– Niin kuin sanottu, niin kukaanhan ei tätä yksin kirjoittanut, hän sanoo viitaten hetki aiemmin tiedotustilaisuudessa puhumaansa.

Tuomioja toteaa, että on yksi kohta, jossa hallituspuolueet halusivat hallitusohjelman mukaisen kirjauksen.

– Sitä me emme olisi tietenkään sellaisenaan koskaan tekemässä. Se koski nyt tätä Nato-muotoilua ja liittoutumattomuutta. Mutta minusta oleellista on, että tässä hyvin selkeästi vahvistetaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruslinja kaikilta osiltaan. Kyllä täytyy olla tyytyväinen siihen, että tällainen näin vaikea yhteisymmärrys on olemassa, Tuomioja toteaa.

– Emme me nyt olleet kirjoittamassa mitään omaa linjausta, koska me olemme olleet tekemässä niitä linjauksia, jotka tässä ovat. Ja tämähän on nyt meillekin ollut aina koko ajan selvää, että suvereenina valtiona Suomelle kuuluu mahdollisuus myös harkita sotilasliiton jäsenyyden hakemista. Se ei ole mikään optio, se on meidän oikeutemme itse arvioida. Optio ei tarkoita sitä, että se automaattisesti hyväksyttäisiin. Mutta tämä on aina kuulunut Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruslinjauksiin viime vuosina.

Juha Sipilän (kesk.) hallituksen halllitusohjelmassa lukee, että “Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa ja ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.” Käytännössä sama Nato-kirjaus on ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä.

Vasemmistoliitto jätti ulkoasiainvaliokunnan mietintöön vastalauseen, jonka mukaan on tuotava selvemmin esille Suomen asema sotilaallisesti liittoutumattomana maana, jolla on kansallista liikkumatilaa ja harkintaa.

Vasemmistoliitto ehdottaa muun muassa, että eduskunta tekisi kannanoton, jonka mukaan Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton maa eikä sitä missään tilanteessa viedä mukaan konflikteihin, joissa se ei ole osapuoli.

Tuomioja ei muista tarkkaan, kuinka usein selontekoihin on jätetty eriäviä mielipiteitä. Ensimmäisestä kerrasta ei kuitenkaan ole kyse.

– Nythän tämä vasemmistoliiton (vastalause) oli aika rajoitettu kuitenkin. Hekin osallistuivat, voi sanoa pääpiirteittään, ihan samassa hengessä, tämän mietinnön käsittelyyn.

Hallituksen selonteon julkaisemisen jälleen kesällä Tuomioja vaati, että Suomi arvioisi niin maailmanlaajan kuin lähiympäristönsä turvallisuuspoliittisen tilanteen kehitystä ”avoimesti, realistisesti, kattavasti ja ilman ideologisia silmälaseja”. Tällaista arviointia pitäisi Tuomiojan mukaan soveltaa paitsi Venäjän myös muiden toimijoiden käyttäytymiseen.

– Tässä on nyt laajennettu sitä tarkastelua jonkin verran, minusta (tämä on) selvästi tullut kuitenkin tasapainoisemmaksi. Joka tapauksessa tämä on selvästi parempi kuin alkuperäinen selonteko, Tuomioja arvioi ulkoasiainvaliokunnan tuoretta mietintöä.