Ulkomaat

Tuore tutkimus vahvistaa: Kun ihmiset sotivat, myös eläimet kärsivät

LEHTIKUVA / AFP PHOTO / ANPN /
Konservatoristi Peter Morkel hoitaa puistovartian kanssa nuorta elefanttia Mwagnan luonnonpoistossa, Keski-Afrikassa sijaitsevassa Gabonissa.
LEHTIKUVA / AFP PHOTO / ANPN /
Konservatoristi Peter Morkel hoitaa puistovartian kanssa nuorta elefanttia Mwagnan luonnonpoistossa, Keski-Afrikassa sijaitsevassa Gabonissa.
LEHTIKUVA / AFP PHOTO / ANPN /
Konservatoristi Peter Morkel hoitaa puistovartian kanssa nuorta elefanttia Mwagnan luonnonpoistossa, Keski-Afrikassa sijaitsevassa Gabonissa.

Kun ihmiset sotivat, ei sota vaikuta ainoastaan ihmisiin, vaan myös villieläimiin ja niiden kantoihin. Nature-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan pahimmillaan sota on ajanut eläinkantoja jopa lähelle tuhoa.

Princetonin yliopiston kaksi tutkijaa tarkasteli sotien vaikutusta villieläinten kantoihin Afrikassa. Tutkijoiden mukaan sodat ovat koskettaneet yli 70:tä prosenttia Afrikan mantereen suojelluista luontoalueista vuosina 1946–2010.

Sodat ovat aiheuttaneet syöksykierteen monien kasvisravintoa syövien, suurien nisäkkäiden kannoille. Esimerkiksi Mosambikissa Gorongosan luonnonpuistossa yli 90 prosenttia suurista kasvinsyöjistä kuoli vuosina 1964–1974, jolloin maassa sodittiin.

Esimerkiksi seeprojen, puhveleiden ja virtahepojen kannat putosivat merkittävästi.

Eläimiä kuolee sodan aikana muun muassa pommeihin. Sota myös lisää salametsästystä, koska valvonta vähenee.

Tilanne usein korjattavissa.

Vaikka eläinten kannat kutistuvatkin merkittävästi sotien aikana, tilanne on usein korjattavissa.

– Vaikka villieläinten kannat pienentyvät konfliktialueilla, ne harvoin putoavat tasolle, josta ei ole enää paluuta, tutkijat Robert Pringle ja Joshua Daskin sanovat raportissaan.

Esimerkiksi Gorongosan luonnonpuistossa villieläinten kannat ovat palautuneet 80-prosenttisesti sille tasolle, jolla ne olivat ennen sotaa.

– Gorongosassa oltiin niin lähellä koko eläimistön tuhoamista kuin voidaan olla ilman, että se todella tuhoutuu kokonaan, Pringle sanoo.

– Jopa siellä olemme onnistuneet palauttamaan kannat ja kasvattamaan uudelleen toimivan ekosysteemin.

Ei ollut mitenkään selvää etukäteen, että konflikteilla olisi kielteisiä vaikutuksia.

Joidenkin aiempien tutkimusten mukaan sota vaikuttaisi kantoihin juuri päinvastaisesti, koska ihmiset välttelevät konfliktialueita ja teollisuustuotanto vähenee.

Eläinten määrät näyttävät lisääntyneen esimerkiksi Etelä- ja Pohjois-Korean välisellä demilitarisoidulla vyöhykkeellä ja Zimbabwessa sisällissodan vuosina 1964–1979.

– Ei ollut mitenkään selvää etukäteen, että konflikteilla olisi kielteisiä vaikutuksia villieläinten kantoihin. Eri tutkimukset eri paikoista ja eri aikoina ovat tuoneet esiin erilaisia tuloksia, Pringle sanoo.

Pringlen ja Daskinin tutkimuksessa seurattiin yli 250 suuren kasvinsyöjän kantoja 19 Afrikan maassa.

Suojelutoimien jatkaminen sodan aikana sekä nopea toiminta kantojen elvyttämiseksi aselevon jälkeen voivat auttaa pelastamaan vaarassa olevia eläinkantoja. Daskin sanoo, että sodan jälkeen ihmisten auttaminen ja luonnonsuojelu voivat kulkea käsi kädessä.

– Gorongosa on tästä jälleen opettava esimerkki. Useita satoja mosambikilaisia työskentelee nyt luonnonpuistossa, tutkija sanoo.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat