”Tuoreet puolueiden kannatusmittausten tulokset ovat ilmeisesti saaneet hien Pekkarisen otsalle”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Kokoomuksen kansanedustaja Outi Mäkelä ihmettelee Mauri Pekkarisen puheita kaupungistumisen estämisestä.

Keskustan kansanedustaja vaati lauantaisessa puheessaan hallitukselta syksyn budjettiriiheen toimia, joilla estettäisiin väestön keskittymistä erityisesti Uudellemaalle ja Helsinkiin.

Mäkelä toteaa, että Pekkarisen puheet ovat maanantaisten korjaustenkin jälkeen täysin ristiriidassa hallitusohjelman kanssa.

“Herää kysymys, että onko keskusta sitoutunut hallitusohjelmaan vai maakuntaäänestäjien kosiskeluun. Tuoreet puolueiden kannatusmittausten tulokset ovat ilmeisesti saaneet hien Pekkarisen otsalle. Keskustalaiset luovat puheillaan mielikuvaa, että ikään kuin maakuntien ongelmat olisivat suurten kaupunkien vika. Kaupunkiseutujen ja koko maan kehittäminen eivät ole toisiaan poissulkevia asioita”, Mäkelä toteaa.

“Keskustan on tunnustettava tosiasiat, sillä kaupungistuminen on globaali megatrendi. Olemme kuulleet vuoden mittaan keskustalaisten suusta huolestuttavia puheenvuoroja, jotka perustuvat enemmän uskomuksille kuin faktoille. Muun muassa pääministeri Juha Sipilä tokaisi kuntavaalien aikana uskovansa kaupungistumisen virran kääntymiseen. Keskustan on aika lopettaa vaalihöpinät ja sitoutua hallitusohjelmaan”, Mäkelä summaa.

Keskustelua aiheesta

SYL: ”Eikö opiskelijoiden kurittaminen jo riitä?” – Kimppakämpissä asuvilta lähtemässä jopa 20% tuista

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL pitää hallituksen esitystä asumistuen muuttamisesta haitallisena sekä opiskelijoille että yhteiskunnalle.

Hallitus on esittänyt käyttöön otettavaksi niin kutsuttua osa-asunnon normia. Normin käyttöön ottamisen myötä henkilöt, jotka asuvat alle 20 neliön asunnossa tai vuokraavat osaa asunnostaan, menettävät asumistukea jopa 20 prosenttia. Hallituksen esittämä osa-asunnon normi tulisi heikentämään SYL:n mukaan etenkin kimppa-asumisen houkuttelevuutta.

– Esitetty muutos kannustaa opiskelijoita muuttamaan kalliimpiin yksiöihin kohtuuhintaisten kimppakämppien sijaan. Esitetty osa-asunnon normi tullee vaikuttamaan opiskelijoiden halukkuuteen hakeutua asumaan kimppa-asuntoihin, varsinkin kun ruokakunta- ja avoliittotulkinnat varjostavat jo valmiiksi vaihtoehdon valovoimaisuutta, SYL:n puheenjohtaja Riina Lumme sanoo.

Esitetty muutos enimmäisasumismenojen leikkaamisesta asunnon osaa vuokraaville onkin erityisen vahingollinen alhaisempien enimmäisasumismenojen alueella solu- ja kimppa-asunnoissa asuville opiskelijoille, SYL tiedottaa.

Esitetyllä enimmäisasumismenojen hinnalla ei järjestön mukaan pysty tarjoamaan kaikkia soluasuntojaan edes voittoa tavoittelemattomat toimijat, kuten opiskelija-asuntosäätiöt.

– Opiskelijat siirrettiin vasta kaksi kuukautta sitten yleisen asumistuen piiriin ja on käsittämätöntä että opiskelijoiden asumistukitilannetta halutaan heikentää jo nyt.

Esitys myös kohdistuu käytännössä suurimmaksi osaksi opiskelijoihin.

Esitys myös kohdistuu Lumpeen mukaan käytännössä suurimmaksi osaksi opiskelijoihin, sillä muut pienituloiset ryhmät ovat oikeutettuja täydentämään leikattua asumistukeaan toimeentulotuella. Opiskelijat kuitenkaan eivät.

– Voisi kysyä: eikö opiskelijoiden kurittaminen jo riitä? 80% osa-asunnon normi vaikuttaa myös opiskelija-asuntojen soluihin. Soluasuntojen kysyntä on entuudestaan heikentynyt yleisen asumistuen myötä, toteaa puolestaan hallituksen jäsen Jani Sillanpää.

– Mikäli niissä tulee tyhjäkäyttöä, yhteiskunta häviää kahdella tapaa: toisaalta valtion tukema asuntokanta on vajaakäytöllä, toisaalta valtio kustantaa opiskelijoiden yksityisten markkinoiden kovempia vuokra asumistuella.

Esitys kääntyy hyvin nopeasti itseään vastaan.

SYL:n puheenjohtaja Lumme toteaa SYL:n toivovan, että hallitus pyrkisi ratkaisemaan kohtuuhintaisen, tarvetta vastaavan asumisen kysymyksiä muilla tavoilla kuin yhteiskunnan pienituloisimpia rankaisemalla.

– Osa-asunnon normin käyttöönoton arvioidaan säästävän asumistukimenoja noin 4 miljoonaa euroa vuodessa. Me epäilemme, että hallitus ajaa toimillaan opiskelijoita yksiöihin.

– Esitys kääntyy hyvin nopeasti itseään vastaan ja asumismenot jatkavat paisumistaan, jos kimppa-asuminen ei ole opiskelijoille edullinen asumismuoto. Tästä kärsivät sekä opiskelijat että yhteiskunta.” Lumme summaa.

 

Medvedev kehui Suomea ja moitti Euroopan komission asennetta

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Venäjä on kiitollinen siitä, että Suomella on ollut jatkuvasti rakentava asenne Nord Stream 2 -kaasuputkihanketta kohtaan, sanoi Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev tänään pääministeri Juha Sipilän (kesk.) Pietarin-vierailun yhteydessä pidetyssä tiedotustilaisuudessa. Tilaisuus alkoi 45 minuuttia myöhässä.

Medvedevin mukaan Euroopan komission asenne hanketta kohtaan ei valitettavasti ole ollut kovin rakentava. Hänen mukaansa Yhdysvaltain hallinto mieluiten hautaisi koko hankkeen, sillä he haluavat luoda suotuisat olosuhteet omille kaasutuotteilleen Euroopassa.

Medvedev myös onnitteli Sipilää ja koko Suomen kansaa 100-vuotisjuhlien kunniaksi.

Vakava varoitus Kauppalehdessä: VR:ltä voidaan tuhota satoja miljoonia

Kuva: Lehtikuva / Timo Jaakonaho
Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston päällikkö, ylijohtaja Eero Heliövaara. 

Valtioneuvoston omistajaohjauksen ykkösvirkamiehen Eero Heliövaaran mukaan esillä ollut kilpailuttamismalli voisi niistää VR:n omistaja-arvosta satoja miljoonia euroja.

Esillä oleva malli rautateiden avaamisesta kilpailulle saa valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston osastopäälliköltä Eero Heliövaaralta liki täyden tyrmäyksen.

– VR arvosta voi lähteä pois satoja miljoonia euroja, Heliövaara varoittaa Kauppalehdessä.

– Muissa maissa raideväli on sama, ja niissä voidaan käyttää samaa kalustoa. Suomi on yksiraiteinen. Ei junaliikenne sillä lisäänny, että lisätään kilpailua. Pitäisi lisätä raiteita.

Hänen mukaansa Suomessa on muitakin rakenteellisia pullonkauloja, kuten se, että ylivoimaisesti valtaosa henkilöliikenteestä päätyy Helsinkiin.

– Yhtälö on vaikea. Asia pitää tehdä huolella, etteivät taloudelliset arvot tuhoudu.

Heliövaara kommentoi VR:n tilannetta EK:n järjestämässä omistajuusseminaarissa.

AVAINSANAT

”Miten tämä on mahdollista?” – kansanedustaja kiehahti Lindströmille 150 miljoonasta eurosta

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Entinen työministeri Tarja Filatov ja nykyinen työministeri Jari Lindström tänään eduskunnassa.

Uutissuomalainen uutisoi eilen, että noin 150 miljoonaa euroa ely-keskusten työllistämisrahoista on vielä käyttämättä tältä vuodelta.

Asia nousi hämmästelyn kohteeksi myös tänään budjetin lähetekeskustelussa, kun työministeri Jari Lindström (s.) kertoi kansanedustajille oman hallinnonalansa asioista.

Kansanedustaja Maria Tolppanen (sd.) ei kiitellyt ministeriä.

– Te olette aktiivisesti kehittänyt aktiivimallia, joka jakaa sanktioita, karensseja ja työttömyysturvan heikennyksiä ihmisille, jotka eivät ole löytäneet muutamaksi päiväksi työtä tai joille ei ole ollut tarjota työvoimapoliittisia toimenpiteitä. Samanaikaisesti te olette pantannut 150 miljoonaa työllisyysmäärärahoja. Miten tämä on mahdollista, tämä todellakin hämmästyttää, Tolppanen paukutti.

Palkkatuen katto ihmetyttää.

Myös Työttömien Keskusjärjestö on tänään ilmaissut järkytyksensä tiedotteella.

Järjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski muistuttaa, että Suomessa on yli 100 000 pitkäaikaistyötöntä, joita voisi palkata palkkatuella yhdistyksiin, kuntiin ja yrityksiin työllisyysmäärärahoilla. 150 miljoonalla eurolla palkkaisi palkkatuella yli 10 000 työtöntä vuodeksi töihin.

Järjestön puheenjohtajan, kansanedustaja Satu Taavitsaisen mukaan rahojen käyttämättä jättäminen osoittaa, että hallitus on pöyristyttävän piittaamaton työttömiä kohtaan.

Hallitus on asettanut kolmannelle sektorille 3 000 henkilötyövuoden katon palkkatuen käytölle. Tämän päätöksen perumista Taavitsainen vaatii.

Entinen työministeri (sd.) Tarja Filatov hämmästeli myös tänään täysistunnossa tätä järjestöjen työllistämistyölle asetettua kattoa.

– Eikö olisi perusteltua, että järjestöjen pitkäaikaistyöttömien työllisyys arvostettaisiin hieman enemmän kuin tällä hetkellä, koska he tekevät työtä todella kaikkein vaikeimman joukon kanssa? Me jotka olemme pitkään näitä asioita työksemme tehneet, tiedämme, että vaikka me kaikki haluaisimme, että pitkäaikaistyöttömiä työllistettäisiin enemmän markkinaehtoisiin yrityksiin, se on vaikeaa, koska yrityksillä on omat pelkonsa ja logiikkansa, joilla ne toimivat. Siksi me tarvitsemme tätä kolmannen sektorin työllistämistyötä, Filatov sanoi.

Kyseessä on ”passiivimalli”.

Myös hallituksen työttömille kaavailema aktiivimalli puhutti lähetekeskustelussa.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula totesi sen olevan surkea osoitus siitä, kuinka huono ymmärrys hallinnossa on työttömien arkipäivästä.

– Työttömien mahdollinen haluttomuus sirpaletöihin johtuu ennen kaikkea kolmesta tekijästä, töitä ei ole tarjolla, omat taidot tai työkyky ei riitä nimenomaan niihin töihin, jota on tarjolla tai sitten byrokratian takia ei uskalleta ottaa niitä töitä vastaan. Kahteen ensimmäisistä syistä aktiivimalli ei vaikuta millään lailla.

Kontula heittikin, että kysymys on enemmänkin passiivi- kuin aktiivimallista.

Aktiivimallissa työttömän täytyisi olla tietty määrä työssä tai työllistämistä edistävissä palveluissa, työvoimakoulutuksessa, kokeilussa tai valmennuksessa. Jos näin ei ole, työttömyysturvaa leikataan 4,65%.

– Aktiivimalli jatkaa hallituksen politiikkaa, jossa työttömyys nähdään ennen kaikkea yksilöiden omana syynä eikä työpaikkojen vähyydestä tai kohtaanto-ongelmasta johtuvana asiana. Kuitenkin työttömyydessä on kyse siitä, että työpaikat ovat vähentyneet toisaalta vaikean suhdannetilanteen vuoksi ja toisaalta julkisen sektorin jatkuvan tehostamisen seurauksena, SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sanna Marin huomautti.

Hän totesi myös, etti työttömien työnhakijoiden osaaminen ei välttämättä vastaa vaatimuksia, joita uusissa syntyneissä työtehtävissä tarvitaan.

– Siksi tarvitsemme toimia esimerkiksi uudelleenkouluttautumisen tukemiseksi.

– Jaatteko näkemyksemme siitä, että isossa kuvassa työttömyys on ennen muuta yhteiskunnallisesta tilanteesta johtuva eikä työttömien oma valinta ja vika? Jos olette samaa mieltä, miksi jatkatte politiikka, jossa työttömille tarjotaan lähinnä keppiä, nyt tällä kertaa aktiivimallin nimikkeellä? Marin kysyi ministeri Jari Lindströmiltä.

Lindström ei peräänny.

Lindström puolusti kolmannelle sektorille asetettua palkkatuen kattoa.

– Siis todellakin tehtiin tämä päätös, että tuli 3000:n katto 100%:een palkkatukeen.

– Tällä on varmaan jonkin verran merkitystä tilanteeseen, jossa nyt olemme eli niitä määrärahoja on vielä käytössä. Toinen syy siihen – tämä on enemmän mutua – on varmaan, että me saatiin laki, jossa työttömyysturva voidaan käyttää palkkatukeen, starttirahaan ja liikkuvuusavustukseen.

Lindström kertoi myös saaneensa Työttömien valtakunnalliselta yhdistykseltä palautetta, jossa on kysytty, voiko palkkatuen katon perua.

– Hallitus on tehnyt linjauksen katosta ja se pysyy toistaiseksi kunnes toisin päätetään. Sellaista keskustelua ei ole käynnistetty, että siihen puututtaisiin, hän kuitenkin pysyi tiukkana.

Aktiivimallista Lindström totesi, että hallituksen esitys tullee syksyllä.

– Se on osa isoa 10 kohdan pakettia, jonka me yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa sovimme, Lindström sanoi.

Hän kuitenkin jatkoi, että ”rehellisyyden nimissä” SAK ei ole pakettia hyväksynyt.

– He ovat sitä kritisoineet koko ajan ja niin on moni muukin.

– Hallitus on luvannut näitä asioita edistää ja tuo myös tämän aktiivimallin. Sen tuomiselle vahvin perustelu on se, että sillä uskotaan ja toivotaan olevan työllistämistä parantava vaikutus, Lindström sanoi.

Kieliäänestys jätti haavan – ”Pohjoismaiden neuvoston presidentti petti Suomen eduskunnan”

Kuva: Ella Kaverma
Maarit Feldt-Ranta.

Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajisto käsitteli eilen kokouksessaan Islannissa aloitetta, jolla pyrittiin parantamaan suomen ja islannin kielten asemaa neuvostossa. Aloitteen tarkoituksena oli huolehtia muun muassa siitä, että suomalaisilla ja islantilaisilla kansanedustajilla olisi mahdollisuus tehdä aloitteita omalla kielellään.

PN:n Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta (sd.) kertoo tiedotteessaan, että äänestyksessä ahvenanmaalainen PN:n presidentti Britt Lundberg (C) äänesti Suomen valtuuskunnan aloitetta ja kielioikeuksien laajentamista vastaan.

Lundbergin ääni oli ratkaiseva asian käsittelyssä PN:n puheenjohtajistossa.

– Olen todella pettynyt. Suomen valtuuskunta esitti Lundbergia aikanaan Pohjoismaiden neuvoston presidentiksi, emmekä pystyneet edes kuvittelemaan, että hän kääntyisi Suomen eduskunnan valtuuskunnan aloitetta vastaan.

– Lundbergin toiminta oli erittäin valitettavaa, eikä edistä hyvien kielisuhteiden edistämistä Pohjolassa eikä myöskään Suomessa, Feldt-Ranta sanoo.

– Suomen eduskunta on Lundbergin presidenttiyden vuoksi järjestänyt kaikkiin kokouksiin tulkkauspalvelut ruotsin kielellä. Myös sitäkin taustaa vasten tuntuu kummalliselta, ettei Lundberg näe muiden edustajien kielellisten palvelujen vahvistamisen tärkeyttä.

”Olen todella pettynyt.”

Britt Lundberg toimii PN:n keskiryhmän puheenjohtajana.

Feldt-Rannan mielestä nyt voikin kysyä, hyväksyvätkö keskiryhmän suomalaiset puolueet keskusta, vihreät ja RKP Lundbergin toiminnan.

– Ainakaan se ei sovi siihen hyvään pohjoismaiseen kulttuuriin, jolla yritämme edistää Pohjoismaiden välistä yhteistyötä ja integraatiota, hän päättää tiedotteensa.

Myös kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd.) oli todistamassa paikan päällä tapahtumia Reykjavikissa.

Tuomioja kommentoi äänestystä Facebook-päivityksessään.

– Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajistossa Reykjavikissa ehdotus islannin ja suomen kielen nostamiseksi tasaveroiseen asemaan neuvoston työkielinä skandinaavisten kielten rinnalla koki takaiskun kun puheenjohtajisto ei äänin 6–5 (Ahvenanmaan edustajan äänen ratkaistaessa) sitä tukenut, Tuomioja raportoi.