Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Politiikka

Tuomio nousi jälleen otsikoihin, pitääkö lautamiesjärjestelmästä luopua? – näin vastaavat KKO:n presidentti ja oikeusministeri

LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Lautamiesjärjestelmän toimivuus herättää jälleen keskustelua. Nyt debatin taustalla on Keski-Suomen käräjäoikeuden tuore vapauttava raiskaustuomio.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Helsingin Sanomat uutisoi, että syytteiden hylkäämistä perusteltiin osin sillä, että epäillyn rikoksen uhri osallistui myöhemmin televisiosarjan kuvauksiin.

Lehden haastattelema oikeuspsykologian dosentti Julia Korkman luonnehtii perustelua ”ihan käsittämättömäksi” ja katsoi tuomion herättävän kysymyksiä lautamies- eli maallikkotuomarijärjestelmän tarpeellisuudesta.

Tuomariliitto ja lakimiesliitto kannattavat lautamiesjärjestelmästä luopumista.

Korkeimman oikeuden (KKO) presidentti Tatu Leppänen toteaa Demokraatille, ettei lähde ottamaan yksittäisiin oikeustapauksiin kantaa.

Leppänen muistuttaa, että lautamiesjärjestelmän muutoksia on pohdittu toistuvasti vuosien varrella ja järjestelmää on myös hienosäädetty pitkin matkaa.

– Lautamiesten käyttöä on vähennetty, mutta siitä ei ole kokonaan luovuttu. Tämähän on sitten lainsäätäjän julkisen keskustelun jälkeen harkittava asia. Minulla ei ole siihen vahvaa kantaa suuntaan eikä toiseen. Mutta kyllähän se, että tämä nousee toistuvasti esiin, osoittaa, että asiaa on aihetta selvittää, Leppänen sanoo.

Hän toteaa myös, että yhteiskunnan muuttuessa järjestelmien pitää elää ajassa.

– Olisi tärkeätä miettiä nimenomaan järjestelmää eikä niinkään näitä yksittäistapauksia, joita on tuotu esiin.

”Supistavaan suuntaan olisin.”

Leppänen pyörittelee kysymystä, mikä lautamiesten lisäarvo on siihen verrattuna, että resursseja käytettäisiin useampiin ammattituomareihin.

Nykyisin käräjäoikeuden lautamieskokoonpanossa on yksi lainoppinut puheenjohtaja ja kaksi lautamiestä.

– Yksi mahdollisuus voisi olla myös sen harkitseminen, että voisiko sitä roolia edelleen liudentaa yksittäisissä asioissa. Vaikka niin päin, että olisi kaksi ammattituomaria ja yksi lautamies.

Leppänen kuitenkin sanoo, ettei itse halua ottaa voimakasta kantaa lautamiesten määrään kokoonpanossa. Kyse on enemmän ääneen ajattelusta.

– Pikemminkin supistavaan suuntaan olisin itse, mutta se on lainsäädäntöä vaativa ja lainsäädäntöprosessissa mietittävä asia, hän sanoo.

Leppänen ei sen sijaan lähtisi rajoittamaan niiden käräjäoikeuden istuntojen määrää, joihin lautamiehet voivat osallistua.

– He osallistuvat nykyisin niin harvoin, että sitten se tarkoittaisi melkein sitä lakkauttamista.

”Työpaineet ovat kovat.”

Nouseeko keskustelu lautamiesjärjestelmästä myös sen vuoksi esiin, että tiedetään oikeuslaitoksen resurssien olevan piinallisen pienet tällä hetkellä? Tuomareilla ei ole välttämättä edes aikaa selostaa käsiteltäviä asioita lautamiehille kovin tarkoin.

– Kyllähän tuomioistuinlaitoksen resurssit pitäisi saada kuntoon. Työpaineet ovat kovat. Ymmärrän kyllä tuonkin näkökulman, Tatu Leppänen vastaa.

Hän mainitsee myös, että lautamiesten nimittämisjärjestelmä on herättänyt ehkä eniten kysymysmerkkejä. Lautamiehet valitsee kunnanvaltuusto toimikautensa ajaksi.

– Heidät valitaan kuten kunnallisiin luottamustehtäviin. Mutta koska se ei oikein ole sellainen kuin muut kunnalliset luottamustehtävät, vaan se on tuomarin tehtävä, onko nimittämisjärjestelmä sopiva? Leppänen kysyy.

Vaikka lautamiesten on työssään oltava puolueettomia, Leppänen näkee, että heidän valintatilanteeseensa tehtävään politiikka pääsee kunnanvaltuustossa vaikuttamaan.

– Kyllä se vähän pääsee.

Nimitysjärjestelmän muutoksiksikaan Leppäsellä ei ole omaa ehdotusta, mutta hän toteaa, että pohtisi myös sitä.

”Eihän tämä nyt sinänsä mitään tavatonta ole.”

Leppänen tuo esiin myös arvostustaan lautamiehen tehtävää kohtaan painottaen sen olevan vaativa.

– Se, että heitä käytetään vain vakavimmissa rikosasioissa, suhteellisen harvoin ja ihan tuomarin asemassa, on hyvin vaativa tehtävä. Oikeudenkäyntien julkisuudesta huolehtii nyky-yhteiskunnassa media, joka seuraa tuomioistuinten työtä aktiivisesti.

Valtion palkkalistoilla oleviin ammattilautamiehiin Leppänen ei siirtyisi.

– Päätoiminen maallikko kuulostaisi jotenkin yllättävältä ajatukselta. Idea on se, että he eivät nimenomaan ole ammattilautamiehiä, hän kommentoi.

Mikään kummajainen suomalainen lautamiesjärjestelmä ei ole.

– Eri mailla on erilaisia traditioita ja kyllä maallikkoedustusta on muuallakin, vaikkapa naapurimaa Ruotsissa. Angloamerikkalaisissa maissa on jury-järjestelmä, joten eihän tämä nyt sinänsä mitään tavatonta ole.

Vaikka silloin tällöin lautamiesten päätökset nousevat julkiseen keskusteluun, Leppänen painottaa, ettei huolta ole.

– Meillä on joka tapauksessa muutoksenhakujärjestelmä, joka viime kädessä mahdollistaa tuomioiden oikeellisuuden. Muutoksenhaun mahdollisuus hovioikeuteen on aina olemassa, vaikka totta kai tavoitteena on, että menee kohdilleen jo käräjäoikeudessa ja oikeudenkäyntien painopisteen pitää olla käräjäoikeudessa.

Leppänen toteaa, että perinteisesti on ajateltu, että lautamiesjärjestelmä lisää yleistä luottamusta ja legitimiteettiä lainkäytössä. Maallikot ovat istunnoissa läsnä ja seuraavat käräjäoikeuksien työtä ja pystyvät myös vaikuttamaan siihen.

– Tämähän se ajatus on ollut. Myös paikallistuntemus on ollut ajatuksena. Pienemmillä paikkakunnilla voi tuoda paikallistuntemusta mukaan käsittelyyn sekä julkisuutta lisäävää vaikutusta. Tietysti voi kysyä, mikä näiden painoarvo nykyään on.

”En sano vielä, että olen valmis pohtimaan sen lakkauttamista.”

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) toteaa Demokraatille lautamiesjärjestelmän olevan asia, jota pitää pohtia.

– Nyt juuri on käynnissä selvitys siitä, miten voitaisiin lautamiesten nimityspuolta kehittää niin, että se esimerkiksi vahvistaisi riippumattomuutta. Itse olen myös avoin sellaiselle keskustelulle, että mietitään aika syvästi myös sitä, mikä on nyky-yhteiskunnassa lautamieskokoonpanon lisäarvo suhteessa ammattituomareista koostuviin kokoonpanoihin, Henriksson toteaa.

Eli olisitte valmis pohtimaan lautamiesjärjestelmän lakkauttamista?

– En sano vielä, että olen valmis pohtimaan sen lakkauttamista. Mutta minun mielestä pitäisi käydä perusteellinen keskustelu siitä, mikä on sen lisäarvo tässä ajassa, kun juridiikasta on tullut aika kompleksinen kokonaisuus.

– Tietysti nyt hallitusohjelmassamme olemme lähteneet siitä, että säilytetään nykyjärjestelmä, mutta katsotaan ja selvitetään tätä nimittämispuolta. Katsotaan nyt se selvitys ensin, mutta varmasti tämä on kysymys, jota seuraavalla hallituskaudella on syytä pohtia.

Ei vielä tällä hallituskaudella?

– En ota kantaa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE