Tuomioja: ”Emme tule näkemään Euroopan armeijaa elinaikanamme” – eurooppalainen puolustus puhutti Paasitornissa

Kuva: Ilkka Yrjä
Eilen Paasitornissa: Friedrich Ebert Stiftungin EU-toimiston johtaja Uwe Optenhögel (vasemmalla), ajatushautomon Pohjoismaiden toimiston johtaja Christian Keller, tilaisuudessa Suomen linjasta alustanut Henna Hopia, SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen, FES:n kansainvälisten suhteiden asiantuntija Anna Maria Kellner ja kansanedustaja, ex-ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.).

Eurooppalaisen puolustus- ja turvallisuusyhteistyön tiivistäminen on noussut aiempaa vahvemmin EU-politiikan agendalle.

Mitä Euroopan yhteinen puolustus tai tiiviimpi puolustusyhteistyö tarkoittaisi Suomen ja Saksan näkökulmista? Mitkä ovat tiiviimmän turvallisuusyhteistyön keskeiset esteet, ja mitkä olisivat mahdolliset seuraavat askeleet?

Näistä teemoista keskusteltiin maanantaina Helsingin Paasitornissa. Kalevi Sorsa -säätiön ja saksalaisen Friedrich Ebert Stiftungin (FES) englanninkielinen ajatuspajaseminaari tarjosi tilaisuuden osallistua Euroopan turvallisuutta koskevaan tulevaisuuskeskusteluun.

Aiemmin tänä vuonna FES julkaisi eurooppalaista puolustuspolitiikkaa monipuolisesti kartoittavan kansainvälisen kokoelmateoksen Strategic Autonomy and the Defence of Europe – On the Road to a European Army? (Dietz). Se toimi seminaarin keskustelujen pohjana.

Paasitornissa käyttivät puheenvuoron kirjan toimittajat Anna Maria Kellner ja Uwe Optenhögel sekä siihen Suomen osuuden kirjoittanut Henna Hopia.

Suomi-luvun kirjoittanut Hopia alusti Suomen roolista Euroopan puolustuspolitiikassa.

Hopian puheenvuoroa kommentoivat Suomen entinen ulkoministeri kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd.) ja FES:in EU-asiantuntija Anna Maria Kellner.

Erkki Tuomioja sanoi, että eurooppalainen puolustus on noussut niin vahvasti agendalle kahdesta syystä, jotka ovat Donald Trumpin valinta Yhdysvalloissa ja Nigel Faragen brexit-unelman toteutuminen Britanniassa.

Tuomiojan mukaan puheet Euroopan yhteisestä armeijasta on syytä unohtaa, se ei ole realismia ainakaan lähitulevaisuudessa. Puolustus on edelleen vahvasti kansallista. Pragmaattinen lähestymistapa toimii parhaiten, ja sillä voidaan edetä eurooppalaisessa puolustusyhteistyössä.

”Unohtakaa Euroopan armeija”

Tuomioja totesi Suomen aina lähestyneen käytännön läheisesti, pragmaattisesti, myös eurooppalaisia kysymyksiä. Tämä koskee myös puolustusta.

– Mielestäni ei ole hyvä idea puhua mistään Euroopan armeijasta, koska emme tule näkemään Euroopan armeijaa lähitulevaisuudessa. Ei meidän elinaikanamme, enkä tiedä, jos seuraavien sukupolvienkaan aikana.

– Armeijat ovat kansallisen itsemääräämisoikeuden ilmentymä ja niitä johdetaan kansallisesti. Enkä näe kenenkään olevan halukas luopumaan kansallisesta itsemääräämisoikeudesta tässä suhteessa, hän totesi.

– Unohtakaa Euroopan armeija, Tuomioja tiivisti.

Eurooppalainen puolustusyhteistyö on toinen tarina. Siitä Tuomiojan mielestä on syytä puhua.

– Kriisinhallinta on Euroopan yhteisen puolustuksen olemus ja tulee sellaisena pysymään näköpiirissä olevan tulevaisuuden.

Tilaisuuden veti Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Mikko Majander.

Myös SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen osallistui tilaisuuteen.

Keskustaedustaja Kärnältä hurja väite: Li Anderssonia ja Touko Aaltoa kielletty keskustelemasta kanssani

Kansanedustaja Mikko Kärnä.

Keskustaedustaja Mikko Kärnä väittää Twitterissä, että vihreiden ja vasemmistoliiton puheenjohtajia olisi kielletty keskustelemasta hänen kanssaan sosiaalisessa mediassa.

Ainakin toistaiseki Kärnän heitto näyttää pitävän paikkaansa, sillä Andersson ja Aalto eivät ole kummatkaan reagoineet hänen tviittiinsä.

Keskustelua aiheesta

Sinisten synnyn avainhenkilöt paljastivat IS:lle oman versionsa hallituskriisin etenemisestä

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho (vasemmalla) neuvottelujen tauolla pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa Helsingissä 12. kesäkuuta 2017, oikealla silloinen perussuomalaisten hallitusryhmän valtiosihteeri Samuli Virtanen. Hallituspuolueiden puheenjohtajat kokoontuvat keskustellakseen hallitusohjelmasta perussuomalaisten puheenjohtajavaihdoksen ja koko puolueen johdon vaihtumisen takia.

Entinen perussuomalaisten ministeriryhmän, nykyinen sinisten valtiosihteeri Samuli Virtanen ja puolustusministeri Jussi Niinistön avustaja Petteri Leino ovat kertoneet Ilta-Sanomille oman näkemyksensä siitä, miten hallituskriisi eteni ja uusi, hallitukseen jäänyt puolue Sininen tulevaisuus syntyi.

Heidän kertomansa perusteella syntyy kuva, että tapahtumat ovat edenneet muutaman päivän aikana kiireessä eikä uutta puoluetta olisi rakennettu suunnitelmallisesti pitkän ajan kuluessa. Kuva on erilainen kuin se, mikä syntyy toimittaja Lauri Nurmen kirjoittamasta kirjasta Perussuomalaisten hajoamisen historia (Into).

Leinon ja Virtasen versiossa, jota varten Ilta-Sanomat on saanut asiaa tukevia tekstiviestejä, lauantaina 10.6. perussuomalaisten puheenjohtajavalintoihin pettyneet elävät eräänlaista shokkivaihetta. Sunnuntaina tapahtumat alkavat pikku hiljaa edetä.

– Soitin Juha Halttuselle (työministeri Jari Lindströmin erityisavustaja) sunnuntaina yhdentoista aikaan. Petterin (Leino) kanssa soiteltiin kahdeltatoista. Silloin alkoi vähän enemmän hahmottua ajatus siitä, että enemmistö kansanedustajista ei halua olla Halla-ahon johtamassa puolueessa, Samuli Virtanen kertoo Ilta-Sanomille.

Ensin syntyi ajatus, että nyt halla-aholaiset ovat kaapanneet puolueen, mutta eduskuntaryhmää ne eivät saisi.

– Sitä ne ei pysty kaappaamaan, vaan enemmistö heittää vähemmistön pihalle. Sitten me ruvettiin Petterin kanssa listaamaan niitä edustajia, ketkä voisi olla tähän lähdössä mukaan.

Petteri Leinon mukaan radikaaliryhmän heittämistä ulos eduskuntaryhmästä mietittiin jo kuntavaalien jälkeen, mutta sitä ei uskallettu tehdä. Puolue ja ryhmä oli hajalla.

– Tämä (että halla-aholaiset nakataan eduskuntaryhmästä) eli yllättävän pitkään. Kaj Turunen ja monet edustajat olivat vielä maanantaina illallakin siinä uskossa, että mennään sillä suunnitelmalla, mikä oli sunnuntaina päivällä ja maanantaiaamuna.

Leinon ja Virtasen version mukaan pika pikaa suunnitelmat kuitenkin muuttuivat ja eduskuntaryhmän kaappaamisesta luovuttiin ja tilanteet johtivat oman Uusi vaihtoehto -nimisen eduskuntaryhmän syntymiseen.

Virtasen ja Leinonen Ilta-Sanomille kertoman version mukaan perussuomalaisten entinen puheenjohtaja Timo Soini olisi aivan viime metreille asti ollut sitä mieltä, ettei hän jätä perussuomalaisia. Toinen version keskeinen seuraus on se, ettei pääministeri Juha Sipilä (kesk.) olisi voinut olla varma uuden eduskuntaryhmän syntymisestä ennen kuin matkalla Naantaliin jättämään hallituksensa eropaperia tasavallan presidentille.

Keskustelua aiheesta

Antti Kaikkonen myöntää viimein: ”Ei tosirakkautta, toimiva järkiliitto kuitenkin”

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen on tyrmistynyt. Kaikkosen mukaan SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne väittää, että hallituspuolueiden välit olisivat huonommat kuin edellisen hallituksen kesken.

– Edellinen hallitus, jota loppuvaiheessa johtivat Alexander Stubb (kok) ja Antti Rinne oli kyllä riitaisuudessaan ihan eri sarjassa. Mitä siitä jäi käteen? Vasemmistoliitto ja Vihreät lähtivät ovet paukkuen hallituksesta kesken kauden. Työttömyys paheni 100 000 hengellä. Kausi päättyi farssiin, jossa silloinen hallitus äänesti salissa omia esityksiään vastaan. Ei se kovin hääppöseltä näyttänyt.

Kaikkonen myöntää, ettei keskustan, kokoomuksen ja sinisten yhteistyö aivan tosirakkautta ole, ”mutta toimiva järkiliitto kuitenkin”.

– Myös tuloksia syntyy. Suomen talous kasvaa ja työllisyys paranee. Maamme tulevaisuus näyttää huomattavasti paremmalta kuin vielä pari vuotta sitten. Hallituksen kaatumista on turha haikailla, Kaikkonen väittää.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Keskustan ministereille tylyt haukut 1,1 miljardin yksityisestä monopolista: ”Yrittävät pestä käsiään – käsittämätöntä”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Li Andersson ryöpyttää voimakkaasti keskustaministereitä Juha Sipilää ja Annika Saarikkoa heidän kuluneella viikolla antamistaan monopolilausunnoistaan.

– On käsittämätöntä, että keskustaministerit yrittävät pestä käsiään Meri-Lapin tulevasta 1,1 miljardin arvoisesta yksityisestä monopolista. Heidän ajamansa sote-malli johtaisi vastaavan kaltaiseen tilanteeseen lähes koko maassa. Pääministeri Sipilä voi osoittaa johtajuutta viheltämällä kokoomuslobbareiden sotepelin poikki, vasemmistoliiton puheenjohtaja sanoi puoluevaltuustossa.

Paikallispäättäjät päättivät viime viikolla Länsi-Pohjan keskussairaalan siirtymisestä Mehiläisen hoidettavaksi 15 vuodeksi sopimuksella, jonka irtisanomisesta seuraisi jopa 100 miljoonan lasku.

– Julkisuudessa on käytetty nimitystä yhteisyritys, mikä on sikäli harhaanjohtavaa, että suomalaiset veronmaksajat kyllä yhdessä rahoittavat pääomasijoittajien voitot, mutta 80% omistuksella Mehiläinen yksin päättää, Andersson sanoo.

Vasemmistoliitto vaatii hallitusta palaamaan parlamentaariseen valmisteluun ja että sosiaalihuoltolakiin ja terveydenhuoltolakiin lisätään asukkaiden palveluoikeuksia täsmentäviä kirjauksia, joilla estetään palvelujen laadun ja saatavuuden heikennykset.

AVAINSANAT

”Siis mitä?” – Rinne lyö pöytään hämmästyttävät luvut hallituksen talouspolitiikasta: ”Sääntöjen kanssa taas solmussa”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne otti esille lauantaina Turussa hätkähdyttävän huomion Sipilän hallituksen talouspolitiikasta.

Rinne muistuttaa, että SDP:n ollessa viimeksi hallituksessa julkista taloutta sopeutettiin aidosti mutta oikeudenmukaisesti viidellä miljardilla.

– Otimme niiltä, joilla on maksukykyä. Tämä hallitus on leikannut kolme ja puoli miljardia hyvinvointipalveluista ja heikoimmilta ihmisiltä. Tavoite oli neljä miljardia, mutta ovat joutuneet peruuttamaan pikkuisen. Samaan aikaa he ovat antaneet kaksi miljardia euroja veronkevennnyksiä rikkaille, mikä on johtanut julkisen talouden sopeuttamiseen puolellatoista miljardilla, pikkuisen päälle. Siis mitä? Se on kolme kertaa vähemmän kuin se mitä viimeksi tehtiin hallituksessa.

Rinteen mukaan tämä on johtamassa siihen, että julkisen talouden rakenteellinen alijäämä on kasvamassa.

– Kun me jätimme hallituksen, se oli 0,8 prosenttia. EU:ssa on säädöksiä, joiden mukaan se saa olla 0,5 prosenttia. Meillä on nyt poikkeus, että se saa olla 1,1 prosenttia, koska olemme tehneet eläkeratkaisuja. Nyt alijäämä on pahentumassa tästä eteenpäin, Rinne puuskahtaa.

– Kuka tahansa on hallituksessa seuraavien eduskuntavaalien jälkeen, on eurooppalaisten sääntöjen kanssa taas solmussa sen takia, että tämän hallituksen politiikka ei olekaan julkista taloutta tasapainottavaa. Tämä on se ideologinen tausta: halutaan romuttaa suomalainen hyvinvointivaltio. Sitä me ei haluta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta