Politiikka

Tuomiojan Facebook-päivitys suomalaistoimittajasta nosti kohun – nyt tulee selitys: ”Oma kysymykseni Trumpille olisi ollut…”

Lehtikuva / Roni Rekomaa
Erkki Tuomioja (sd.) muistuttaa, että myös poliitikolla on oikeus arvostella mediaa.
Lehtikuva / Roni Rekomaa
Erkki Tuomioja (sd.) muistuttaa, että myös poliitikolla on oikeus arvostella mediaa.
Lehtikuva / Roni Rekomaa
Erkki Tuomioja (sd.) muistuttaa, että myös poliitikolla on oikeus arvostella mediaa.

Kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd.) kirjoitti eilen avoimessa ja hyvin seuratussa Facebook-päivityksessään, että hävetti kunnella suomalaistoimittajan kysymystä presidentti Donald Trumpille.

Kovan kohun noustua ja Tuomioja annettua useita haastattelulausuntoja, kirjoittaa Tuomioja nyt Facebook-sivullaan lisää:

– Eilinen facebook-päivitykseni suomalaistoimittajien kysymyksestä Niinistön ja Trumpin lehdistötilaisuudessa on saanut runsaasti huomiota.

Kysymyksen esitti STT:n toimittaja.

– Kun kysytään minkälaista apua Yhdysvallat olisi valmis antamaan Suomelle tilanteessa, jossa Suomen suhteet Venäjään kärjistyisivät, niin kysymyksellä sekä tarkoitetaan että ymmärretään sitä, miten USA auttaisi Suomea jos Venäjä hyökkäisi, Tuomioja kirjoittaa.

– Paikka ja yhteys, jossa asia nousi ikään kuin suomalaistoimittajien tärkeimmäksi Suomesta välittämäksi viestiksi oli onneton. Haluammeko me todella antaa sellaisen kuvan, että suomalaiset pelkäävät Venäjän hyökkäystä ja haluavat varmistaa amerikkalaisten avun sitä varten? Tuomioja kysyy.

– Suomen satavuotisen itsenäisyyden aikana itäinen naapuri on hyökännyt Suomeen kerran, vuonna 1939. Viimeksi kun Suomi oli sodassa taistelimme Saksan rinnalla Yhdysvaltain tukemaa Neuvostoliittoa vastaan. Ennen itsenäisyyttä sotia käytiin Suomen maaperällä Ruotsin ja Venäjän kesken ja niiden aloittajana oli yhtä usein Ruotsi kuin Venäjä.

Konfliktit voivat heijastua Suomeen

– Sen jälkeen kun Suomi 1944 ymmärsi, että kun pidämme huolen sekä omasta puolustuskyvystämme että siitä, ettei aluettamme voi käyttää ketään muuta vastaan vihamielisiin tarkoituksiin, ei Venäjällä ole tarvetta hyökätä Suomeen.

– Konfliktit voivat silti Suomesta riippumattomista syistä heijastua Suomeen ja siihen mahdollisuuteen on varauduttava. Mutta sen välttämiseksi on EU-jäsenyyteen, omaan puolustukseen, kansainväliseen yhteistyöhön ennen muuta Ruotsin kanssa, kansainvälisen avun vastaanottamisen mahdollisuuteen ja sotilaalliseen liittoutumattomuuteen perustuva politiikka parasta turvallisuuspolitiikkaa Suomelle.

– Näin myös todetaan eduskunnan tänä vuonna laajalla yksimielisyydellä hyväksymissä vastauksissa hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisiin selontekoihin. Suomi haluaa pitää yllä myös hyviä suhteita Yhdysvaltoihin, mutta se ei tarkoita, että turvallisuutemme perustuisi amerikkalaisten apuun Tuomioja linjaa.

– Sananvapauteen kuuluu niin hyvien kuin huonojenkin kysymysten esittäminen ja keskustelu siitä, mikä kulloinkin on hyvä ja mikä huono kysymys. Tähän liittyen myös meillä poliitikoilla on oikeus arvioida ja arvostella median toimia, aivan samoin kuin mediallakin poliitikkojen toimia, Tuomioja perustelee.
– Oma kysymykseni tuossa tilaisuudessa olisi ollut, miten Yhdysvallat on valmistautunut osallistumaan ilmastonmuutoksen ja muiden kaikkien turvallisuutta uhkaavien kestämättömän kehityksen ilmentymien torjumiseen, Tuomioja lopettaa kirjoituksensa.

 

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat