Politiikka

Tuomioja ulkoasiainvaliokunnan mietinnöstä: ”Näyttää että saamme ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa tasapainoisemman vastauksen”

Jukka-Pekka Flander
Jukka-Pekka Flander
Jukka-Pekka Flander

Ulkoasiainvaliokunnan mietintö ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta valmistunee huomenna tiistaina. Tiedotustilaisuus on luvassa huomenna päivällä, mikäli mietinnön valmistuminen ei lykkäänny.

”Ulkoasiainvaliokunnassa viimeistelemässä mietintöämme hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta. Sen pitäisi valmistua tiistaina ja tähänastisen käsittelyn perusteella näyttää siltä että saamme siitä hyvässä yhteisymmärryksessä selvästi selontekoa paremman ja tasapainoisemman vastauksen”, ulkoasiainvaliokunnan jäsen, entinen ulkoministeri, kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd.) päivitti Facebookissa viime perjantaina.

Hallituksen selonteon julkaisun jälkeen kesällä Tuomioja esitti sitä kohtaan erilaista kritiikkiä. SDP:n toiveissa oli Tuomiojan mukaan muun muassa se, että selonteko olisi ottanut selvästi etäisyyttä sotapuheisiin ja painottanut sellaista aktiivista vakauspolitiikkaa, joka pyrkii konfliktien ennaltaehkäisemiseen ja jännitteiden purkamiseen.

Tuomioja sanoi tuolloin pitävänsä tärkeänä, että Suomi arvioi niin maailmanlaajuisen kuin lähiympäristönsä turvallisuuspoliittisen tilanteen kehitystä ”avoimesti, realistisesti, kattavasti ja ilman ideologisia silmälaseja”. Tällaista arviointia pitää Tuomiojan mukaan soveltaa paitsi Venäjän myös muiden toimijoiden käyttäytymiseen, eikä tällainen tarkastelu luo mitään oikeutusta kansainvälistä oikeutta tai sopimuksia rikkovalle toiminnalle tai anna niille hyväksyntää.

Helsingin Sanomien tietojen mukaan eduskunnan ulkoasiainvaliokunta arvioi Itämeren jännitteisen tilanteen syitä laveammin kuin hallitus. HS kertoo valiokunnan tiettävästi painottavan Venäjän lisäksi epäsuorasti myös Naton toimia ja roolia Itämeren alueen epävakauden lisääntymisessä

Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko valmistui jo ennen Britannian Brexit-kansanäänestystä. Sitä ei haluttu lykätä esimerkiksi syksyyn. Ulkoministeri Timo Soini (ps.) on perustellut aikataulutusta muun muassa katsomalla, että muutoksesta on tullut joka tapauksessa pysyväistä.

Brexitin jälkeen USA:n presidentiksi on valittu Donald Trump, minkä turvallisuuspoliittisia seurauksia Euroopalle voidaan vielä lähinnä arvailla. Yksi otaksuma on, että Trumpin USA voisi edellyttää Nato-mailta lisää rahaa puolustusbudjetteihinsa.

Hallituksen selonteon mukaan Suomi pitää yllä mahdollisuutta hakea jäsenyyttä Natossa seuraten tarkasti turvallisuusympäristönsä muutosta. Tähän ei ulkoasiainvaliokunta ole esittämässä muutosta.

Selonteossa hallitus on arvioinut Suomen toimintaympäristön kehityksen vaikutuksia ja esittää Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan painopisteet tuleville vuosille.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat