Tuomioja: ”Harjoittelutoiminta jännittyneessä kansainvälisessä tilanteessa ei ole läpihuutojuttu”

Kuva: Kari Hulkko
Entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) muistutti eduskunnassa, ettei yhteinen harjoitustoiminta ole joka tilanteessa läpihuutojuttu.

Eduskunnan kyselytunnilla puhutti, että keneltä tuli aloite Yhdysvaltain kansalliskaartin yksikön laivuevierailusta Suomeen. Asiasta kysyi kansanedustaja Markus Mustajärvi (vas.) ja asiasta on aiemmin viikolla puhunut painokkaasti SDP:n Mika Kari.

Keskustelun kuluessa entinen puolustusminister Carl Haglund (r.) hämmästeli, miksi asiasta halutaan tehdä suuri numero. Hän muistutti Yhdysvaltojen olevan Suomen tärkein kumppani ilmavoimien osalta ja yhdessä harjoittelu on normaalia.

– Se on yhtä dramaattista kuin se, että roska-auto käy tyhjentämässä laatikon tuolta takapihalta, Haglund sanoi.

SDP:n kansanedustaja, entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja ei nähnyt asiaa aivan yhtä arkipäiväisenä.

– Harjoittelutoiminta jännittyneessä kansainvälisessä tilanteessa ei ole mikään läpihuutojuttu, Tuomioja sanoi.

”Onko tämä linjaus yhä voimassa?”

Hän muistutti linjauksista, jotka tehtiin hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa yhdessä tasavallan presidentin kanssa Ukrainan kriisin alettua kaksi vuotta sitten.

Linjauksen mukaan Suomi jatkaa osallistumista kansainväliseen harjoitustoimintaan muun muassa Nato-maiden kanssa, eikä jättäydy pois mistään, jossa aiemmin ollaan oltu mukana, ja joka täyttää kriteerin Suomen puolustukselle tulevasta hyödystä. Linjauksessa oli toinenkin puoli:

– Emme osallistu sellaiseen kansainväliseen harjoitustoimintaan, joka muuttuneessa tilanteessa on saanut toisen luonteen ja voidaan tulkita toisella lailla ja näyttää siltä, että Suomi olisi jollain tavoin muuttanut perustavaa turvallisuuspoliittista linjaansa, Tuomioja kertasi.

Tuomioja sanoi haluavansa varmistaa, että tämä linjaus on yhä voimassa. Ulkoministeri Timo Soini (ps.) sanoi olevan luonnollista, että toimintaympäristö vaikuttaa. Hän linjasi toimintaympäristön nyt muuttuneen Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön syventämisen myötä. Soinin mukaan nyt käsittelyssä oleva harjoitusyhteistyö voi tuoda lisäarvoa myös Ruotsin ja Suomen yhteistyölle.

– Mutta kyllä sanon, edellinen ulkoministeri Tuomioja, että tämä teidän kantanne on aivan järkevä, ja meidän pitää tehdä politiikkaa ajassa ja ottaa nämä asiat tietysti huomioon — etenkin herkässä kansainvälisessä poliittisessa tilanteessa, Soini jatkoi.

Antti Häkkäsestä odotetusti uusi oikeusministeri – ensimmäinen juristi hallitukseen

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Antti Häkkänen (kok.) on uusi oikeusministeri.

Uudeksi oikeusministeriksi nousee kokoomuslainen juristi Antti Häkkänen. Hän on 32-vuotias ensimmäisen kauden kansanedustaja Mäntyharjulta.

Häkkänen on kokoomuksen varapuheenjohtaja. Eduskunnassa hän on toiminut hallintovaliokunnan ja perustuslakivaliokunnan jäsenenä.

Kokoomuksen toinen juristikansanedustaja Ben Zyskowicz sanoi jo aiemmin, ettei ole käytettävissä oikeusministeriksi. Hän perusteli asiaa terveyssyillä. Hän ei ole koskaan ollut käytettävissä ministeriksi, koska hän on kertonut kärsivänsä vaikeasta migreenistä.

Häkkästä pidettiin lähes varmana salkunsaajana viimeistään sen jälkeen, kun hän keskeytti eilen Yhdysvaltain-matkansa.

