Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Politiikka

Tuoreet tiedeministerit vastaavat – yhdistetäänkö korkeakouluja Rinteen hallituskaudella?

Lehtikuva / Martti Kainulainen
Kuvassa keskustan uudet ministerit. Kuvassa kolmantena vasemmalta Annika Saarikko ja hänen vieressään oikealla Hanna Kosonen. He jakavat tiede- ja kulttuuriministerin salkun. Muuta keskustan ministerit ovat Mika Lintilä, Katri Kulmuni, Antti Kaikkonen ja Jari Leppä.

Keskustan kansanedustaja Annika Saa­rik­ko ja­kaa tie­de- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­rin sal­kun Han­na Ko­so­sen (kesk.) kans­sa Rinteen (sd.) hallituksessa.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Saa­rik­ko jat­kaa ministerinä hei­nä­kuun lop­puun, minkä jälkeen Ko­so­nen si­jais­taa Saa­rik­koa tä­män vuo­den 2020 elo­kuu­hun.

Savonlinnalainen Kosonen kertoo lähtevänsä innokkaana vuodenkin pestiin.

– Me varmasti Annikan kanssa olemme hyvä työpari. Yhdessä teemme tavallaan tämän kokonaisuuden ja olemme toistemme tukena. Luulen, että aika hyvin toisiamme täydennämme. Olen vain valtavan kiitollinen, että näin käy, Kosonen sanoo Demokraatille.

Kososen ja Saarikon salkkuun kuuluvat tiede, korkeakoulut, kulttuuri, liikunta, nuoret, tekijänoikeudet, opintotuki ja kirkko.

– Hallituskauden aluksi on monta muutostyötä. Ne liittyvät muun muassa lasten harrastamiseen. Pyrimme laajentamaan Liikkuvaa koulua joka paikkaan Liikkuvaksi Suomeksi, Kosonen sanoo.

Liikkuva koulu -hanke tähtää koulupäivän liikunnallistamiseen. Hallitus lähtee toteuttamaan myös niin kutsuttua Islannin mallia, jota SDP on ajanut. Siinä on kyse nuorten harrastuksien lisäämisestä ja terveistä elämäntavoista.

”Tämä on aivan tuntuva nosto perusrahoitukseen.”

Korkeakoulujen rahoitukseen Rinteen hallitus palauttaa indeksit ja vahvistaa yliopistojen perusrahoitusta 40 miljoonalla eurolla sekä ammattikoulujen rahoitusta 20 miljoonalla eurolla.

– Tämä on aivan tuntuva nosto perusrahoitukseen. Toki tutkimukseen ja innovaatiopolitiikkaan voisi aina käyttää enemmänkin rahaa, se on ihan selvä asia, Kosonen sanoo.

Turkulainen Sipilän hallituksen perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko toteaa viime vaalikauden olleen korkeakoulupolitiikassa melko tuulinen johtuen rahoituksen tiukkuudesta.

– Varmaan tärkeää on nyt, että muodostuu vakaa yhteinen näkemys korkeakouluverkon roolista. Minä näen, että sillä on monta ulottuvuutta. Tieteellä on aina itseisarvo, tutkimuksella ja myös perustutkimuksella. Samalla tarvitsemme huippuosaamista, jotta olemme osa kansainvälistä yhteisöä ja menestymme siellä, Saarikko sanoo Demokraatille.

– Sitten tietysti oman arvomaailman vinkkeli on myös tunnistaa ammattikorkeakoulut ja yliopistot osana alueiden elinvoimaa. Sitä on tärkeä myös puolustaa. Ne ovat myös tutkijoiden ja opettajien työpaikkoja ja opiskelijoiden tiedonlähteitä, hän jatkaa.

Kirkon ja valtion suhteet pysyvät ennallaan.

Kososen mukaan hallitusohjelmassa ei lähdetä siitä, että korkeakouluja yhdistettäisiin tällä vaalikaudella.

– Ei se lukumäärä ole se, mihin pyritään vaan järkevät rakenteet. Meillä on sisällä korkeakoulujen saavutettavuussuunnitelman tekeminen esimerkiksi. Kyllä tämä hallitus vahvasti haluaa, että joka puolella Suomea pystyy korkeakoulussakin opiskelemaan ja opinnot ovat saavutettavia. Saavutettavuuden suhteen tehdään myös yhteinen alusta, Kosonen sanoo.

Onko niin, ettei tiede- ja kulttuuriministeri Saarikon kaudella yhdistetä ammatikorkeita ja korkeakouluja?

– En lähde vielä ottamaan kantaa tällaiseen. Minulle on nyt tärkeää, että tapaan korkeakoulujen edustajia. Tapaan kansliapäällikköä heti perjantaina. Sitten muodostan käsitystä tästä. Jos katsomme pelkästään opetustehtävää, on tärkeää, että aloituspaikat vastaavat myös niitä tarpeita, joita kullakin alueella on työvoiman suhteen. Iso tavoite on se, että suomalaisten sivistyksen taso nousee ja korkeakoulutuksen rooli yhteiskunnassa vahvistuu, Saarikko vastaa.

Kulttuurirahoituksessa hallitus pyrkii kohti prosenttiperiaatetta eli julkisessa rakentamisessa budjetista prosentti käytettäisiin taiteeseen. Saarikko muistuttaa, että kulttuurin hyvinvointimerkitys nostetaan myös esiin hallitusohjelmassa.

Kirkon ja valtion suhteen Kosonen ja Saarikko eivät lupaa muutoksia.

– Hallitusohjelma ei ottanut siihen mitään suoranaista kantaa. Olen itse evankelis-luterilaisen kirkon jäsen ja pidän sen roolia itselleni tärkeä, mutta se on myös yhteiskunnallisesti tärkeä. Näitä rajapintoja on paljon, mutta suoranaisesti kirkon suhteen ei hallitusohjelman tasolla sovittu suuria suunnanmuutoksia tai isoja uudistuksia. Pikemminkin on tämän suhteen ylläpitämisestä kysymys, Saarikko linjaa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Toimituksen valinta

Johannes Ijäs

Politiikka
25.9.2020
Tänään kuultiin murheellista tietoa koronarokotteen aikataulusta – THL:n ylilääkäri torppaa nyt väitteen Demokraatille
Lue lisää

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Chefredaktör: Johan Kvarnström
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE