Tuomioja ulkoasiainvaliokunnan mietinnöstä: ”Näyttää että saamme ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa tasapainoisemman vastauksen”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Ulkoasiainvaliokunnan mietintö ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta valmistunee huomenna tiistaina. Tiedotustilaisuus on luvassa huomenna päivällä, mikäli mietinnön valmistuminen ei lykkäänny.

”Ulkoasiainvaliokunnassa viimeistelemässä mietintöämme hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta. Sen pitäisi valmistua tiistaina ja tähänastisen käsittelyn perusteella näyttää siltä että saamme siitä hyvässä yhteisymmärryksessä selvästi selontekoa paremman ja tasapainoisemman vastauksen”, ulkoasiainvaliokunnan jäsen, entinen ulkoministeri, kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd.) päivitti Facebookissa viime perjantaina.

Hallituksen selonteon julkaisun jälkeen kesällä Tuomioja esitti sitä kohtaan erilaista kritiikkiä. SDP:n toiveissa oli Tuomiojan mukaan muun muassa se, että selonteko olisi ottanut selvästi etäisyyttä sotapuheisiin ja painottanut sellaista aktiivista vakauspolitiikkaa, joka pyrkii konfliktien ennaltaehkäisemiseen ja jännitteiden purkamiseen.

Tuomioja sanoi tuolloin pitävänsä tärkeänä, että Suomi arvioi niin maailmanlaajuisen kuin lähiympäristönsä turvallisuuspoliittisen tilanteen kehitystä ”avoimesti, realistisesti, kattavasti ja ilman ideologisia silmälaseja”. Tällaista arviointia pitää Tuomiojan mukaan soveltaa paitsi Venäjän myös muiden toimijoiden käyttäytymiseen, eikä tällainen tarkastelu luo mitään oikeutusta kansainvälistä oikeutta tai sopimuksia rikkovalle toiminnalle tai anna niille hyväksyntää.

Helsingin Sanomien tietojen mukaan eduskunnan ulkoasiainvaliokunta arvioi Itämeren jännitteisen tilanteen syitä laveammin kuin hallitus. HS kertoo valiokunnan tiettävästi painottavan Venäjän lisäksi epäsuorasti myös Naton toimia ja roolia Itämeren alueen epävakauden lisääntymisessä

Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko valmistui jo ennen Britannian Brexit-kansanäänestystä. Sitä ei haluttu lykätä esimerkiksi syksyyn. Ulkoministeri Timo Soini (ps.) on perustellut aikataulutusta muun muassa katsomalla, että muutoksesta on tullut joka tapauksessa pysyväistä.

Brexitin jälkeen USA:n presidentiksi on valittu Donald Trump, minkä turvallisuuspoliittisia seurauksia Euroopalle voidaan vielä lähinnä arvailla. Yksi otaksuma on, että Trumpin USA voisi edellyttää Nato-mailta lisää rahaa puolustusbudjetteihinsa.

Hallituksen selonteon mukaan Suomi pitää yllä mahdollisuutta hakea jäsenyyttä Natossa seuraten tarkasti turvallisuusympäristönsä muutosta. Tähän ei ulkoasiainvaliokunta ole esittämässä muutosta.

Selonteossa hallitus on arvioinut Suomen toimintaympäristön kehityksen vaikutuksia ja esittää Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan painopisteet tuleville vuosille.

”Aloite kertoo lähinnä jälkijunassa, ellei peräti resiinalla kulkemisesta” – SDP:n Viitanen kirjoitti napakan ”vastineen” Harkimolle

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Pia Viitanen.

SDP:n kansanedustaja Pia Viitanen on ottanut Iltalehden yleisönosastolla tiistaina julkaistussa kirjoituksessa kantaa kokoomuksen kansanedustaja Harry Harkimon lakialoitteeseen.

Harkimon aloite koskee ammatti- ja työnantajayhdistysten tilinpäätösten julkisuutta. Hän haluaa tilinpäätökset kokonaan julkisiksi, että yhdistysten toiminnan yleishyödyllisyyttä voitaisiin ”arvioida avoimesti”.

Harkimon mukaan aloitteen on allekirjoittanut 106 kansanedustajaa. SDP:n edustajat eivät allekirjoittaneet aloitetta. Harkimo on tehnyt tästä numeron. Iltalehden blogissaan hän nimitti sosialidemokraatteja ”pelokkaiksi jänöjusseiksi”.

SDP:n kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan ja verojaostan jäsen Pia Viitanen nousi verkolle ja iski vastapalloon IL:n yleisönosastolla näin:

– Harkimon aloite kertoo lähinnä jälkijunassa, ellei peräti resiinalla kulkemisesta. Aloite kertoo pahasti puutteellisesta nykylainsäädännön tuntemuksesta, Viitanen kirjoittaa.

”Eiköhän pidetä säännöt samoina kaikille, eikä erilaisena sen mukaan, kenestä sattuu tykkäämään ja kenestä ei.”

Viitanen viittaa vuonna 2015 säädettyyn kirjanpitolain muutokseen, joka velvoittaa kaikkia taloudellisesti merkittäviä yhteisöjä toimittamaan tilinpäätöksensä kaupparekisteriin. Tämä koskee kaikkia yhdistyksiä ja säätiöitä.

– On vaikea nähdä perusteita sille, että avoimuusvelvoite olisi erilainen työmarkinajärjestöille kuin mitä se on vastaavan suuruissa muissa taloudellista valtaa käyttävissä yhdistyksissä tai säätiöissä.

Viitasen mukaan Harkimon silmät yltävät lähinnä palkansaajajärjestöjen tarkkailuun, vaikka ”häntä lähempänä löytyy jo taloudellisesti merkittäviä urheilujärjestöjä ja säätiöitä”.

– Eiköhän pidetä säännöt samoina kaikille, eikä erilaisena sen mukaan, kenestä sattuu tykkäämään ja kenestä ei, Viitanen päättää kirjoituksensa IL:ssä.

Harry ”Hjallis” Harkimo. (Kuva. Lehtikuva)

Aamun tapaaminen: ei uusia avauksia työmarkkinoille

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder kommentoi talousneuvoston kokousta medialle pääministerin virka-asunnon ulkopuolella Helsingin Kesärannassa tänä aamuna.

Hallitukselta ei kuultu aamun tapaamisessa uusia avauksia tai suoranaisia moitteita työmarkkinajärjestöille.

Akavan ja STTK:n mukaan pääministeri Juha Sipilä (kesk.) toisti näkemyksensä, jonka mukaan vientivetoista palkkamallia eli niin sanottua Suomen mallia koskevia neuvotteluja olisi tärkeä pystyä jatkamaan.

Työnantajien EK ja palkansaajajärjestöt jatkavat maanantaina keskenään keskusteluja ajankohtaisista työmarkkina-asioista. Esillä ovat muun muassa EK:n viime viikolla irtisanomat järjestösopimukset ja niiden korvaaminen liittotasolla.

Amnesty: Suomi laittaa säilöön lapsia ja perheitä päinvastaisista lupauksista huolimatta

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Turvapaikanhakijoiden mielenosoitus ja leiri Helsingin Rautatientorilla.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International syyttää yli 20 maata sotarikoksista. Lisäksi 36 maata rikkoi kansainvälistä oikeutta lähettämällä turvaa hakeneita ihmisiä takaisin maihin, joissa heidän oikeuksiaan uhataan, järjestö sanoo vuosiraportissaan.

Monissa maissa ajettiin Amnestyn mukaan läpi turvapaikan hakemista rajoittavia sopimuksia ja sananvapautta kaventavia lakeja. Järjestön mielestä poliittinen tahto kriisien ratkaisemiseksi puuttuu ja niitä pakenevia ihmisiä käytetään syntipukkeina.

Suomea järjestö huomauttaa siitä, että lasten ja perheiden säilöönottoa jatketaan päinvastaisista lupauksista huolimatta. Lisäksi Suomea moititaan naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisten palveluiden riittämättömyydestä.

Järjestön vuosiraportissa käsitellään 159 maan tilannetta.

Sipilä tapaa työmarkkinaosapuolia – Palola ei ole optimistinen Suomen mallista

Kuva: Lehtikuva/Vesa Moilanen
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola saaapui talousneuvoston kokoukseen Kesärantaan Helsingissä aamulla. Pääministeri Juha Sipilä tapaa  työmarkkinaosapuolia Kesärannassa.

Tänä aamuna Kesärannassa STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoi sisään mennessään, että EK:n ajoitus yllätti palkansaajapuolen, vaikka sopimusten irtisanominen sinänsä oli odotettavissa oleva asia.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) tapaa tänään työmarkkinaosapuolia Kesärannassa. Tunnelma työmarkkinaosapuolten välillä kiristyi viime viikolla, kun työnantajien EK ilmoitti sanovansa irti yli 20 keskusjärjestösopimusta, jotka koskevat muun muassa luottamusmiehiä, irtisanomisia ja lomautuksia.

– Kun valnistaudutaan nyt seuraavaan neuvottelukierrokseen, niin tällainen turha draaman kaari tähän nyt syntyi.

Palola ei ole optimistinen pääministerin toivoman Suomen mallin suhteen.

– Tietysti aina voi tapahtua jotain yllättävää, mutta kyllä varmaan nyt suunnataan perinteiselle liittokierrokselle.

Viime viikolla palkansaajajärjestöt tyrmistyivät EK:n yksipuolisesta ilmoituksesta ja vaativat, että sopimusten sisältämistä asioista pitää käydä neuvottelut jokaisella alalla jo kevään aikana. EK taas ihmetteli kohua kuvaten irtisanomista vain jatkoksi keskitetyistä palkkaratkaisuista luopumiselle.

Vientivetoisen palkkamallin valmistelu taas ajautui vaikeuksiin Metsäteollisuuden irtauduttua siitä.
Niin sanottu Suomen malli on ollut tärkeä osa hallituksen suunnitelmia kilpailukyvyn ja sitä kautta Suomen talouden vahvistamiseksi. Sipilä muistutti eilen eduskunnassa järjestöjä siitä, että Suomen mallista on sovittu kilpailukykysopimuksen yhteydessä. Hän sanoi odottavansa, että myös järjestöt pitävät sovitusta kiinni.

Susanna Jääskeläinen

 

 

Rinne Ylellä – ”SDP kuulee Berneriä ja päättää sitten välikysymyksestä”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne.

Kansanedustajat käsittelevät tänään  tarkastusvaliokunnan mietintöä, jossa arvioitiin liikennenministeri Anne Bernerin (kesk.) toimintaa valtion omistaman lentokenttäyhtiö Finavian omistajaohjauksessa.

Suurimman oppositiopuolueen SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ihmettelee Ylellä liikenneministerin toimintaa Finavia-jupakan yhteydessä.

– Olen juristi koulutukseltani ja lukenut tuon tarkastusvaliokunnan mietinnön ja Valtiontalouden tarkastusviraston raportin tarkkaan läpi. Kyllä näistä selkeästi tulee sellainen kuva, että ministeri Berner on toiminut tilintarkastusyhtiö Deloitten tapauksessa Finavian hallituksen selän takana omistajaohjausministerinä tavalla, joka ei ole hyvän hallintotavan mukaista, Rinne sanoo Ylelle.

Rinteen mukaan SDP haluaa selvittää, mistä ristiriita ministeriön ja tarkastusvaliokunnan näkemyksistä johtuu.

Rinne haluaa kuulla Bernerin selvityksen ennen kuin puolue päättää mahdollisesta välikysymyksestä.

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mukaan Bernerin omistajaohjaus Finaviassa ei ole ollut vakiintuneiden periaatteiden mukaista.