Oikeusministerin salkun siirtymisestä perussuomalaisilta kokoomukselle päätettiin alkuviikosta hallituksen puoliväliriihessä. Perussuomalaiset puolestaan saa urheilu- ja kulttuuriasiat Sanni Grahn-Laasosen (kok.) opetus- ja kulttuuriministerin salkusta.

Riihessä päätettiin, että jokainen puolue saa yhden uuden salkun ja valitsee itse uuden ministerinsä. Keskusta kertoi jo aiemmin tänään, että uusi maa- ja metsätalousministeri on kansanedustaja Jari Leppä. Perussuomalaisten uusi kulttuuri-, urheilu- ja Eurooppaministeri on kansanedustaja Sampo Terho.

Iso ministeriruletti pyörähti liikkeelle talvella, kun pääministeri Juha Sipilä (kesk.) huolestui oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin (ps.) kohtuuttomasta työtaakasta. Se sai hänet pohtimaan, pitäisikö ministerien määrää sittenkin lisätä. Lindström joutui maaliskuussa viikoksi sairauslomalle muun muassa korkean verenpaineen takia. Lindström jatkaa työministerinä.

Juttua päivitetty lisätiedoilla

Perussuomalaisten ministeripaikasta äänestettiin – kulttuurin salkku Sampo Terholle

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Uudeksi kulttuuri-, urheilu- ja eurooppaministeriksi on valittu perussuomalaisten Sampo Terho. 39-vuotias Terho on puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja ehdolla puolueen puheenjohtajaksi.

Kulttuuri- ja urheiluministerin tehtävien siirtymisestä kokoomukselta perussuomalaisille päätettiin alkuviikosta hallituksen puoliväliriihessä, kun ministerien määrää päätettiin lisätä kolmella. Tehtäviä on hoitanut Sanni Grahn-Laasonen, jolle jää opetusministerin tehtävät.

Ministeriehdokkaana äänestettiin perussuomalaisten eduskuntaryhmässä. Ehdolla oli myös kansanedustaja Mika Niikko.

Venäjän ulkoministeri Lavrov Suomeen

Kuva: lehtikuva / timo heikkala

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov vierailee Suomessa ensi torstaina, kertoo ulkoministeriö. Hän tulee vierailulle ulkoministeri Timo Soinin (ps.) kutsusta.

Ministerien kahdenvälisten keskustelujen aiheina ovat Ukrainan, Syyrian ja Korean niemimaan tilanteet, Itämeren alueen turvallisuuskehitys sekä muut ajankohtaiset kansainväliset kysymykset.

Ministerit keskustelevat lisäksi Suomen ja Venäjän kahdenvälisistä asioista sekä alueellisista kysymyksistä mukaan lukien arktinen yhteistyö.

Lavrov tapaa Suomen-vierailullaan myös presidentti Sauli Niinistön.

Myös perussuomalaiset hyväksyi hallintarekisterin – Soini joulukuussa 2015: ”Hallintarekisteriä ei viedä eteenpäin”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Talousvaliokunnan puheenjohtaja kansanedustaja Kaj Turunen (ps.).

Eduskunnan talousvaliokunta on hyväksynyt mietinnön lakiesityksestä, johon kiistelty hallintarekisteri sisältyy.

Arvo-osuusjärjestelmää koskeva lakiesitys etenee eduskunnan suureen saliin. Oppositio on jättänyt mietintöön vastalauseen ja esittää lakiesityksen hylkäämistä.

Valiokunta käsitteli istunnossaan asiasta kutakuinkin saman paperin kuin viime keväänä, sillä hallitus ei ole antanut eduskunnalle uutta esitystä asiasta.

Valiokunta ehdottaa kuitenkin kolmea lausumaa. Valiokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (ps.) korosti ensimmäistä lausumaa, jonka mukaan eduskunta edellyttää hallitusta valmistelemaan lainsäädäntöä, jolla mahdollistetaan verottajan tiedonsaanti hallintarekisteröidyistä osakkeista osinkoa saavista henkilöistä.

Lausuman mukaan tunnistamatta jäävältä edunsaajalta perittävä lähdevero on ”riittävän kannustava”. Turusen mukaan hallitus ei kuitenkaan ole sopinut lähdeveron suuruudesta.

Hallintarekisteriä aiemmin vastustaneille perussuomalaisille tarjottiin jo viime vuonna ratkaisuksi lähdeveron korottamista. Turuselle lähdeveron korotus ei kuitenkaan tuolloin riittänyt.

Turusen mukaan hallintarekisteristä keskusteltiin alkuviikon hallituksen puoliväliriihessä.

Myös perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on toistuvasti vastustanut hallintarekisteriä. Esimerkiksi marraskuussa 2015 Soini kirjoitti blogissaan hallintarekisteriin liittyvän ”lukuisia moraalisia ja käytännön ongelmia”.

– Hallintarekisteriä ei viedä eteenpäin. Päätös on oikea ja vastaa perussuomalaisten linjaa. Tämä on ollut johdonmukainen kantamme jo viime eduskuntakaudella, Soini kirjoitti joulukuussa 2015.

SDP:n Lauri Ihalainen kritisoi hallituksen toimintatapaa, jossa asia tuotiin valiokuntaan vain parin päivän varotusajalla. Hän myös epäilee valiokunnan lausumien vaikutusta lain lopulliseen sisältöön.

”Käsittämätön linjaus verottajalta” – Eläkeläisjärjestö raivostui: Eikö saa enää edes syömistä tarjota?

Kuva: Thinkstock

Eläkkeensaajien keskusliitto EKL ei hyväksy verohallinnon uutta päätöstä. Ohjeen mukaan vapaaehtoistoiminnassa tarjottava maksuton ruokailu katsotaan veronalaiseksi tuloksi.

Jos yleishyödyllinen yhteisö tai julkisyhteisö tarjoaa kahvia, kahvileipää tai virvokkeita, sitä ei vielä pidetä veronalaisena ateriana. Mutta jos tarjoilu on niin runsas, että se korvaa normaalin lounasruoan tai illallisen, kyse on veronalaisesta ateriaedusta – jos ateria saadaan vastikkeena tehdystä työstä. Jos vapaaehtoiselle kuitenkin annetaan edellä mainittu etu, siitä ei voida tehdä ennakonpidätystä. Henkilön pitäisi itse ilmoittaa verottajalle veronkannon yhteydessä saamastaan etuudesta.

EKL:n jäsenyhdistyksissä toimii monituhatpäinen vapaaehtoistyöntekijöiden ja vertaisohjaajien armeija eri liikunta- ja kulttuuriryhmien vetäjinä. Liitto muistuttaa, että sen yhdistyksissä tekee vapaaehtoistyötä noin 6 500 henkilöä, jotka käyttävät aikaansa muiden hyväksi noin 90 000 tuntia kuukaudessa.

– Vapaaehtoisemme tekevät myös erittäin tärkeää työtä ulkoiluttaen vanhuksiamme sekä auttamalla heitä muutenkin monin eri tavoin. Mielestämme 100-vuotias Suomi ei ole koskaan osannut arvostaa eläkkeensaajajärjestöjen ja niiden jäsenyhdistysten tekemää äärettömän arvokasta työtä tarpeeksi, EKL jyrähtää.

Ylijäämäruoka on mieluummin laitettava biojätteeksi kuin tarjota se vapaaehtoisille.

Liitto pelkää, että mahdolliset veroseuraamukset eivät houkuttele uusia ihmisiä vapaaehtoistyöhön vaan päinvastoin karkottaa heidät tämän tärkeän työn parista.

– Esimerkiksi palvelutaloissa tullaan tämän verottajan käsittämättömän linjauksen myötä tilanteeseen, että ylijäämäruoka on mieluummin laitettava biojätteeksi kuin tarjota se vanhuksia ulkoiluttaville vapaaehtoisille.

Vapaaehtoistyöntekijöiden aterioiden verovapaudesta ei ole säädetty laissa erikseen. Eläkeläisjärjestö vaatii että tuloverolain 71 §:ään on ehdottomasti lisättävä veronalaisuutta koskeva poikkeus myös vapaaehtoisten ateriaetuudesta.

Keskustelua aiheesta