Vain 13 prosenttia koki ikääntyneiden tulleen kohdelluksi hyvin.

Archieves of Gerontology and Geriatrics -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin minkälaiseksi yli 75-vuotiaat kokevat ikäihmisten kohtelun Suomessa.

Huonoa kohtelua kokivat erityisesti naiset, ikäihmisistä nuorimmat, pienituloiset, omaishoitajat sekä ne, jotka arvioivat terveytensä ja psyykkisen hyvinvointinsa huonoksi. Myös heikko koulutustaso oli yhteydessä huonon kohtelun kokemukseen.

Tutkimus on hänen tekeillä olevan väitöskirjansa ensimmäinen artikkeli.

Kysely tehtiin ennen korona-epidemiaa.

– Jo silloinkin omaishoitajat kokivat olevansa yksin ja eristyksissä. Tilanne on entisestään heikentynyt ja omaishoitajat ovat suuressa riskissä uupua. Ennustan, että tämä tulee olemaan yksi keskeinen korona-ajan hoitovelka, HUSin Helsingin yliopistollisen sairaalan ylilääkäri, professori Kaisu Pitkälä arvioi tiedotteessa.

Käsitys ikääntyneiden yleisestä huonosta kohtelusta oli tavallisempaa kuin kokemus omasta kohtelusta.

– Tämä ei ole poikkeuksellista. Taustalla voi olla se, että mediassa ja yleensäkin yhteiskunnassamme ikäihmisistä puhutaan taakkana. Ikävä puhe ikäihmisistä on vain koventunut korona-aikana, Knuutila pohtii.

Hyvää kohtelua kokivat yhteiskunnassa hyvin toimeentulevat, miehet sekä he, jotka olivat tyytyväisiä ihmissuhteisiinsa ja psyykkiseen hyvinvointiinsa, olivat asenteeltaan positiivisia ja kokivat onnentunteita.

Tutkimuksessa summataan, että elämänlaadun merkitys osoittautui tässäkin tutkimuksessa erittäin tärkeäksi.

– Voi olla, että ne, joilla on koulutusta ja hyvä toimintakyky, otetaan tosissaan ja he saavat siten parempaa palautetta ympäristössään, Knuutila sanoo.

Toisaalta eniten kodin ulkopuolella liikkuvat kokivat useimmin huonoa kohtelua. Tämän taustalla tutkijoiden mukaan lienee se, että heillä on enemmän kontakteja yhteiskuntaan kuin niillä, jotka ovat enemmän kotonaan.

Havainnoiva poikittaistutkimus perustuu 1989 aloitettuun ja 10 vuoden välein tehtyyn Helsingin vanhustutkimus -seurantakyselyyn. Vuonna 2019 kyselyä täydennettiin esimerkiksi resilienssiin, osallistuvuuteen sekä älypuhelimeen ja tietokoneeseen liittyvillä kysymyksillä.

Kaiken kaikkiaan 2 917 satunnaisotoksella valitulle kotona-asuvalle 75–104-vuotiaalle lähetettiin postitse kyselylomake heidän terveydestään, toimintakyvystään ja hyvinvoinnistaan sekä kokemuksistaan kohtelusta suomalaisessa yhteiskunnassa.