Tuore tutkimus osoittaa: Asumistuki auttaa merkittävästi arjessa pärjäämisessä

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Yli 60 prosenttia suomalaisista vuokra-asujista pitää asumistukea merkittävänä tai erittäin merkittävänä päivittäiseen elämiseensä vaikuttavana tekijänä, ilmenee Pellervon taloustutkimuksen PTT:n tutkimuksesta.

Tutkimus paljasti myös, että yleinen asumistuki nähdään myös läpinäkyvänä ja ymmärrettävänä tukimuotona.

Asumistuen merkitys pienituloisille on tärkeä, sillä pienimmissä tuloluokissa suurimmalla osalla kotitalouksista asumistuki kattaa yli puolet asumismenoista.

Vain reilu neljännes tutkimuksen kyselyosioon vastaajista pitää kulutusmenojen karsimista mahdollisena vaihtoehtona, jos asumistuki poistuisi. Silloin yli 35 prosenttia vastaajista uskoi turvautuvansa muihin tukiin. Jos asumistuki pienenisi, asunnon vaihtamista ei nähdä varteenotettavana vaihtoehtona.

PTT:n ekonomistin Antti Kekäläisen mukaan syynä voi olla se, että tarpeen mukaista vaihtoehtoista asuntoa voi olla hankala löytää.

Tutkimuksen mukaan vuokralla asujien on helpompi ymmärtää asumistukea kuin valtion tukeman asuntotuotannon roolia. Kyselyssä yli 65 prosenttia asumistuen saajista pitää asumistuen hakemista helppona, kun taas tuetun asunnon saaminen koetaan hyvin vaikeaksi ja jopa liian hitaaksi.

Vastaajista asumistukea saavat useimmin opiskelijat (noin 90 prosenttia opiskelijoista) ja työttömät (noin 80 prosenttia), kun taas osa-aikaisesti työssäkäyvistä ja eläkeläisistä tukea saa yli puolet. Lisäksi on myös jonkin verran työssäkäyviä, joiden palkka ei riitä elinkustannuksiin. Kokoaikatyössä olevista vastaajista noin 16 prosenttia kuuluu asumistuen piiriin.

– Asumistukimuutokset vaikuttavat kaikkein pienituloisimpiin pahasti, sillä heillä on yleensä heikoimmat valmiudet auttaa itseään, mikäli tuissa tapahtuu muutoksia negatiiviseen suuntaan, sanoo Vuokralaiset VKL ry:n puheenjohtaja Sirkka-Liisa Kähärä tiedotteessa.

Vuokran määrän tulee olla tärkein tukeen vaikuttaja.

Kyselyyn vastanneet ovat hyvin yksimielisiä siitä, minkälaisten tekijöiden tulisi vaikuttaa saatavan asumistuen määrään. Noin 65 prosenttia vastaajista pitää tärkeimpinä tekijöinä vuokran määrää ja noin 70:tä prosenttia vuokran osuutta tuloista. Varsinkin pienituloiset kannattavat erityisesti asumistuen määräytymistä vuokran määrän mukaan.

– Lähes puolet yleisestä asumistuesta kohdistuu yksin asuville ja toiseksi eniten tukea saavat yksinhuoltajaperheet. Tukien merkitys korostuu yksinhuoltajaperheissä, kertoo Espoon kaupungin asuntopäällikkö Anne Savolainen.

– Se vaikuttaa muun muassa mahdollisuuksiin käyttää rahaa lasten harrastuksiin.

Espoossa asuvista lapsiperheistä viidennes on yksinhuoltajaperheitä.

Tutkimuksen tilasivat vuokrataloyhtiö Sato, Espoon kaupunki ja Vuokralaiset VKL ry. Tutkimus perustuu kirjallisuus- ja tilastokatsaukseen, asiantuntijahaastatteluihin ja vuokralaiskyselyyn. Kantar TNS teki tutkimuksen kyselyosion syyskuussa verkkopaneelilla, ja siihen vastasi hieman yli tuhat vuokralla asuvaa.

STT–SAANA UOSUKAINEN

Lukioiden ja ammattikoulujen yhteishaku syksyn koulutuksiin alkamassa – Tutkija: Taikakeinoa nuorten syrjäytymisen torjumiseen ei ole

Kuva: LEHTIKUVA / PATRICIA GABRIEL-ROBEZ
Opiskelijat kuuntelevat ryhmätyön esittelyä Laurea-ammattikorkeakoulussa.

Yhteishaun kynnyksellä nuorten syrjäytyminen on jälleen ajankohtainen kysymys.

Lukioiden ja ammattikoulujen yhteishaku syksyn koulutuksiin käynnistyy alkaneella viikolla. Yhteishaku alkaa tiistaina 20. helmikuuta ja päättyy tiistaina 13. maaliskuuta.

Ammatillinen koulutus on muuttumassa merkittävästi. Tarjolla olevien tutkintojen määrä on puolittumassa, jolloin ammatillisia perustutkintoja on 43, ammattitutkintoja 65 ja erikoisammattitutkintoja 56.

Vaikka ammatillisen koulutuksen hakukohteet vähenevät, opiskelijat saavat tutkintonsa sisällä tehdä yksilöllisiä valintoja huomattavasti enemmän kuin aiemmin.

Ppiskelijoilta vaaditaan aiempaa itsenäisempää otetta opintoihin.

Nuorisotutkimusseuran erikoistutkija Anu Gretschel muistuttaa, että yksinkertaista taikakeinoa syrjäytymisen torjumiseksi ei ole.

STT:n haastattelemat Gretschel ja yliopistonlehtori Anne-Mari Souto Itä-Suomen yliopistosta ovat huolissaan, onko nuoruuden ymmärtäminen ylipäätään unohtunut, kun syrjäytymistä ehkäiseviä toimia suunnitellaan.

Sipilän hallitus esitti jo viime vuoden budjettiriihessään ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen lisäämistä nuorisotyöttömyyden ehkäisemiseksi. Souto ja Gretschel kysyvät, vastaako tämä siihen tosiasiaan, että kaikki nuoret eivät ole vielä 15-vuotiaina varmoja koulutusvalinnastaan.

Lisäksi ammatillinen koulutus on uudistunut voimakkaasti, ja opiskelijoilta vaaditaan aiempaa itsenäisempää otetta opintoihin. Henkilökohtaisen suunnitelman mukaan etenevissä opinnoissa tehdään paljon itse ja työn kautta oppien.

Souton mukaan yleinen harha on, että työssäoppimisen lisääminen parantaisi yksiselitteisesti ammatillisen koulutuksen onnistumista. Seurannassa on huomattu monen nuoren keskeyttävän opinnot juuri työssäoppimisjakson aikana.

– Voiko työelämälle sysätä vastuuta kasvatuksellisista tehtävistä, joita tarvitaan, kun kyseessä ovat alaikäiset ja kasvavat yksilöt? Souto kysyy.

Tutkijat eivät suoraan tyrmää uudistusta. Souto muistuttaa, että vuodenvaihteessa voimaan tulleen uudistuksen seurauksia on vielä liian aikaista arvioida.

– Yhtäältä olen todella huolissani ja toisaalta siitä voi tulla paljon hyvääkin.

Uudistus haastaa pedagogisia ratkaisuja.

Opetusministeriön ammatillisen koulutuksen osaston ylijohtaja Mika Tammilehto kertoo, että uudistus haastaa pedagogisia ratkaisuja.

Hän pohtii, että syrjäytymisuhan alla olevien nuorten auttamisessa pitääkin ottaa huomioon koko perusopetuksen ja toiseen asteen nivelvaihe.

– Ylipäätään ydinkysymys on, onko nuorella edellytyksiä tavoitteelliseen, pitkäjänteiseen oppimiseen. Jos niitä ei ole, sellaista henkilöä ei pitäisi vielä siinä vaiheessa ottaa koulutukseen, vaan hoitaa ensin asiat kuntoon, että tavoitteellinen oppiminen on mahdollista. Tarvitaan yhteistyötä niin koulutuksen järjestäjän, sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä nuorisotoimen kesken, Tammilehto sanoo.

Peruskoulun päättäneet nuoret voivat hakeutua ammatilliseen koulutukseen valmentavaan koulutukseen (Valma). Sitä ei yleensä kuitenkaan tarjota ensimmäisenä vaihtoehtona, vaan vasta sitten, kun muiden koulujen ovet ovat sulkeutuneet.

AKT:n Hilkka Ahteen työsyrjintäjutun vuosia jatkunut käsittely saa tänään jatkoa korkeimmassa oikeudessa

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
AKT:n viestintäpäällikkö Hilkka Ahde (edessä) sekä AKT:n entinen puheenjohtaja Timo Räty (oikealla) ja asianajaja Heikki Lampela hovioikeudessa marraskuussa 2014.

Korkein oikeus (KKO) järjestää tänään suullisen käsittelyn Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton AKT:n viestintäpäällikkönä toimineen Hilkka Ahteen työsyrjintäjutussa.

Käräjäoikeus tuomitsi vuonna 2015 AKT:n ex-puheenjohtajan Timo Rädyn työsyrjinnästä. Vuoden 2016 marraskuussa hovioikeus kuitenkin hylkäsi syytteen työsyrjinnästä äänestysratkaisulla.

Ahde oli jättänyt vuoden 2011 kesäkuussa kantelun Rädyn käytöksestä aluehallintovirastoon, joka kehotti myöhemmin AKT:ta korjaaviin toimiin epäasiallisen kohtelun loppumiseksi.

Tapaus sai paljon julkisuutta, ja liittoa syytettiin lopulta jopa omien sääntöjensä rikkomisesta, kun AKT:n valtuuston puheenjohtaja ei ottanut esitystä Rädyn hyllyttämisestä käsittelyyn.

Liitto irtisanoi Ahteen seuraavan vuoden maaliskuussa. Ahteen irtisanominen kuitenkin peruttiin nopeasti ja hänen tehtävänimikkeensä vaihdettiin viestintäpäälliköstä yhteyspäälliköksi.

Asiassa on kyse siitä, irtisanottiinko Ahteen työsuhde sen vuoksi, että hän oli kannellut Rädyn käytöksestä aville.

Räty kertoi hovioikeudelle äänestäneensä AKT:n hallituksessa irtisanomisen puolesta luottamuspulan eikä kantelun takia. Se oli myös irtisanomisen ilmoitettu syy.

Hovioikeus totesi kuten käräjäoikeuskin, että Ahteen käsittelypyyntö työsuojeluviranomaisille olisi ollut syrjivä irtisanomisperuste. Hovioikeuden mukaan ei kuitenkaan ollut riittävää varmuutta siitä, että juuri se oli irtisanomisen syy.

Ahde pitää sanoistaan kiinni.

Ahteen mukaan Räty syyllistyi työsyrjintään, ja Ahde vaatii häneltä tuhannen euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä. Lisäksi Ahde vaatii noin 25 000 euron oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Hänen mukaansa irtisanomisen todellinen syy oli hänen tekemänsä kantelu.

Ahde perustelee kantaansa muun muassa sillä, että luottamuspulan perusteeksi ei ole esitetty mitään erityistä syytä. Hänen mukaansa myös ajallinen yhteys löytyy kantelun ja irtisanomisen väliltä, sillä avin kehotus korjata epäasiallinen kohtelu oli noussut esille

AKT:n valtuuston ja hallituksen kokouksissa tammi-helmikuussa. Myös syyttäjä valitti hovin ratkaisusta korkeimpaan oikeuteen.

Hovioikeus tuomitsi Rädyn vuonna 2015.

Räty tuomittiin hovissa vuonna 2015 Ahteen työpaikkakiusaamisesta vuosina 2006–2012. Oikeuden mukaan Räty oli kiusannut myös entistä sihteeriään. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi tammikuussa 2014 Rädyn 80 päiväsakkoon, mikä hänen tuloillaan oli noin 2 000 euroa.

Helsingin hovioikeus päätti helmikuussa 2015 pitää tuomion voimassa.
Oikeuden mukaan Räty syyllistyi työturvallisuusrikokseen sekä Ahteen osalta myös pahoinpitelyyn.

Myös kaksi AKT:n luottamushenkilöä tuomittiin sakkoihin, ja AKT sai 20 000 euron yhteisösakon.

Keskustelua aiheesta

Salolaismies sai oudon puhelun ”poliisilta” – mitä sitten tapahtui on rikos

Poliisiksi tekeytynyt soittaja sai lauantaina huijattua salolaiselta mieheltä tämän verkkopankkitunnukset, kertoo Lounais-Suomen poliisi. Tuntemattomasta numerosta tulleessa soitossa soittaja oli huijannut salolaismiestä esittämällä poliisia.

Kaksi tuntia kestäneessä puhelussa huijari oli saanut vietyä mieheltä verkkopankin tunnukset, avainluvut sekä salasanat.

– Mies ei osannut epäillä soiton todenperäisyyttä, poliisi kertoi tiedotteessa.

Poliisin mukaan mies oli huomannut myöhemmin, että rahaa oli kadonnut tileiltä.

Poliisi tutkii rikosepäilyä petoksena sekä virkavallan anastuksena ja muistuttaa, että oikea poliisi ei koskaan kysy ihmisiltä heidän pankkitunnuksiaan.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Saastunut vesijohtovesi sairastutti 400 – jätevesiputki ja talousvesiputki halkesivat maaperän liikkeen vuoksi samaan aikaan Nousiaisissa alkuvuonna

Varsinaissuomalaisessa Nousiaisten kunnassa noin 400 ihmistä sairastui alkuvuodesta 2018 vatsatautiin saastuneen vesijohtoveden takia.

Vatsatautiepidemia alkoi, kun jätevesiputki ja talousvesiputki halkesivat maaperän liikkeen vuoksi samaan aikaan.

Äänekosken tapaan myös Nousiaisissa vesijohtoverkostoa puhdistettiin huuhtelemalla kloorilla, ja asukkaat joutuivat pitkään keittämään käyttämänsä vesijohtoveden.

Suomen lähihistorian pahin vesikriisi koettiin Pirkanmaan Nokialla loppuvuodesta 2007. Nokialla tuhansia ihmisiä sairastui vatsatautiin sen jälkeen, kun kaupungin vesilaitoksella vahingossa avattiin puhtaan juomaveden ja kiintoaineksesta puhdistetun jäteveden yhdistävä venttiili. Seurauksena yli 400 000 litraa jätevettä pääsi sekoittumaan juomaveteen.

AVAINSANAT

Ei voi olla totta, tuumasi moni seisoskelija, kun loppuunmyydystä junasta puuttui vaunu

Noin sata matkustajaa joutui lauantaina matkustamaan ilman istumapaikkaa, kun Helsingistä Ouluun matkalla olleesta loppuunmyydystä Intercity-junasta puuttui yksi vaunu. Yhtä vaunua vajaa ruuhkajuna saapui Ouluun iltapäivällä.

VR:n viestintäasiantuntija Taina Kuitunen pahoitteli tapausta ja kertoi, että syynä vaunun puuttumiseen oli VR:n sisäinen yhteyskatkos. Virhe huomattiin liian myöhään eikä korvaavaa vaunua ehditty saada tilalle.

Puuttuvan vaunun vuoksi ilman istumapaikkaa jääneet matkustajat voivat hakea hyvitystä täyttämällä korvaushakemuslomakkeen VR:n verkkosivuilla.

Hiihtolomakausi on alkanut Etelä-Suomessa, ja monet pohjoiseen suuntaavat junat ovatkin olleet täynnä. Seuraava ruuhkapiikki on luvassa ensi viikonloppuun, kun osa lopettelee ja osa aloittelee lomiaan.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta