Tuore tutkimus osoittaa: Asumistuki auttaa merkittävästi arjessa pärjäämisessä

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Yli 60 prosenttia suomalaisista vuokra-asujista pitää asumistukea merkittävänä tai erittäin merkittävänä päivittäiseen elämiseensä vaikuttavana tekijänä, ilmenee Pellervon taloustutkimuksen PTT:n tutkimuksesta.

Tutkimus paljasti myös, että yleinen asumistuki nähdään myös läpinäkyvänä ja ymmärrettävänä tukimuotona.

Asumistuen merkitys pienituloisille on tärkeä, sillä pienimmissä tuloluokissa suurimmalla osalla kotitalouksista asumistuki kattaa yli puolet asumismenoista.

Vain reilu neljännes tutkimuksen kyselyosioon vastaajista pitää kulutusmenojen karsimista mahdollisena vaihtoehtona, jos asumistuki poistuisi. Silloin yli 35 prosenttia vastaajista uskoi turvautuvansa muihin tukiin. Jos asumistuki pienenisi, asunnon vaihtamista ei nähdä varteenotettavana vaihtoehtona.

PTT:n ekonomistin Antti Kekäläisen mukaan syynä voi olla se, että tarpeen mukaista vaihtoehtoista asuntoa voi olla hankala löytää.

Tutkimuksen mukaan vuokralla asujien on helpompi ymmärtää asumistukea kuin valtion tukeman asuntotuotannon roolia. Kyselyssä yli 65 prosenttia asumistuen saajista pitää asumistuen hakemista helppona, kun taas tuetun asunnon saaminen koetaan hyvin vaikeaksi ja jopa liian hitaaksi.

Vastaajista asumistukea saavat useimmin opiskelijat (noin 90 prosenttia opiskelijoista) ja työttömät (noin 80 prosenttia), kun taas osa-aikaisesti työssäkäyvistä ja eläkeläisistä tukea saa yli puolet. Lisäksi on myös jonkin verran työssäkäyviä, joiden palkka ei riitä elinkustannuksiin. Kokoaikatyössä olevista vastaajista noin 16 prosenttia kuuluu asumistuen piiriin.

– Asumistukimuutokset vaikuttavat kaikkein pienituloisimpiin pahasti, sillä heillä on yleensä heikoimmat valmiudet auttaa itseään, mikäli tuissa tapahtuu muutoksia negatiiviseen suuntaan, sanoo Vuokralaiset VKL ry:n puheenjohtaja Sirkka-Liisa Kähärä tiedotteessa.

Vuokran määrän tulee olla tärkein tukeen vaikuttaja.

Kyselyyn vastanneet ovat hyvin yksimielisiä siitä, minkälaisten tekijöiden tulisi vaikuttaa saatavan asumistuen määrään. Noin 65 prosenttia vastaajista pitää tärkeimpinä tekijöinä vuokran määrää ja noin 70:tä prosenttia vuokran osuutta tuloista. Varsinkin pienituloiset kannattavat erityisesti asumistuen määräytymistä vuokran määrän mukaan.

– Lähes puolet yleisestä asumistuesta kohdistuu yksin asuville ja toiseksi eniten tukea saavat yksinhuoltajaperheet. Tukien merkitys korostuu yksinhuoltajaperheissä, kertoo Espoon kaupungin asuntopäällikkö Anne Savolainen.

– Se vaikuttaa muun muassa mahdollisuuksiin käyttää rahaa lasten harrastuksiin.

Espoossa asuvista lapsiperheistä viidennes on yksinhuoltajaperheitä.

Tutkimuksen tilasivat vuokrataloyhtiö Sato, Espoon kaupunki ja Vuokralaiset VKL ry. Tutkimus perustuu kirjallisuus- ja tilastokatsaukseen, asiantuntijahaastatteluihin ja vuokralaiskyselyyn. Kantar TNS teki tutkimuksen kyselyosion syyskuussa verkkopaneelilla, ja siihen vastasi hieman yli tuhat vuokralla asuvaa.

STT–SAANA UOSUKAINEN

Uudesta Länsimetrosta paljastui ikävä moka: Yli miljardin maksaneesta uutuudesta unohtui keskeinen asia – nyt kuljettajat ajelevat kupla otsassa

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Tapiolassa kuljettaja joutuu hoitamaan tarpeensa pusikkoon.

– Kun koeliikenne länteen tänä syksynä käynnistyi, kävi ikävällä tavalla ilmi, että Länsimetro suunniteltiin automaattiohjattavaksi. Niinkin pieni, mutta ihmiselle aika olennainen asia kuin vessa, pääsi unohtumaan, toteavat HKL:n raitiovaunun- ja metrojunankuljettajia edustava pääluottamusmies Pekka Hirvonen ja kunnossapidossa työskentelevä Kari Uusikumpu.

Sekä kuljettajia että kunnossapidon ja huollon henkilöstöä työskentelee metrotunneleissa koko rataverkon laajuudella.

Asiasta kertoo tuore JHL:n jäsenlehti Motiivi.

Pääteasemalla melkein puolen kilometrin matka vessaan – yhteen suuntaan, Tapiolassa vessaa ei ole

Espoon Matinkylän pääteaseman takana, ns. Tiistilän kuilussa, syvällä maan uumenissa on monttu, jossa tehdään metrojunien huolto- ja kunnostustöitä, kertoo Motiivi. Sieltä edestakainen vessareissu kestää noin 20-25 minuuttia.

– Mitattu on. Kävelyä lähimpään vessaan tulee noin 400 metriä ja sitten hissillä ylös. Pelkkään matkaan menee normaalivauhdilla noin 8-10 minuuttia suuntaansa, vahvistaa Uusikumpu.

Matinkylän huoltomonttu on käytössä seuraavat neljä viisi vuotta. Kun länsimetro on laajentunut Kivenlahteen, siirtyvät huollot sinne.

– Pitääkö sinnitellä sinne asti? Vai saisiko Matinkylän vessan hiukan lähemmäksi? Eihän se länsimetro maksanut kuin hiukan yli miljardin, ihmettelevät Hirvonen ja Uusikumpu.

Tapiolan kääntöraide on käytössä arviolta seuraavat 50 vuotta. Siellä ei ole vessaa ensinkään.

– Siellä ei ole myöskään hissiä. Nouset ensin maanpinnalle 252 rappua, yhteensä 44 metriä, ja voit sitten asioida pusikossa, kertoo Uusikumpu.

Keskustelua aiheesta

Tieliikennelain uudistus etenee eduskuntaan – luvassa enemmän vastuuta tienkäyttäjille

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Tieliikennelain uudistus etenee eduskuntaan. Hallitus antoi tänään asiasta esityksensä. Lakiuudistus pyrkii yhdenmukaistamaan ja selkeyttämään liikenteen sääntelyä.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) mukaan laissa on pyritty huomioimaan erityisesti jalankulkijat ja pyöräilijät.

Uudistus on antamassa aiempaa enemmän vastuuta tienkäyttäjille, ja sillä myös valmistaudutaan liikenteen automaation etenemiseen, kuten robottiautoihin.

Keskustelua aiheesta

Perussuomalaisten valtuutetulle vaaditaan tuomiota pahoinpitelystä – osapuolen kova syyte: Valtuutettu löi, kun hänelle selvisi, että kannatan SDP:tä

Vaasassa alkoi eilen oikeudenkäynti, jossa Vaasan kaupunginvaltuuston toiselle varapuheenjohtajalle Jukka Mäkyselle (ps.) sekä toiselle vaasalaismiehelle vaaditaan tuomiota pahoinpitelystä, kertoo Pohjalainen.

Kihlakunnansyyttäjä vaati lehden mukaan Mäkyselle vähintäänkin 3 kuukauden ehdollista vankeustuomiota 47-vuotiaan miehen pahoinpitelystä. 47-vuotiaalle miehelle vaaditaan puolestaan 60 päiväsakon sakkorangaistusta. Kumpikin mies kiistää syyllisyytensä ja vaatii syytteiden kumoamista.

Tapahtumasarja sattui jo reilu kaksi vuotta sitten vaasalaisessa anniskeluravintolassa. Syyttäjän mukaan vaasalaismies löi tapahtumassa ensin Mäkystä nyrkillä silmäkulmaan, jonka jälkeen Mäkynen puolestaan löi miestä nyrkillä kasvoihin. Kumpikin osapuoli sai tilanteessa vammoja, 47-vuotiaalta vaasalaismieheltä murtui tapauksessa myös kallo. Osapuolet vaativatkin toisiltaan myös korvauksia.

Miehillä on tapahtumasta erilaiset muistikuvat. Mäkysen mukaan mies oli tullut puhumaan hänelle perussuomalaisista ja takinkäännöstä, selviää Pohjalaisen uutisesta.

– Toisen kerran näin hänet, kun hän kävi päälleni, Mäkynen kertoi.

Mäkynen kertoo miehen vielä tulleen viime tapaninpäivänä soittamaan yöllä hänen ovikelloaan ja uhkailleen Mäkystä ja tämän perhettä.

Mäkynen kertoi lisäksi, että mahdollisten pahoinpitelyjen tapahtumailtana hän oli juonut vai kaksi olutta. Hän kertoi 47-vuotiaan miehen käyneen kimppuunsa, sillä hän ei pitänyt valtuutetun poliittisista toimista.

Kun sanoin kannattavani SDP:tä, niin nyrkistä tuli.

Pohjalaisen uutisesta selviää, että 47-vuotias vaasalaismies puolestaan kertoi tuntevansa Mäkysen ainoastaan lehtien palstoilta. Miehen version mukaan valtuutettu oli tullut hänen pöytäänsä puhumaan politiikasta. Keskustelu oli hänen kertomansa mukaan jatkunut säyseänä, kunnes Mäkyselle oli selvinnyt mitä puoluetta mies kannattaa.

– Kun sanoin kannattavani SDP:tä, niin nyrkistä tuli. Seuraavaksi heräsin, kun portsari nosti minut lattialta ja talutti ambulanssiin, mies kertoo Pohjalaisen mukaan.

– En ole koskaan lyönyt nyrkillä ketään, enkä osaa edes tapella, hän jatkoi.

Vaasalaismies myönsi juoneensa illan aikana 8 olutta. Sairaalassa hänen verensä alkoholipitoisuudeksi mitattiin reilu kaksi promillea.

Paikalla kuullun todistajan mukaan 47-vuotias mies oli lyönyt Mäkystä kohti ja osunutkin. Muut paikalla olleet todistajat eivät olleet nähneet lyöntejä.

Kuultavana ollut järjestyksenvartia puolestaan kertoi, että tanssilattian edustalla oli kauhea mytty ja kaksi miestä potki maassa makaavaa seuruetta. Potkijat olivat paenneet paikalta, eikä heitä löytynyt.

47-vuotias mies puolestaan tunnusti käyneensä vierailemassa Mäkysen asunnolla.

– Olin katkera ja halusin kysyä, miksi hän löi, Pohjalaisessa kerrotaan.

Tuomiot tapauksesta julkistetaan 8 joulukuuta.

Maailman ensimmäinen hyönteisleipä markkinoille huomenna – yhteen leipään jauhetaan 70 sirkkaa: ”Näemme merkkejä leipärenessanssista”

Kuva: Fazer
Maailman ensimmäinen hyönteisleipä.

Fazer tuo markkinoille maailman ensimmäisen hyönteisleivän. Fazer Sirkkaleipä tulee myyntiin huomenna 11 pääkaupungin myymäläleipomoon.

– Halusimme olla ensimmäisten joukossa tekemässä ruokavallankumousta. Haemme leipäkategoriassa kasvua myös jatkossa käsin leivottavista artesaanileivistä, Fazer Leipomot Suomen toimitusjohtaja Markus Hellström kertoo.

– Näemme merkkejä leipärenessanssista, leivän uudesta tulemisesta.

Sirkkaleivässä kasvatetut kotisirkat on kuivattu ja jauhettu jauheeksi sekä lisätty muiden jauhojen sekaan.

Yhdessä Sirkkaleivässä on 70 sirkkaa. Sirkat ovat kevyitä, ja leivän painosta ne vastaavat kolmea prosenttia.

– Ihmiskunta tarvitsee uusia ja kestäviä ravinnonlähteitä. Odotamme suurella mielenkiinnolla, miten uutuusleipämme otetaan vastaan, Fazer Leipomot Suomen innovaatiojohtaja Juhani Sibakov puolestaan toteaa.

K24: Erikoinen tapaus Espoossa, kantelu seurakuntalehden jutusta jossa teatteriohjaaja esiintyy vaatteitta – Tuomiokapituli otti tutkittavakseen

Kuva: Jari Soini
Kuvassa Helsingin tuomiokirkko.

Pääkaupunkiseudun seurakuntien yhteisestä Kirkko ja kaupunki -lehdestä on tehty kantelu Espoon hiippakunnan tuomiokapituliin, kertoo Kotimaa24. Selvityksen asiassa antaa lehden päätoimittaja Jaakko Heinimäki.

Kotimaa24:n mukaan kantelija katsoo, että yhdessä lehden jutussa ja sen kuvissa on ”Espoon seurakuntalaisiin kohdistuva selkeä ja törkeä seksuaalinen häirintä” ja että toisessa jutussa rikotaan räikeästi ”uskonrauhaa sekä kirkkojärjestystä ja kirkkolakia ja olevan selkeää eksytystä Jumalan sanasta ja Raamatun opetuksesta”.

Kantelun ensimmäinen osa liittyy teatteriohjaaja Juha Hurmeen haastatteluun ja toinen osa juttuun, jossa kerrotaan sateenkaarihäistä omaisten näkökulmasta. Kotimaa24 ei erittele, liittyykö kantelu Hurmeen kuvaan, jossa hän on vaatteitta.

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki sanoo Kotimaa24:lle pitävänsä outona, että Espoon tuomikapituli ylipäätään otti kantelun käsittelyyn.

– Eihän tuomiokapitulin toimivaltuuksiin kuulu käsitellä mediaa, Heinimäki sanoo.

Espoon tuomikapitulin lakimiesasessori Sari Anetjärvi perustelee kantelun ottamista käsittelyyn sillä, että kyse on espoolaisesta kantelijasta, joka viittaa espoolaisiin seurakunnan jäseniin.

Kotimaa24:n uutisen kommenteissa ihmetellään muun muassa sitä, eikö kantelijan olisi pitänyt pikemminkin lähestyä Julkisen sanan neuvostoa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta