Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Politiikka

Turkki, Suomi ja Ruotsi löysivät sovun, mutta sujuuko jatkossa kaikki kuin tanssi? – tässä Mika Aaltolan arvio

Photo by Murat CETIN MUHURDAR / TURKISH PRESIDENTIAL PRESS SERVICE / AFP) / / HANDOUT - LEHTIKUVA / AFP, AFP / LEHTIKUVA / MURAT CETIN MUHURDAR
Kuvassa vasemmalta lukien Turkin ulkoministeri Mevlut Cavusoglu, Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg , Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan, Suomen presidentti Sauli Niinistö, Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson ja Ruotsin ulkoministeri Ann Linde yhteisymmärrysasiakirjan allekirjoittamisen jälkeen.

Turkki tukee tämän viikon Madridin huippukokouksessa Suomen ja Ruotsin kutsumista Naton jäseniksi, kertoi tasavallan presidentti Sauli Niinistö tiistai-iltana lausunnossaan.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola myöntää yllättyneensä saavutetun sovun nopeudesta.

– Olisin odottanut, että Turkki vempuloi vähän yli Madridin.

Toisaalta Aaltola sanoo pitäneensä melko selvänä, että Turkin pelaama peli kävisi sille itselleen vaikeaksi pitkän päälle.

– Ehkä Turkissa laskettiin niin, että tätä ei kannata pitkittää. Sen asemat heikkenisivät, jos Turkki pilaa Naton avoimien ovien politiikan sekä Madridin huippukokousta. Turkilla on saavutettavaa Naton suhteen ja sillä olisi ollut menetettävää, jos se olisi estänyt Suomen ja Ruotsin jäsenyydet tai viivyttänyt niitä.

Aaltolan mukaan Suomi ja Ruotsi kykenivät muotoilemaan asiat niin, että se tyydytti Turkkia.

– Voisi sanoa niin, että saatiin asiat menemään paremmin eteenpäin kuin odotettiin. Odotusarvohan oli se, että tämä lykkääntyy Madriin kokouksen ylitse, mutta tänä kesänä kuitenkin saavutetaan jotain edistystä. Nyt Turkki nähtävästi näki, ettei sillä ole tässä asiassa enempää saavutettavaa.

Aaltola näkee, että Turkki olisi joka tapauksessa loppujen lopuksi antanut periksi, koska pöydällä olleet kysymyksetkään eivät ehkä lopulta aivan esitetyn periaatteellisia olleet.

Käänteen taustalla ovat Aaltolan mukaan olla myös Turkin omat haavoittuvuudet sekä kenties ainakin jossain määrin USA:n äänenpainot.

– Yhdysvalloissa vähän varoiteltiin viime päivinä sillä mahdollisuudella, että Turkki voi joutua kolmansien osapuoliin kohdistuvien sanktioiden kohteeksi, jos se jatkaa ruplavirtojen tukemista. Eli kyllä siinä tiettyä painetta Turkkiin oli.

Aaltola ei kuitenkaan pidä todennäköisenä, että USA olisi pyrkinyt houkuttelemaan Turkkia Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden taakse esimerkiksi lupaamalla sille maan toivomia merkittäviä asekauppoja.

– Asekauppa-asiat ovat aika periaatteellisia.

Yhdysvaltojen kongressissa alkoi olla kuitenkin yhä myrkyllisempää suhtautumista Turkkiin, kun se viivytti Suomen ja Ruotsin Nato-prosessia.

– Turkilla tuskin olisi ollut mitään mahdollisuutta saada Yhdysvalloista edes sitä vähää, mitä he ovat sieltä pyytäneet. Turkissa on varmasti tehty riskilaskelma.

”Varmasti Turkki pitää huolen, että sen tulkintaan asiakirjasta palataan.”

Aaltola näkee tilanteen nyt sellaiseksi, että Suomi ja Ruotsi ovat kurssilla historiallisen nopeaan Nato-jäsenyyteen.

– Tietenkin ratifiointi-prosessi voi viedä aikaa ja siinähän Turkilla on vielä omat sanansa sanottavana. Varmasti Turkki kiinnittää yhteisymmärrysasiakirjaan huomiota ja siihen, että se on toteutuu kuten turkkilaiset sen ajattelivat.

Yhteisymmärrysasiakirjassa käsitellään muun muassa asevientikieltoa Turkkiin.

– Kuten tasavallan presidenttikin sanoi, ei ole olemassa virallista aseidenvientikieltoa. Sehän on epävirallinen EU-johtajien tekemä sopimus siitä, että pyritään rajoittamaan asevirtoja Syyria-Turkki-akselille. Suomessa se on tehty tapauskohtaisesti. Nythän sekä Suomi ja Ruotsi ovat tänään eri sanoin todenneet sen, että kun Turkista tulee liittolainen, se muuttaa tilanteen. Kyllä liittolaiselle on tapana myös antaa aseita, jos sitä luvataan myös puolustaa, Aaltola kommentoi.

Toinen iso asia asiakirjassa on Suomen ja Ruotsin suhtautuminen terroristijärjestöihin. Turkki oli syyttänyt Suomea ja Ruotsia, että se tukisi PKK:ta, vaikka se on luokiteltu EU:ssakin terroristijärjestöksi. Paine näissä Turkin väitteissä kohdistui erityisesti Ruotsiin. Aaltolan mielestä yhteisymmärrysasiakirjan kirjaukseen terroristijärjestöistä ei sisälly mitään mullistavaa.

– Mutta varmasti Turkki pitää huolen, että sen tulkintaan asiakirjasta palataan ratifikaatioprosessissa.

Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että Turkki vie omaa tulkintaansa eteenpäin siitä, mitä se lukee PKK-sidonnaisiksi järjestöiksi.

– Sehän olisi se Turkinkin alkuperäinen vaade, että terroristinen toiminta pitää ottaa tosissaan niin kuin Turkki sen näkee. Tietenkin tässä on omat tulkintaristiriitansa. Muitta Suomessa on niin, että oikeusistuimet lopulta toteavat, kuka kuuluu terroristijärjestöön ja kuka karkotetaan eikä siinä ole poliittista sijaa.

Yhteisymmärrysasiakirjassa on myös viittaus, josta ilmenee, että Turkki, Suomi ja Ruotsi perustavat sopimukseen liittyvän hallitusten välisen vuoropuhelun.

– Viitataan siihen suuntaan, että tilannetta seurataan yhteistyössä.

”Luottamus on aika nollassa.”

Miten sitten asia etenee Turkin kanssa jatkossa? Voidaanko nyt huokaista helpotuksesta?

Aaltola sanoo, että avainkysymys on nyt jäsenyyden ratifiointiprosessi ja se milloin se Turkissa aloitetaan ja miten ratifiointivaiheessa Turkissa nähdään Suomen ja Ruotsin toiminta.

– Varmasti siellä seurataan aika paljon esimerkiksi aseidenvientikieltoa, että onko Suomesta ostettavissa aseita ja miten Suomi ja Ruotsi ovat toimineet siihen mennessä. Turkkihan varmasti näkee tämän yhteisymmärrysasiakirjan omalta kannaltaan ja ratifikaatiovaiheessa varmasti seuraavien kuukausien aikana palaa siihen, miten on toimittu.

Siihen Aaltola ei usko, että Turkilla ja Venäjällä olisi ollut mitään sopimusta Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden hidastamiseen tai estämiseen liittyen.

– Turkilla on omat intressinsä. Se kokee olevansa ainakin alueellinen suurvalta. Monessa asiassa sillä on ristikkäisiä ajatuksia Venäjän kanssa. Venäjän ja Turkin välinen luottamus on aika nollassa, Aaltola sanoo.

– Nato on Turkille tärkeä, ei siihen väliin Venäjä pääse, hän jatkaa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE