Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Tuore selvitys paljastaa kotihoidon arjen: “Työnantajat rikkovat lakien määräyksiä räikeästi”

Kotihoidon työntekijät ovat huolissaan asiakkaidensa saaman hoidon laadusta sekä omasta kuormittumisestaan.

Tämä selviää Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin tänään julkistamasta selvityksestä kotihoidon tilasta. Selvityksen nimi kertoo paljon: “Jos tää meno jatkuu, meidän sydämet särkyy.” Siihen vastasi 3 005 liiton jäsentä.

– Työnantajat rikkovat lakien määräyksiä laadukkaasta hoidosta räikeästi, Super kritisoi.

Selvityksen perusteella työnantajat eivät myöskään puutu työturvallisuuslain mukaisesti työntekijöiden haitalliseen kuormitukseen.

– Tulosten valossa näyttää siltä, että kotihoidon kehittämisessä lähtökohtana ei ole ollut asiakkaan hyvinvointi vaan kustannussäästöt.

Selvitys paljastaa, että kotihoidon työntekijät ovat erittäin tyytymättömiä hoidon laatuun. Se johtuu liian vähäisestä henkilöstön määrästä, ja asiakkaat kärsivät. Vain 19 % vastaajista kokee, että hoito- ja palvelusuunnitelmat toteutuivat hyvin.

– Uusia asiakkaita tulee lisää, mutta henkilökuntaa ei. Työntekijät väsyvät, sairauslomat ovat lisääntyneet, joudutaan tekemään pitkiä päiviä, kun ei saada sijaisia. Kotiin laitetaan huonokuntoisia asiakkaita, eräs vastaajista kertoo kotihoidon arjesta.

Lisää aiheesta

“Eihän me aikakoneella lennetä paikasta toiseen”.

Vastaajista lähes 90 prosenttia kokee työmääränsä lisääntyneen viimeisten kolmen vuoden aikana. Tämä johtuu lähinnä siitä, että asiakkaat ovat huonokuntoisempia, henkilökunnan poissaoloja ei paikata sijaisilla ja työntekijöiden sairauslomat ovat lisääntyneet.

10 prosenttia vastaajista kertoo, että työntekijöitä on vähennetty. Noin 80 prosenttia vastaajista kertoo työn henkisen rasittavuuden lisääntyneen selvästi viimeisten kolmen vuoden aikana, koska henkilökuntaa ei ole riittävästi.

Myös esimiehet saavaat kritiikkiä. Lähes puolet heistä ei ota työntekijöidensä huolia vakavasti.

Vielä vuonna 2015 tehdyssä selvityksessä vastaajista 54 % oli varmoja, että he pystyvät työskentelemään terveytensä puolesta nykyisessä ammatissaan kahden vuoden kuluttua. Tässä selvityksessä vastaava osuus on enää 42 %.

– Kilometrit tulisi ehdottomasti ottaa huomioon kotihoidossa. Eihän me aikakoneella lennetä paikasta toiseen, yksi selvitykseen vastaajista huomauttaa.

Kotihoidon ongelmia on pyritty ratkaisemaan toiminnanohjauksella ja optimoinnilla sekä laajentamalla tiimejä sekä työskentelyalueita. Työntekijöiden mukaan tämä on sekoittanut työn organisointia entisestään, heikentänyt hoidon laatua ja lisännyt työntekijöiden kuormittumista.

“Saatamme olla asiakkaan ainoa kontakti päivän aikana.”

Yksi iso ongelma on se, että asiakaskäyntien väliin varataan liian vähän tai ei lainkaan siirtymäaikaa. Se vähentää läsnäoloaikaa asiakkaan luona ja pakottaa jättämään työehtosopimuksen mukaiset tauot pitämättä. Asiakaskäyntejä saatetaan myös ajoittaa päällekkäin.

– Hoidon laatu on heikentynyt myös siksi, että asiakkaalla käy enemmän eri hoitajia kuin aikaisemmin, mikä on heikentänyt hoidon jatkuvuutta, selvityksessä käy ilmi.

Vastauksissa kuvastuu halu tehdä hyvää työtä asiakkaiden parhaaksi. Asiakkaat koetaan tärkeimpänä työssäjaksamisen voimavarana.

Vastaajat tuovat esille sen, että he saattavat olla asiakkaan odotetuin ja ainoa kontakti päivän aikana. Juuri siksi heistä tuntuu niin pahalta, etteivät he ehdi aidosti jäädä kuuntelemaan asiakasta.

Super muistuttaa, että tulevaisuuden laadukas kotihoito tarvitsee todellisia taloudellisia investointeja, ei kikkailua.

– Muutoin valtiovallan tulee linjata, ketä jatkossa hoidetaan ja ketä ei. Tätä päätöstä ei voi jättää työntekijöiden ratkaistavaksi.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE