Politiikka

Tuore tutkimus varoittaa: Ansiosidonnaisen lyhentäminen kostautuu verotulojen menetyksinä

Arja Jokiaho
Arja Jokiaho
Arja Jokiaho

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus lyhensi ansiosidonnaista työttömyysturvaa 100 päivällä tämän vuoden alussa. Hallitus perusteli muutosta sillä, että se kannustaa työnhakua ja tuo merkittäviä säästöjä työttömyysturvamenoihin.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n tutkimus ei tue tätä olettamaa. Tutkimusprofessori Tomi Kyyrän ja erikoistutkija Hanna Pesolan tutkimustulokset antavat viitteitä siitä, että tavoitellut säästöt voivat huveta siihen, että työnhakijat sijoittuvat heikompiin työsuhteisiin, joista kertyy vähemmän verotuloja.

Tutkimus pohjautuu vuonna 2003 tehtyyn muutokseen ansioturvassa, sillä viimeisintä uudistusta on vielä liian aikaista tutkia.

Ansioturvan pituus vaikuttaa voimakkaasti työttömyyden kestoon. Ansioturvan lyhentäminen vähentää työttömyysturvamenoja ja lisää verotuloja, kun työttömyysjaksot lyhenevät ja töihin palataan nopeammin.

VATT:n tutkijoiden mukaan hallitus jopa hiukan aliarvioi sitä, kuinka voimakkaasti ansioturvan lyhentäminen lyhentää työttömyysjaksoja.

Kyyrän ja Pesolan tutkimustulos sen sijaan osoittaa, että ansioturvan kesto vaikuttaa merkittävästi myös työttömyyden jälkeiseen palkkatasoon ja työsuhteen kestoon. Pidempi ansioturva antaa aikaa etsiä pidempään omaa osaamista vastaavaa työtä, ja tämä johtaa parempiin työttömyyden jälkeisiin työsuhteisiin.

Siksi ansioturvan lyhentäminen heikentää työnhakijoiden ja avointen työpaikkojen kohtaamista, mikä alentaa työllistymisen jälkeisiä verotuloja.

– Nämä verotulojen menetykset saattavat haukata merkittävän osan lyhyempien työttömyysjaksojen tuomista julkisen talouden säästöistä, mahdollisesti jopa kaksi kolmasosaa, tutkimusprofessori Tomi Kyyrä arvioi.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat