajaa omia etujaan, siihen ei paljoa vaadita. Sen sijaan kyky ymmärtää yhteiskunnassa haavoittuvien ja heikommassa asemassa olevien ihmisten elämää ja sen vuoksi ajaa oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa tähän maahan, vaatii paljon enemmän. Siihen nimittäin tarvitaan sydämen viisautta, pohti Salonen vappupuheessaan.