Tyovaen Musiikkitapahtuma Valkeakoskella 28.-31.7.2016

Mitä Suomessa oikein tapahtuu? Mitä sanovat Matti Ahde, ”Loka” Laitinen, Kalle Isokallio, Jukka Kärnä, Tiina Pelkonen ja Juhani Turkkila?

Kuva: Jari Soini

Helsingin Hakaniemen Ympyrätalon tupaantuliaisiin alkoi virrata väkeä heti iltapäivällä. Vaikka meininki oli iloista, meneillään olevat suuret yhteiskunnalliset asiat puhuttivat juhlakansaa.

Matti Ahde (pääkuvassa), kulttuuri- ja urheiluaktivisti.

– Muistutan, että suurin osa kulttuurin ja urheilun määrärahoista tulee veikkauspeleistä. Niiden tuotot ovat kasvaneet koko ajan. Toivottavasti jakosuhteita ei muuteta. Kansalliskirjasto tuli uutena voittovarojen piiriin.

Uudet tilat ihastuttivat väkeä poikkeuksetta. Demokraatti kyseli ensimmäisiltä sisääntulijoilta heidän mietteitään. Päällimmäisenä oli huoli suomalaisten kohtalosta leikkausten viidakossa.

Juhani Turkkila, valtiotieteiden tohtori

– Elämme ratkaisevia aikoja. Elvyttää pitäisi enemmän ja Keynesin opit pitäisi ottaa käyttöön. Eläkeläisköyhyys huolettaa kovin.

tuparit4

Jukka Pääkkönen, SASKin viestintäpäällikkö

– Hallituksen säästöjen takia olemme käyneet yt-neuvottelut ja 4,5 henkilötyövuotta vähennetään. Itsekin kuulun lähtijöiden joukkoon, kun eläköidyn vuoden vaihteessa. Lisäksi Länsi-Afrikan projekti suljetaan kokonaan ja Latinalaisen Amerikan toiminnot ajetaan alas. Eniten tämä vaikuttaa kehitysmaiden ihmisiin kuin meihin.

tuparit6

Aarno ”Loka” Laitinen, kolumnisti

– Koko ajan on ollut kurjaa, kun tämä hallitus on ollut vallassa ja kurjaa tulee olemaan.

Minulla on 43 vuotta työkokemusta takana, enkä ikinä ole nähnyt mitään vastaavaa. Köyhiltä niistetään.

tuparit7

Jukka Kärnä, SAK:n johtaja

– Toivon, että sopimus syntyy, vaikka pihtisynnytyksellä synnytettiin. Nyt on aikaa toukokuun loppuun saattaa paikallinen sopiminen työehtosopimuksiin. Mutta minulla on 43 vuotta työkokemusta takana, enkä ikinä ole nähnyt mitään vastaavaa. Köyhiltä niistetään.

tuparit8

Tiina Pelkonen, kulttuuripersoona, toimittaja

– Olen erityisen huolestunut koulutuksesta ja opiskelijoista. Kulttuurielämän leikkauksista en ole kuullut, mutta toivottavasti perussuomalaisten kulttuurinvastaisuus ei toteudu.

tuparit9

Kalle Isokallio, kolumnisti

– Ei näillä toimilla vaikuteta juuri mitään uuden työntekijän palkkaushalukkuuteen. Moolokin kita on ihan muualla kuin suomalaisten nettopalkoissa. Yrittäjän pitää tienata moninkertaisesti voidakseen maksaa palkkaamansa duunarin kaikki kulut, sanoi Kalle Isokallio, joka selvensi puhettaan myös piirroksella.

SDP ja lähellä olevat tahot ovat tänään asettuneet Helsingin Hakaniemen legendaariseen Ympyrätaloon. Asiaa juhlitaan iltapäivällä alkaneilla tupaantuliaisilla.

Talon kuudennesta kerroksesta löytyvät nyt SDP:n puoluetoimisto, pää-äänenkannattaja Demokraatti, Työväen Sivistysliitto, Demarinaiset, Demarinuoret ja opiskelijat sekä Helsingin ja Uudenmaan piirit, Arbetarbladet ja FSD sekä muutamia muitakin.

– Unelmani on toteutunut, kiteytti puoluesihteeri Reijo Paananen keskipäivällä.

35 vuotta sitten SDP:n uudessa puoluetalossa olivat melkein kaikki SDP:n sisarjärjestöt Työväen Sanomalehtien Tietotoimistoa myöten. Se laati uutisia ja artikkeleita kautta maan ilmestyneille demarilehdille.

Nyt journalistista viestintää talossa edustavat Demokraatti, jonka juuret ulottuvat maaliskuun 2. päivään 1895, sekä ruotsinkielinen verkkolehti Arbetarbladet, perustettu 1919.

Viikkolehti Työmiehen ensimmäinen numero ilmestyi vuonna 1895. Nykyaikainen Demokraatti ilmestyy viikkolehtenä ja uutiset luetaan joka päivä päivittyvästä Demokraatti.fi -sivustolta.

Paitsi tupaantuliaisia, nyt juhlitaan siis myös työväenlehtipäivää, jollaiseksi on perinteisesti kutsuttu Työmiehen syntymäpäiväksi.

Ympyrä on siis sulkeutunut.

Demokraatti.fi seuraa juhlapäivää verkkolehdessä ja Instagramissa.

LM: Kokoomusministeri laajentaisi turvapaikanhakijoiden työtoimintamahdollisuuksia

Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa
Kokoomus

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) haluaisi laajentaa turvapaikanhakijoiden työtoimintamahdollisuuksia, kertoo Lännen Media.

Risikon mukaan työtoimintaa voitaisiin järjestää myös vastaanottokeskusten ulkopuolella. Näin tarjolla olisi enemmän ja mielekkäämpää työtä sillä aikaa, kun turvapaikkahakemuksia käsitellään.

Risikon mukaan nykylainsäädäntö rajoittaa toimintaa, sillä laissa puhutaan vastaanottokeskuksessa järjestettävästä opinto- ja työtoiminnasta. Hän sanoo, että lainsäädäntö on arvioitava uudelleen.

Laissa on määritelty, että turvapaikanhakijan on osallistuttava toimintaan, jotta vastaanottorahaa ei vähennettäisi.

Risikko on maahanmuuton ministerityöryhmän puheenjohtaja. Hän aikoo ottaa asian ryhmän käsittelyyn syksyllä.

Keskustelua aiheesta

Keskustan Kaikkonen: ”Parempi olisi, jos rasistisia aivopieruja ei ilmoille pääsisi”

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
LKS 20160726 // LKS 20160701 Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen eduskunnan täysistunnossa 1. heinäkuuta 2016. Eduskunta kokoontui kesken loman täysistuntoon kuuntelemaan pääministerin ilmoitusta ja keskustelemaan Britannian EU-eron vaikutuksista. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA
– Parempi olisi, jos rasistisia aivopieruja ei ilmoille pääsisi, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen sanoo STT:n haastattelussa. Kaikkonen toivoo perussuomalaisten käyvän vähintään sisäisen keskustelun siitä, mikä on sopivaa.

Perussuomalaisten riveistä kuuluneet muslimivastaiset kommentit nousevat esiin, kun hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajat tapaavat elokuussa. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen kertoo nostavansa asian tuolloin esiin.

Kaikkonen toivoo, että perussuomalaiset kävisivät vähintään sisäisen keskustelun siitä, mikä on sopivaa.

Islamin vastaisilla kommenteillaan on hätkähdyttänyt varsinkin perussuomalaisten nuorisojärjestön puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen.

Perussuomalaisten kansanedustaja Teuvo Hakkarainen on kirjoittanut haluavansa ”muslimit pois maasta”.

Hallituskumppaneiden kantoja perussuomalaisten kommentteihin ehdittiin jo odottaa.

Jään rikkoi eilen kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok.). Kokenut kokoomusedustaja arvosteli Tynkkystä Facebook-kirjoituksesta, jossa hän vaati vailla Suomen kansalaisuutta olevien muslimimaahanmuuttajien karkottamista.

– Jos keskustelu alennetaan tälle tasolle, minä voin yhtä hyvin vaatia, että Tynkkynen palautetaan BB-taloon, Zyskowicz vertasi tiedotteessaan.

SDP:n puolusihteeri Reijo Paananen tervehti Zyskowicin kannanottoa Facebookissa näin:

– Hallituspuolueessa herättiin vihdoin – pinnat siitä! Koskahan keskustassa joku rohkenee sanoa sanansa? Paananen kysyi.

Tänään vihdoin kuului keskustastakin – kiitos Antti Kaikkosen, joka sanoo nostavansa asian esiin, elokuussa.

Jo aiemmin perussuomalaisten toimintaan kiinnitti huomiota SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppurainen, joka kysyi, onko rasisistisesta toiminnasta tullut jo hallituspuolueen toimintatapa.

– Mikäli taas kyse on maailmankatsomuksesta, on Suomessa syytä perusteelliseen itsetutkiskeluun. Rasismi ei ole enää yhteiskunnallinen reunailmiö, kummajainen, vaan hallituspuolueen piirissä tehtävää politiikkaa.

– Puolue otti Tynkkysen puheet sosiaalisessa mediassa omikseen, Tuppurainen totesi kannanotossaan viime viikolla.

SDP:n puoluesihteeri Reijo Paananen on muistuttanut, että perussuomalaiset on sitoutunut rasismin vastaiseen toimintaan, kuten kaikki muutkin eduskuntapuolueet.

Anttilan konkurssi paljasti lainsäädännön sudenkuopat — ”Nykyinen järjestelmä haittaa verkkokaupan kehittämistä”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppurainen vaatii hallitusta ryhtymään toimiin konkurssilainsäädännön uudistamiseksi, jotta lainsäädäntö vastaisi paremmin kuluttajansuojan ja verkkokaupan muuttuneita vaatimuksia.

Tuppurainen sanoo aikovansa jättää asiasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle jo tänään.

Kysymys konkurssilainsäädännön suhteesta kuluttajansuojaan nousi ajankohtaiseksi kesällä Anttila Oy:n ajauduttua konkurssiin.

Kuluttajansuoja riippuu nyt kohtuuttomasti siitä maksutavasta, jolla kuluttaja ostoksensa suorittaa.

Tuppirainen muistuttaa, että konkurssilakia on uudistettu edellisen kerran vuonna 2004.

— Paljon on kuitenkin ehtinyt tapahtua uudistuksen jälkeen erityisesti kuluttajien kaupankäyntitavoissa. Merkittävin muutos on verkkokaupan kasvu: kuluttajat hankkivat tavaroita ja palveluita verkkokauppapaikoista, joille maksu suoritetaan hyvin eri tavoin. Kuluttajansuoja mahdollisessa konkurssitilanteessa riippuu siitä, millaista maksutapaa kuluttaja on kaupassa käyttänyt, Tuppurainen kertoo.

Tuppurainen muistuttaa, että verkkomaksupalveluilla ja luottokorttiyhtiöillä kuluttajansuoja on turvattu hyvin: mikäli tavaran tai palveluntuottaja ajautuu konkurssiin, kuluttaja ei pääsääntöisesti joudu maksamaan ellei saa ostamaansa hyödykettä. Vastaavasti verkkopankkimaksu siirtyy konkurssipesän varoihin ja kuluttajan tavara- tai palvelusaaminen jää muiden velkojien kanssa samaan asemaan.

− Nykyinen järjestelmä haittaa verkkokaupan kehittämistä. Kuluttajansuoja riippuu nyt kohtuuttomasti siitä maksutavasta, jolla kuluttaja ostoksensa suorittaa. Lisäksi kuluttajansuoja saattaa vaihdella eri hyödykkeiden kesken suurestikin. Järjestelmää tulisi uudistaa niin, että kaikki kuluttajat asetettaisiin samaan yhdenvertaiseen asemaan, jossa näillä on oikeus saada maksamansa hyödykkeet ennen konkurssipesän velkojien saamisten suorittamista, Tuppurainen esittää.

Länsimetro ja Jorvin uusi sairaala: Harakka nostaa pöydälle Espoon miljoonaskandaalien todellisen vaaranpaikan

Kirjoittaja on kansanedustaja ja sd-ryhmän verovastaava.
– Esimakua sotesta, valitettavasti, SDP:n Timo Harakka varoittaa.

– Jorvin sairaalan myöhästymiseen ja kustannusten ylitykset osoittavat soten vaaranpaikan. Veronmaksajat eivät voi valvoa yhtiöitettyä tuotantoa, jota julkisuuslaki ei koske, varoittaa Uudenmaan kansanedustaja Timo Harakka (sd).

Ylen uutisten (25.7.) mukaan Jorvin uuden sairaalan käyttöönotto on myöhästymässä ainakin vuodella. Hinta on ylittymässä kymmenillä miljoonilla euroilla. Kaupunki ja rakennuttaja ovat riidoissa kustannuksista.

Yhtälö kalskahtaa tutulta viime kuukausien Länsimetro-uutisointia seuranneen espoolaisen korvissa. Länsimetron viivästymisen maksumiehet ja vastuulliset ovat yhä auki.

– Kuten Länsimetron tapauksessa, laskun maksajat eli kaupunkilaiset eivät voi valvoa, kuinka huolellisesti heidän edustajansa ovat toimineet. Jorvin kiinteistöyhtiön toimitusjohtaja kieltäytyy luovuttamasta hallituksen pöytäkirjoja, koska julkisuuslaki ei koske osakeyhtiöitä. Yhtiöittäminen heikentää demokratiaa ja tulee kalliiksi. Esimakua sotesta, valitettavasti, Harakka varoittaa.

Hän muistuttaa, että sosialidemokraatit torjuvat hallituksen aikeet yhtiöittää kaikki sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotanto – myös julkisen vallan ja järjestöjen nykyiset palvelut.

Malli ei Harakan mukaan ota huomioon varsinkin sosiaalityössä arvokasta vapaaehtoistyön panosta.

– Vielä suurempi ongelma on, että yhtiöittäminen piilottaa miljardipäätökset julkisuudelta ja veronmaksajien valvonnalta.

– Hallituksen lupaama kolmen miljardin säästö kääntyy vähintään saman luokan lisäkuluksi. Kun päättäjät eivät joudu kantamaan todellista vastuuta, kustannukset karkaavat. Hallituksen sote on rahareikä.

Yhtiöittäminen hävittää vastuun ja heikentää avoimuutta.

– Hallitus ei saa luvattuja säästöjä muuten kuin heikentämällä palveluita, eli konsulttikielellä ”palvelulupausta tarkistamalla”, Harakka sanoo.

– Perustuslaki kuitenkin säätää kansalaisen oikeudet peruspalveluihin. Siitä sosialidemokraatit eivät anna periksi.

Lähes 30 vuoden kokemus yrityshallinnosta kertoo Harakalle, että osakeyhtiölaki ja julkisuuslaki ovat selkeässä ristiriidassa.

– Osakeyhtiön hallituksen jäsen on vastuussa osakkeenomistajille, ei kansalaisille. Huomattava henkilökohtainen korvausvastuu estää häntä tuomasta esiin epäkohtia, jotka ovat ahtaasti tulkiten yhtiön edun vastaisia. Kun yhtiövaltaa järjestelmällisesti kasvatetaan, ihmisten kannalta tärkeimmät päätökset salataan, eikä niistä käydä avointa kansalaiskeskustelua.

Harakan mukaan yhtiövallassa äänestäjille vastuullisten päättäjien yläpuolelle nousee hallitusammattilaisten ja konsulttien kovapalkkainen rälssi, joka toimii salaisuuden suojissa veronmaksajien ja palveluiden käyttäjien edusta piittaamatta.

– Julkisen vastuun siirtäminen yhtiövaltaan on kautta maailman oikeiston ideologinen hanke – jota Sipilän hallituskin toteuttaa niin liikenteessä, sotessa kuin koulutuksessa.

Sosialidemokraattien vaihtoehto on Harakan sanoin fiksu julkinen valta, joka huolehtii tasa-arvoisista palveluista tehokkaasti, yhteistyössä innovatiivisten yritysten kanssa.

– Kansalaisten osallistumista vahvistetaan, ei heikennetä, hän linjaa.

Ex-työministeri: ”Monen mielestä kyse on elinkautisesta”

Kuva: Kari Hulkko

SDP:n puoluevaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Tarja Filatov haluaa helpottaa työttömän omaehtoiseen koulutukseen pääsyn kriteereitä.

Entisen työministerin Filatovin mukaan työelämän rakennemuutos vaatii lisätoimia, jotta pitkittyvä työttömyys saadaan nujerrettua. Uusissa työpaikoissa osaamisvaatimukset ovat erilaiset kuin aiemmin.

– Tähän haasteeseen ei vastata leikkaamalla työttömyysturvaa ja työvoimapoliittisen koulutuksen rahoja.

Työpaikkoja kuolee kiihtyvällä tahdilla.

– Onneksi uusia syntyy, mutta ei vielä tarpeeksi. Muutos haastaa elinikäiseen oppimiseen. Monen mielestä kyse on elinkautisesta.

– Uuden ammatin ja täydennyskoulutuksen merkitystä ei voi liiaksi korostaa. Se rakentaa sillan työstä työhön ja tukee työpaikan säilymistä.

Koulutuksen ja työttömyyden välillä on yhä voimakas kytkös, näkee Filatov.

– Vaikka korkeammin koulutettujen työttömyys on pahentunut, silti se on selvästi alhaisempaa ja lyhytkestoisempaa kuin pelkän peruskoulun varassa olevien tai toisen asteen opintojen suorittaneiden työttömyys. Suurin osa pitkäaikaistyöttömistä on pelkän peruskoulun varassa tai toisen asteen koulutuksen varassa. Korkeasti koulutettuja pitkäaikaistyöttömiä on suhteellisen vähän.

Filatov sanoo, että työvoimapoliittisen koulutuksen volyymi on laskenut ja painopiste on siirtynyt omaehtoisen koulutukseen. Kaikki halukkaat eivät saa oikeutta omaehtoisen koulutukseen.

– Nykyisin työtön voi opiskella työttömyysturvalla, jos täyttää työvoimapoliittiset kriteerit. Kriteerit ovat moninaiset ja niiden tulkinta vaikeaa. Eri TE-toimistojen päätökset eroavat toisistaan.

– Työttömän tilannetta helpottaisi se, että kriteereistä luovuttaisiin edes väliaikaisesti. Samalla helpotettaisiin TE-toimistojen ruuhkaa ja työvoimaneuvojien panosta irtoaisi enemmän varsinaiseen työnvälitykseen.

Pitkäaikaistyöttömiä on 16 600 enemmän kuin vuosi sitten. Ministeriön pitkänajan ennusteen mukaan pitkäaikaistyöttömyyden ennustetaan kasvavan, vaikka työttömyystilanne muutoin helpottaisi.

Keskustelua aiheesta