Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kotimaa

Tuore kirja: Suomessa suuri hämmennys valtionyhtiöiden ympärillä

Suomessa vallitsee suuri hämmennys siitä, miten valtion pörssiyhtiöihin pitäisi suhtautua. Talouspiireissä valtaosa ei pidä yritystoimintaa valtion tehtävänä. Toiset taas tähdentävät, ettei arvokkaasta omaisuudesta pidä missään nimessä luopua. Näkemyserot ovat ideologisia.

Kaikki ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että valtio on passiivinen omistaja, joka ei puutu pörssiyritystensä toimintaan. Esimerkiksi valtion omistajaohjaus on patistanut pörssiomistuksia hallinnoivaa Solidiumia aktiivisempaan otteeseen vasta äskettäin.

uomen johtaviin taloushistorioitsijoihin kuuluva Markku Kuisma käy uudessa kirjassaan Valtion yhtiöt – nousu ja tuho (Siltala 2016) läpi yritysten syntyvaiheita ja kehitystä. Kirjan mukaan valtion yritysten perustaminen ja kehitys sisältää monenlaisia vaiheita, joissa ideologiset periaatteet heittivät häränpyllyä. Kaikkein selvimmin tämä näkyy metsäteollisuusyhtiö Enso Gutzeitin (nykyisin Stora Enso) synnyssä.

Juuri itsenäistynyt Suomen valtio osti enemmistön Gutzeitista lokakuussa 1918. Päätöksen teki niin sanottu pankkiirisenaatti. Senaattia johtaneella Juho Kusti Paasikivellä oli kaksoisrooli, sillä hän oli myös oston kätilöineen Kansallis-Osake-Pankin (KOP) pääjohtaja.

Paasikivi ja kumppanit olivat ideologialtaan tiukkoja yksityisen liike-elämän kannattajia, mutta ideologia sai väistyä käytännön syiden tieltä.

Saksalaisten ja brittien kiinnostus Suomen metsiä ja metsäteollisuutta kohtaan oli torjuttava. Oman lisänsä toi Paasikiven ja muiden suomalaismielisten pyrkimys lyödä kiilaa ruotsinkieliseen suurteollisuuteen, mihin suomenkielinen yksityinen pääoma ei riittänyt.

Kuisma päätyy päätelmissään puolustamaan valtionyhtiöitä. Hän huomauttaa, että valtionyhtiöt kuten Outokumpu, Neste ja Kemira ovat monipuolistaneet Suomen taloutta tavalla, johon yksityinen pääoma ei kyennyt eikä halunnut.

Lisää aiheesta

Yhtiöille ominaista on ollut yritysjohdon näkemyksellisyys ja itsenäisyys.

Kuisma myös varoittaa tuhoamasta valtionyrityksiä ohimenevien ideologioiden huumassa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE