Turva – Hymy

Tuomiokapituli ottaa kantaa: ”Irtisanomisen pitäisi liittyä viranhoitoon piispana”

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Helsingin piispa Teemu Laajasalo pyytää anteeksi taloudenpidossaan ilmenneitä epätarkkuuksia ja lupaa muuttaa tapansa. Laajasalo on tänään vastannut Helsingin hiippakunnan nettisivuilla muistioon, joka tuli julki eilen. Hiippakuntavaltuuston puheenjohtaja Johanna Korhonen esitti muistiossa kysymyksiä Laajasalon yrityksestä sekä toiminnasta Kallion kirkkoherrana.

Laajasalo myöntää, että hänelle on tullut virheitä luottokorttien käytössä. Hän sanoo olleensa huolimaton kuittien säilyttämisen ja tarkkojen merkintöjen kanssa. Lisäksi hän myöntää tehneensä virhearvion kolmen virkamatkan majoitustason suhteen.

Laajasalo kirjoittaa ilmoittaneensa Helsingin seurakuntayhtymälle, että haluaa maksaa kyseisten virkamatkojen halvimman majoitustason ja käytetyn majoitustason erotuksen henkilökohtaisesti.

Jos joku evankelisluterilaisen kirkon piispoista joutuisi tilanteeseen, jossa hänen irtisanomistaan tehtävästä harkittaisiin, asian käsittelisi ja ratkaisisi tuomiokapituli.

Piispan irtisanomisen perusteiden pitäisi liittyä viranhoitoon piispana, kertoo Helsingin tuomiokapitulin jäsen, lakimiesasessori Ritva Saario STT:lle.

– Irtisanomisperusteissa edellytetään virkasuhteeseen liittyviä vakavia rikkomuksia. Niiden tulisi liittyä kulloisenkin viran hoitoon. Tässä mennään siis pestin ja tehtävän mukaan, Saario sanoo.

Hänen mukaansa kirkkolain virkasäädökset irtisanomisesta ovat samantapaiset kuin Suomen muussakin lainsäädännössä.

Tiistaina uutisoitiin, että Helsingin piispalle Teemu Laajasalolle on tehty selvityspyyntö hänen rahankäytöstään. Selvityspyyntö koskee aikaa, jolloin Laajasalo toimi Kallion kirkkoherrana ja Helsingin seurakuntayhtymän johtajana. Piispaksi Laajasalo valittiin syksyllä.

Piispa Laajasalo on Helsingin tuomiokapitulin puheenjohtaja. Jos tuomiokapituli joutuisi käsittelemään Laajasalon asemaa, hän olisi Saarion mukaan jäävi osallistumaan asian käsittelyyn.

Piispa Laajasalolla ei ole kirkon hierarkiassa esimiestä. Arkkipiispa ei ole muiden piispojen esimies.

Voitko joutua poliisin blokkaamaksi somessa – mistä tunnet oikean poliisin? – Poliisihallitus päätti kertoa

Kuva: Kari Hulkko
Kuva: Kari Hulkko / Demokraatti

Poliisihallituksen viestintäpäällikkö Marko Luotonen kertoo blogikirjoituksessaan, että poliisilla on puolentoista sataa profiilia sosiaalisessa mediassa. Seuraajia on yhteensä yli miljoona eri somekanavissa.

– Some on kuin maijan ikkuna, johon koputetaan. Kun keikkoja ei ole, on aikaa keskustella. Hälytyksen tultua tilanne muuttuu. Somessakin olemme läsnä muiden töiden ohella, Luotonen kirjoittaa.

– Toisinaan emme voi vastata, koska laki kieltää. Kyseessä voi olla esimerkiksi rikoksesta epäillyn henkilöllisyys tai muu yksityisyyden suojaan liittyvä asia. Jos taas poliisi on itse epäiltynä, niin asiasta saa tiedottaa vain syyttäjä.

Luotonen kertoo myös, miten tunnistaminen sosiaalisessa mediassa onnistuu?

– Ihan ensiksi kannattaa tarkastaa esittelyteksti. Sieltä pitäisi löytyä linkki poliisin verkkosivuille (poliisi.fi), jossa samainen profiili on esitelty.

Poliisiyksiköiden profiilikuvissa on myös poliisin miekkaleijona.

– Sitä käytetään myös otsikkokuvissa. Henkilöprofiileissa poliiseilla on virkapuku. Siviilivirassa työskentelevien virkaprofiilit tunnistaa esittelytekstistä ja siitä, että profiili löytyy myös poliisin verkkosivuilta.

Luotosen mukaan somessa on satakunta poliisihenkilöä omalla virkaprofiililla.

– Poliisin tehtävänä on edistää sovinnollisuutta. Virkatoimissa on oltava tasapuolinen ja puolueeton, myös verkossa. Virkaprofiilissa tulee pidättäytyä esimerkiksi poliittisten, uskonnollisten ja muiden katsomuksellisten näkemysten esittämisestä.

Twitterissä on keskusteltu seuraajien blokkaamisesta. Poliisin omissa ohjeissa sitä ei suositella.

– Tekninen estäminen on perusteltua, jos viestit ovat toistuvasti asiattomia.

– Tällaisia ovat esimerkiksi muiden keskustelijoiden rasismi, rikokseen yllyttäminen tai yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen. Blokkaamisen lisäksi seurauksena voi olla rikosoikeudellinen vastuu, Marko Luotonen kirjoittaa.

Keskustelua aiheesta

Nuori, voimakkaassa humalassa ollut mies riehaantui autossa, joka päätyi yllättävän teon seurauksena ojaan

Humalaisen matkustajan epäillään aiheuttaneen auton ulosajon Ylivieskassa lauantain vastaisena yönä.

Erikoinen tapaus sattui Sievintiellä puoli viiden aikaan aamulla. Poliisin mukaan nuori mies oli riehaantunut autossa ja kääntänyt yllättäen ratista autoa niin, että se ajautui ojaan. Autossa olleet eivät loukkaantuneet rytäkässä.

Poliisi kertoo, että rattiin tarrannut nuori mies puhalsi alkometriin 1,70 promillea, minkä tarkkuusalkometri vahvisti. Koska mies tarttui ajon aikana auton hallintalaitteisiin humaltuneena, häntä epäillään törkeästä rattijuopumuksesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.

Kuljettajaa ei epäillä rikoksesta.

Vaihdettu otsikkoon sana ojaan.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”Ollaan digitaalisessa häpeäpaalussa 24/7” – valtakunnansyyttäjä toivottaa Ylellä voimia Jari Sillanpäälle

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen (kuvassa) kertoo Ylen haastattelussa pohtineensa viime aikoina sitä, pitäisikö asian saama julkisuus ottaa nykyistä enemmän huomioon rangaistuksia määrättäessä.

– Olen suhtautunut aiemmin aika kielteisesti julkisuuden merkitykseen rangaistuksen lieventämisperusteena. On myönnettävä, että tapaukseni myötä olen lieventänyt omaa kantaani. Nykyisin julkisuus on pahimmillaan sitä, että ollaan semmoisessa digitaalisessa häpeäpaalussa 24/7, Nissinen kertoo Ylelle.

Korkein oikeus tuomitsi Nissisen joulukuussa sakkorangaistukseen virkavelvollisuuden rikkomisesta. Oikeusministeriö on ilmoittanut antavansa tammikuun aikana arvionsa Nissisen jatkosta tehtävässään.

Nissinen itse on ilmoittanut haluavansa jatkaa tehtävässään virkarikostuomiosta huolimatta.

Nissisen mukaan julkisuudesta voi tulla tuomitulle todellisin rangaistus ja sakot menettävät merkityksensä. Nissinen korostaa, että hänen tapauksessaan julkisuuteen lieventämisperusteena ei vedottu eikä sitä sellaisena tuomiossa käytetty.

Sen luulen tietäväni, miltä Jari Sillanpäästä on tuntunut.

Nissinen kertoo miettineensä myös mediassa laajasti esillä ollutta Jari Sillanpään tapausta. Sillanpäätä vastaan on nostettu syytteet rattijuopumuksesta, huumausaineen käyttörikoksesta sekä kahdesta liikennerikkomuksesta.

Syyttäjän mukaan Sillanpää käytti metamfetamiinia ja ajoi huumeen vaikutuksen alaisena Helsingin keskustassa viime syyskuussa. Nissinen sanoo, ettei tiedä, tullaanko Sillanpään tapauksessa julkisuus ottamaan huomioon tuomion lieventämisperusteena.

– Sen luulen tietäväni, miltä Jari Sillanpäästä on tuntunut, että voimia hänelle! Nissinen sanoo Ylen haastattelussa.

Saiko vauvasi pneumokokkirokotuksen? – Saatat olla itsekin suojassa vakavalta keuhkokuumeelta 

Pikkulapsille annetut pneumokokkirokotukset ovat merkittävästi vähentäneet rokottamattomien aikuisten sairaalahoitoon johtaneita keuhkokuumeita, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.

Pikkulasten pneumokokkirokotukset aloitettiin kansallisessa rokotusohjelmassa vuonna 2010. THL:n mukaan keuhkokuumeen aiheuttamat sairaalahoidot ovat sen jälkeen vähentyneet koko aikuisväestössä 15 prosenttia ja 65 vuotta täyttäneillä seitsemän prosenttia.

– Ennen pikkulasten rokotusten aloittamista 65 vuotta täyttäneiden keuhkokuumeet lisääntyivät. Rokotusten alkamisen jälkeen ne kääntyivät laskuun. Viisi vuotta pneumokokkirokotusten aloittamisen jälkeen vähenemä oli noin 7 prosenttia. Vaikka tämä prosenttiosuus vaikuttaa pieneltä, se on kansanterveydellisesti merkittävä, koska keuhkokuumeita on paljon, kertoo professori Pekka Nuorti Tampereen yliopistosta tiedotteessa.

Nuortin mukaan Suomessa sairastuu vuosittain keuhkokuumeeseen noin 50 000 ihmistä. Heistä puolet tarvitsee sairaalahoitoa. Väestön vanhetessa keuhkokuumeiden määrän odotetaan kasvavan edelleen, koska tauti yleistyy iän karttuessa.

Keuhkokuumeella on useita taudinaiheuttajia, mutta pneumokokkibakteeri on niistä yleisimpiä. Aikuiset hyötyvät lasten rokotuksista epäsuorasti rokotusten aikaansaaman laumasuojan ansiosta.

STT

Juttua päivitetty lisätiedoin.

Työpäivät 12–15-tuntisia, poimijoille mustikkakilosta euro – yrittäjälle vaaditaan yli kolmea vuotta vankeutta ihmiskaupasta

Kuva: Lehtikuva / Handout/ Tiia Syvänperä
Sisä-Suomen poliisilaitoksen esitutkintamateriaalista peräisin oleva kuva marjanpoimijoiden nuotiopaikasta ja oleskelutilasta 28.9.2016. Keskisuomalaiselle marjanpoimintayrittäjälle vaaditaan yli kolmen vuoden ehdotonta vankeusrangaistusta ihmiskaupasta. Syyttäjän mukaan mies värväsi thaimaalaisia marjanpoimijoita Suomeen pakkotyöhön ja ihmisarvoa loukkaaviin oloihin kesällä 2016.

Keski-Suomen käräjäoikeus antaa tänään tuomion asiassa, jossa marjanpoimintayrittäjää syytetään 26 thaimaalaispoimijaan kohdistuneesta ihmiskaupasta. Syyttäjä vaatii miehelle yli kolmen vuoden ehdotonta vankeusrangaistusta. Vaihtoehtoisesti yrittäjää syytetään törkeästä kiskonnasta.

Syyttäjä katsoo, että poimijat joutuivat työskentelemään 12–15-tuntisia työpäiviä pääosin maksaakseen matka- ja järjestelykuluista syntynyttä velkaa. Osa jäi työrupeamasta miinuksen puolelle.

Syyttäjän mukaan poimijat majoitettiin rekan perävaunukonteista ja linja-autoista muutettuihin tiloihin, joissa 18–20 miestä ja naista asui samassa tilassa ilman yksityisyyttä. Viranomaisten mukaan tilat olivat epähygieeniset ja paloturvallisuudessa oli puutteita.

Mies kiistää syyllistyneensä rikoksiin. Hän sanoi oikeudenkäynnin aikaan STT:lle, ettei poimijoiden leirin oloja pitäisi verrata paikallaan pysyviin työpaikkoihin.
– Asuinolosuhteet eivät ole kohtuukustannuksin järjestettävissä samanlaisiksi kuin normaaliolosuhteissa, hän sanoi.

Syyttäjän mukaan mies hyötyi vähintään kymmeniätuhansia euroja

Syyttäjä katsoo, että majoituksesta perittävät kulut olivat kohtuuttomat tasoon nähden. Poimijat joutuivat maksamaan myös muut kulunsa poimintavälineistä alkaen.

Kielitaidottomilla ja osin lukutaidottomillakin poimijoilla ei syyttäjän mukaan ollut käytännössä muuta mahdollisuutta kuin majoittua marjayrittäjän tarjoamiin tiloihin ja myydä marjansa yrittäjän määräämällä hinnalla. Y

Yrittäjä maksoi esimerkiksi mustikasta poimijoille 1–1,2 euroa kilolta.

Poimijat vaativat yrittäjältä ja hänen yrityksiltään maksamatta jääneistä ansioista ja kärsimyksistä kukin yhteensä noin 8 000 euron korvauksia korkoineen.

Syyttäjän mukaan mies saavutti toiminnallaan vähintään lähes 62 000 euron rikoshyödyn. Yrittäjä sanoi STT:lle, että näkemys on älytön.

STT