Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kirjallisuus

Tuore kirja: Hallituksen retoriikassa sisäinen parannus ja puurtaminen tuo pelastavan muutoksen

Yhteiskuntatieteiden tohtori Jouni Tilli (1979) keskittyy tuoreessa kirjassaan Miten puhumme, kun puhumme politiikkaa (Atena 2017) perusporvarihallituksen retoriikkaan.

Hän analysoi muun muassa Juha Sipilän, Timo Soinin ja Sanni Grahn-Laasosen puheita. Hallituksen edustajien lisäksi Tilli käy läpi pari presidentti Sauli Niinistön puhetta sekä piispa Jari Jolkkosen valtiopäivien avajaisjumalanpalveluksen saarnan.

Analyyseja on aiemmin julkaistu Politiikasta.fi-sivustolla.

Tilli ei niinkään keskity puheiden tekniseen puoleen, muotoon tai rakenteeseen, vaan pyrkii pintaa syvemmälle: Millaisia piileviä vastakkainasetteluja puheisiin liittyy. Millaista ideologiaa ja vaikuttamista retoriikan keinoin edistetään.

Tillin tulkinta on vahvaa ja johtopäätökset suoria ja hyvinkin voimakkaita.

Tilli käy läpi esimerkiksi ulkoministeri Timo Soinin kaksi vuoden 2016 puhetta.

Vaikka Soinin puhe on Tillin mukaan päällisin puolin hillittyä, niiden pohjalta Venäjästä rakentuu kuva taloudellisten ongelmien riivaamana häirikkönä, jonka toiminta on äkkiväärää säntäilyä ja epäilyttävää politikointia. Maan pyrkimys on luoda euraasialainen imperiumi Neuvostoliiton jalanjäljissä.

“Suorastaan neuroottisia piirteitä.”

USA puolestaan on Soinille luotettava ja sitoutunut kumppani, joka huokuu turvallisuutta pelkällä läsnäolollaan.

– Suomi on ulkoministeri Soinin retoriikassa arvoiltaan ja politiikaltaan niin läntinen maa, että samankaltaisuus Yhdysvaltojen kanssa ja yhteisten intressien korostaminen saavat välillä suorastaan neuroottisia piirteitä.

Tillin mukaan Soinin maailmanjärjestyksessä lännessä ovat laki ja järjestys, idässä laittomuutta ja epäjärjestystä. Tilli katsoo, että kyseessä on kosmologinen mytologia, joka on olennaista uskonnolliselle maailmankatsomukselle.

Jouni Tilli on aiemmin tarkastellut väitöksessään luterilaisten pappien sotaretoriikkaa. Nyt hän väittää jopa, että Soinin retoriikka itänaapuriamme kohtaan on piirteiltään suorastaan jatkosodan aikaista.

Tilli tempaisee esiin myös Ulkopoliittisen instituutin, syksyllä 2016 julkaistun ja kohua herättäneen, Venäjä-raportin.

– Niin Soinin retoriikassa kuin UPI:n raportissa maailmanpolitiikka tapahtuukin tyhjiössä: yksin Venäjä on muuttunut, eikä asialle voi tehdä muuta kuin varautua pahimpaan, kirjailija tulkitsee.

Hän ennakoi, miten USA:n uuden presidentin Trumpin politiikka vaikuttaa Soinin ja länsijohtajien retoriikkaan.

– Jos Trumpin Yhdysvallat lähentyy Venäjää tai alkaa järjestää maailmanpoliittista shakkilautaa muutoin uuteen uskoon, kuka siinä tapauksessa on häirikkö ja kuka vakauttaja?

Sauli Niinistön Tilli puolestaan katsoo puheessaan implikoivan, että Euroopan turvallisuuden järkkyminen on seurausta myös Yhdysvaltojen johdolla käydyistä Irakin sodista. Tillin mielestä niin ikään Yhdysvaltoja tukistava presidentti on ulkopoliittisessa arviossaan huomattavasti laaja-alaisemmin kriittinen kuin Soini.

“Yksilökeskeisen pietismin ja agraari-porvarillisuuden perintöä.”

Jouni Tilli tiivistää näkevänsä perusporvarihallituksen retoriikassa paljon samaa kuin perinteisessä oikeistopuheessa.

– Uusliberaali julistus heijastelee yksilökeskeisen pietismin ja agraari-porvarillisuuden perintöä siinä, että pelastava muutos löytyy nimenomaan sisäisestä parannuksesta, puurtamisesta, moraalista ja kekseliäisyydestä. Ulkopoliittisessa puheessa taas tuttu epäluulo itänaapuria kohtaan on vahvasti läsnä. Maahanmuuttoretoriikassa puolestaan yhdistyvät oikeistopopulismi, porvarillinen taloushuoli ja rasismin eri muodot.

1930-luvun oikeistoretoriikassa, johon Tilli hallituksen argumentointia vertaa, nationalistis-luterilaisen hurmoksen kääntöpuoli oli “epäisänmaallisiksi” julistettujen syyllistäminen.

– Vastaavanlainen totinen oikeaoppisuus oli leimallista 1970-luvun äärivasemmistolaisten eli taistolaisten retoriikalle.

Tillin mukaan hallituksen sananparressa näkyy myös suomalaisen poliittisen puheen tyypillinen lähtökohta. Sen mukaan on olemassa “yhtenäinen kansa”, joka on revitty rikki ja joka täytyy eheyttää mahdollisimman ripeästi.

Juha Sipilän hallituksen avainministerit ovat Tillin mielestä papillisia siinä mielessä, että “he kaitsevat alamaisiaan näkemään itsensä ‘velallisina’, joiden pitää oppia huolehtimaan maksukyvystään, potea syyllisyyttä alhaisesta tuottavuudestaan ja ylipäätään markkinaehtoisuuden laiminlyönnistä…”.

Niinistö hyödyntänyt vahvasti liikkumavaransa.

Tasavallan presidentin Sauli Niinistön retoriikkaa sävyttää Tillin mukaan perinteinen, “paasikivimäinen”, maltillinen porvarillisuus. Tämä näkyy paitsi Niinistön ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ajattelussa myös painotuksissa kohtuullisuudesta, yrittäjyydestä ja ahkeruudesta.

Sauli Niinistö ottaa Tillin mukaan majesteetillista etäisyyttä politikointiin ja edeltäviin hallituksiin.

– Tuiman syyttäjän sijaan presidentti on kuin turvallinen ja armollinen isähahmo.

Tilli katsoo Niinistön hyödyntäneen presidentillistä liikkumavaraansa rohkeasti.

– Hän on ujuttanut puheisiinsa yllättävän terävää kritiikkiä niin kansainvälisiä sopimuksia, perustuslakia, maahanmuuttoa kuin eriarvoistumista lisäävää talouspolitiikkaa kohtaan. Tasavallan presidentin retoriikassa vastakkainasettelut ovat abstrakteja ja yleisluonteisia, esimerkiksi perustuslain ja kollektiivisen turvallisuuden välillä. Niistä ei rakennu ideologista hierarkiaa suomalaisten keskuuteen samalla tavoin kuin hallituksen puheissa, vaikka Sauli Niinistö muuten poikkeustilan tuntua luokin.

Tillin puheanalyysit ja voimakkaat päätelmät ovat eittämättä olleet tehokkainta luettavaa lämpimiltään, heti puheitten pitämisen jälkeen. Retorinen analyysi on sidottu silloiseen poliittis-yhteiskunnalliseen tilanteeseen, minkä vaikutus luonnollisesti ajan myötä haalenee.

Analyysien laittaminen yksiin kansiin on paitsi vahvan näkökulmallinen yritys tiivistää nykyhallituksen eetosta, samalla myös palvelus suomalaisen poliittisen puheen kehittämiselle. Siitä käydään yhä aivan liian vähän julkista keskustelua.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE