Turistit kaikkoavat, saamen kulttuurin tukehtuu – kalastussäännöt ahdistavat Utsjoella

Kuva: LEHTIKUVA / TARMO LEHTOSALO

Utsjokelaisilta yrittäjiltä on kadonnut jopa yli puolet asiakkaista Tenojoen uuden kalastussopimuksen myötä. Sopimuksen on tarkoitus suojella Tenon lohikantoja. Se rajoittaa kalastusta Tenolla eri tavoin. Tähän saakka Tenon kalastus on ollut Utsjoen matkailuvalteista suurin.

Petteri Vallen yrityksen kalaturisteista noin 60 prosenttia on hävinnyt.

– Viiden–kuuden hengen miesporukat ovat kadonneet, Valle sanoo.

Rajoitettu määrä lupia myytiin tänä vuonna nettipalvelussa loppuun hetkessä, ja lisäksi varauspalvelu takkusi.

Vallen lomakylä on aivan uusi, joten voisi kuvitella, että näin raju pudotus tietyssä matkailijaryhmässä vetää mielen katkeraksi. Petteri Valle kuitenkin kertoo tienneensä, että jotakin tämän kaltaista on tulossa. Sitä paitsi Ylä-Lapin matkailu monipuolistuu. Kyse ei ole enää pelkästä kalasta.

Tenonlaakson yrittäjät ry:n puheenjohtajan Vuokko Mikkolan mukaan kunnan pitäisi nyt ryhdistäytyä ja alkaa esimerkiksi kaavoitusratkaisuilla ja uusia yrittäjiä kosiskelemalla edistää talvimatkailun puitteita.

– Toivon hartaasti, että joku päättäjistä oivaltaisi, ettei meillä ole varaa laskea legendaarista Utsjokea käsistämme.

Mikkolan mielestä uusi sääntö aiheuttaa kuntaan henkistä ahdistusta. Hänellä itsellään on ravintola Utsjoen kylällä.

– Itsekin olen yrittänyt epätoivoisesti järjestää tanssi-iltoja ja muuta, että ihmiset ajattelisivat, että täällä on jotain hauskaakin.

Nuoret pannaan turistiluokkaan.

Teno-sääntö liittyy myös alkuperäiskansojen oikeuksiin. Saamelaisaktivistit ovat julistaneet Utsjoen kylän läheisyyteen Tiirasaareen moratorion eli alueen, jolla sopimus ei päde.

Tänään Ellos Deatnu (Eläköön Teno) -liikkeestä paikalla ovat taiteilija Niillas Holmberg, Suomen saamelaisnuoret ry:n puheenjohtaja Petra Laiti ja saamelaiskäräjien jäsen Aslak Holmberg.

Tenon saamelaisille kalastus on elämän ja kuoleman kysymys. Ellos Deatnun aktiivit näkevät säännössä muun muassa sen räikeän epäkohdan, että ulkopaikkakunnilla asuvilla saamelaisilla ei ole mahdollisuutta osallistua perinnekalastukseen. Samalla useimpien utsjokelaisnuorten on pakko muuttaa esimerkiksi koulutusmahdollisuuksien perässä.

– Nuoret pannaan turistiluokkaan. Se on kulttuurin tukahduttamista, Laiti sanoo.

Lisäksi sääntö rajoittaa saamelaisten perinteisiä kalastustapoja murto-osaan entisestä tasosta.

Moratorion julistajien mukaan joen käyttö ei ylipäätään ole valtioiden päätettävissä, vaan kansojen itsemääräämisoikeuden nimissä saamelaisilla itsellään.

Moratorion julistajien mukaan alueella kalastavien tulee kysyä lupa vesiä perinteisesti hallinneilta suvuilta.

Kuulostaa oikeastaan aika hurjalta?

– Ei minusta. Hurjaa on se, että valtiot ovat ottaneet maat saamelaisilta, Petra Laiti sanoo.

– Me seuraamme saamelaisyhteisön normeja, Aslak Holmberg sanoo.

STT–TUIJA SORJANEN

Journalistiliitto linjaa: Rikostutkinta toimittajiin ulotettuna on arveluttavaa

Kuva: Jari Soini

– Kansalaisilla on oikeus tietää myös tiedusteluasioista, Suomen journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho linjaa Helsingin Sanomien kohu-uutista sotilastiedustelusta.

Hän toteaa tapahtumien ketjusta, että poliisin tekemä, toimittajan kotiin kohdistunut kotietsintä ei vaikuta eikä saa vaikuttaa millään tavalla journalistisen työn tekemiseen.

– Kotietsinnällä etsitään rikoksen tekijää eli sitä, joka on vuotanut lehdelle salaiseksi leimattuja asiakirjoja. Poliisi yrittää näin murtaa lähdesuojan.

Journalistiliiton mukaan asiaan liittyvä rikostutkinta artikkelin kirjoittaneisiin toimittajiin ulotettuna on arveluttava sananvapauden ja yhteiskunnan avoimuuden näkökulmasta.

Tästä lakipaketista ei ole puhuttu julkisuudessa riittävästi.

Aho korostaa, että laki turvaa yhteiskunnallisesti olennaisen tiedon julkitulon. Toimittajalla on lain mukaan oikeus suojata lähteitään ja olla paljastamatta vuotajia. Hän painottaa, että yhteiskunnallisesti merkittävän tiedon julkistaminen on toimittajan ammatillinen velvollisuus.

Helsingin Sanomien artikkeli liittyy eduskuntaan tulossa olevaan esitykseen uudesta tiedustelulaista, jolla lisätään viranomaisten mahdollisuuksia tehdä siviili- ja sotilastiedustelua.

– Tästä lakipaketista ei ole puhuttu julkisuudessa riittävästi, Aho huomauttaa.

– Suomi tarvitsee nämä lait, mutta niiden sisältö on arvioitava tarkkaan, koska ne puuttuvat kansalaisten perusoikeuksiin ja muun muassa journalistien mahdollisuuksiin tehdä työtään.

Aho pitää harmillisena sitä, että asian ydin jäi Helsingin Sanomien artikkelissa salaisten asiakirjatietojen julkistamisen varjoon, minkä myös lehden vastaava päätoimittaja 17. joulukuuta julkaisemassaan avoimessa kirjeessä toteaa.

Kotietsintä HS:n toimittajan kotiin nousi otsikoihin myös Venäjällä

Kuva: Lehtikuva

Venäläismedia on jatkanut Suomen tiedustelu-uutisoinnin seuraamista. Venäjällä useat tiedotusvälineet ovat raportoineet Helsingin Sanomien toimittajan Laura Halmisen kotiin eilen tehdystä etsinnästä.

Esimerkiksi valtiollinen uutistoimisto Ria Novosti on huomioinut Helsingin Sanomien päätoimittajan Kaius Niemen kommentin kotietsinnän poikkeuksellisuudesta.
Aihepiiri oli laajalti esillä venäläismediassa jo viikonloppuna. Esimerkiksi uutistoimisto Tass siteerasi silloin mediatietoja, joiden mukaan Puolustusvoimien tiedustelukeskuksessa oltiin ”kiinnostuneita kaikesta, mikä oli kytköksissä Venäjään”.

STT

 

KRP lisäsi HS-uutisointiin uuden rikosnimikkeen: virkasalaisuuden rikkominen

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Helsingin Sanomien tiedustelulakiuutisen tutkinnassa epäiltynä rikosnimikkeenä on turvallisuussalaisuuden paljastamisen lisäksi virkasalaisuuden rikkominen, keskusrikospoliisi tiedottaa.

Tutkinta alkoi, kun Puolustusvoimat teki tutkintapyynnön Helsingin Sanomien salaisiin asiakirjoihin perustuneesta uutisesta.

Poliisi teki erityisen kotietsinnän HS:n toimittajan asuntoon eilen. Esitutkinta määrättiin KRP:n mukaan, koska poliisilla oli syytä epäillä, että rakennuksen kellarissa oli aiemmin iltapäivällä pyritty tuhoamaan käynnissä olevaan esitutkintaan mahdollisesti liittyvää aineistoa.

 

Tipaton tammikuu lähestyy uhkaavasti – ”Sitä pitävät ne, jotka eivät sitä tarvitse”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

EHYT ry:n TNS Gallupilla* teettämästä kyselystä selviää, että Tipaton tammikuu houkuttaa varsinkin kohtuukäyttäjiä. Haastattelututkimuksessa niistä, jotka kertoivat yleensä juovansa alkoholia kerran kuussa tai harvemmin, 24 prosenttia oli viettänyt tipatonta. 2-4 kertaa kuukaudessa juovista tipatonta vietti 8 prosenttia.

Vuonna 2017 alkoholia käyttävistä henkilöistä kaikkiaan 16 prosenttia ilmoitti viettäneensä Tipattoman tammikuun.

– Luku on sama, kuin tammikuussa 2016. Näyttääkin, että tipattoman suosio säilyy vuodesta toiseen, EHYT ry:n viestinnän suunnittelija Maaret Väkinen sanoo.

Vain yksi prosentti tipattoman aloittaneista lopetti kesken, ja kaikkiaan 58 prosenttia Tipatonta tammikuuta viettäneistä jatkoi vielä helmikuun puolelle.

Terveyteen liittyvät syyt ovat kyselyn mukaan tärkein yksittäinen peruste ryhtyä viettämään tipatonta. Monella kyseessä on myös perinne – joka neljäs tipattomalla ollut kertoi kehittäneensä siitä itselleen tradition tai tavan. Tipaton on koko lailla yhtä suosittu miesten ja naisten keskuudessa.

Vuonna 2018 Tipattoman tammikuun teemana on ”vähästä kertyy paljon”. Teeman kautta keskusteluun nostetaan tissuttelu: esimerkiksi lasillinen viiniä päivässä on vuoden aikana jo 52 pullollista viiniä. Sosiaalisessa mediassa voi osallistua Tipaton-haasteeseen ja seurata keskustelua: #aikapaljon #tipaton

EHYT ry ja Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto koordinoivat Tipattoman tammikuun viestintätoimia.

 

Tutkimusaineisto kerättiin puhelinhaastatteluina 6. – 16.2.2017 välisenä aikana. Haastateltavat olivat 18 – 79 -vuotiaita. Haastatteluja tehtiin yhteensä 973 kpl.

Petosrikokset ovat tuplaantuneet 2010-luvulla

Epäillyt petosrikokset ovat tuplaantuneet vuodesta 2010 vuoteen 2016, selviää rikoksentorjuntaneuvoston rikoksentorjuntakatsauksesta. Erityisesti epäillyt maksuvälinepetokset ja ikääntyneisiin kohdistuneet epäillyt petokset ovat kasvaneet voimakkaasti. Suurin osa poliisin tietoon tulleiden petosrikosten uhreista oli viime vuonna kuitenkin työikäisiä eli 18–64-vuotiaita.

Neuvoston asettama asiantuntijatyöryhmä arvioi, että suuri osa etenkin lievistä petoksista jää viranomaisilta piiloon.