Turun joukkopuukotus tulkitaan terrorismiksi, Jokelan kouluampuminen ei – Miksi?

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Muistokynttilöitä ja kukkia Turun kauppatorilla tiistaina 22. elokuuta 2017. Turussa perjantaina tehtyjä puukotuksia tutkitaan terroristisessa tarkoituksessa tehtyinä rikoksina.

Mitä yhteistä on Turun joukkopuukotuksella ja Jokelan kouluampumisella? Ainakin se, että molemmat väkivallanteot voidaan mieltää terrorismiksi, jos halutaan. Näin siitä huolimatta, että Turun tragediasta on puhuttu yleisesti ensimmäisenä epäiltynä terrori-iskuna Suomessa.

Terrorismi-sanaa käytetään eri yhteyksissä eri tavalla, ja termin käyttöön vaikuttaa muun muassa se, onko äänessä juristi, tutkija, poliitikko vai tavallinen kaduntallaaja. Rikoslaissa terrorismi määrittyy teon tarkoitukseen liittyvien, erikseen listattujen kriteerien kautta. Terrorismin tutkimuksessa olennaista on toiminnan logiikka ja poliittinen päämäärä.

Terrorismin laajaa määritelmää edustaa muun muassa amerikkalainen terrorismitietokanta Global Terrorism Database. Se listaa Jokelan ampumisen niiden vajaan parinkymmenen terrori-iskun joukkoon, jotka on tehty Suomessa vuosina 1970–2016. Jokelan tapahtumista tulee marraskuussa kuluneeksi kymmenen vuotta.

– Laajassa määritelmässä terrorismi on tyypillisesti väkivaltaa, jolla on jokin poliittinen tai uskonnollinen tarkoitusperä ja jolla pyritään vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin psykologisten reaktioiden kautta. Tällainen pyrkimys Turun ja Jokelan tapauksista molemmista löytyy, sanoo terrorismitutkija, yliopistonlehtori Leena Malkki Helsingin yliopistosta.

Jokelan ampumista ole pidetty Suomessa terrorismina.

Sekä Malkki että Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Teemu Tammikko muistuttavat, ettei Jokelan ampumista ole pidetty Suomessa terrorismina, vaikka ampuja Pekka-Eric Auvinen itse kutsui manifestissaan tekoaan poliittiseksi terrorismiksi.

Teon tulkinta olisi voinut olla toisenlainen, jos tekijä olisi ollut esimerkiksi ulkomaalaistaustainen tai jos Jokelan ampuminen olisi tapahtunut Norjan joukkomurhaaja Anders Behring Breivikin tekojen jälkeen. Myös Auvisella oli äärioikeistosympatioita.

– Auvisen teko on mielletty Suomessa kouluampumiseksi, jonka tulkintaan kuuluu se, että teko on henkilön omien ongelmien tuotosta, Malkki sanoo.

Jokelan tapauksen yhteydessä keskustelua käytiin mielenterveysongelmista, kiusaamisesta ja syrjäytymisestä.

Terrorismista olisi todennäköisesti puhuttu Jokelan kohdalla siinä tapauksessa, jos ratkaisuksi uhkaan olisi ajettu esimerkiksi metallinpaljastimia opinahjoihin. Terrorismiksi leimaaminen helpottaa teon käyttämistä perusteluna turvatoimien lisäämiselle. Samalla huonosti voivista nuorista miehistä olisi maalattu turvallisuusuhka.

Globaali jihadismi on maailmanlaajuisesti vaarallisin ideologia tällä hetkellä.

Tutkijoiden mukaan kotikutoisia tai oman ryhmän jäsenten väkivallantekoja selitetään ylipäätään helpommin yksilöstä johtuvilla seikoilla kuin ryhmän yleisillä ominaisuuksilla, kuten uskonnolla, kansallisuudella tai etnisellä taustalla.

Jos tekijä on vaikkapa ulkomaalainen, se on heti erottava tekijä ja riittää helposti selitykseksi. Omassa ryhmässä erot löytyvät yksilötasolta.

– Esimerkiksi islamilaisissa maissa jihadistiset teot pyritään selittämään niin, että teolle on jokin muu syy kuin heidän uskontonsa, Tammikko sanoo.

Terrorismin määrittely on aina sidoksissa aikakauteen. Esimerkiksi vielä joitakin vuosikymmeniä sitten terroristeilla tarkoitettiin ennen muuta kommunisteja. Nyt terrorismin synonyyminä on ääri-islamistinen toiminta eikä juuri muunlaisesti virittynyttä väkivaltaa nähdä terrorismina.

– Kyllähän globaali jihadismi on maailmanlaajuisesti ehdottomasti vaarallisin ideologia tällä hetkellä. Se on sitä ennen kaikkea Lähi-idässä, Keski-Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa, missä terrorismi tappaa vuosittain valtavan määrän ihmisiä, Tammikko toteaa.

Hän lisää, että Eurooppa on iskujen osalta tässä suhteessa vain sivunäyttämö.

– Jos ihan määrällisesti ajatellaan, separatismin tai jopa äärioikeiston nimissä tehdään paljon enemmän väkivaltatekoja, mutta ne ovat lievempiä. Ne eivät ole sellaisia, että pyrkimyksenä on tappaa, vaan ne voivat olla vaikkapa polttopulloiskuja, muita tuhotöitä tai viharikoksia.

Turun joukkopuukotus osui hyvin vallitsevan terrorismikäsityksen muottiin.

Turun joukkopuukotus tulkittiin Suomessa miltei heti terrorismiksi. Se osui niin hyvin vallitsevan terrorismikäsityksen muottiin.

Veitsi-isku toi Malkin mukaan mieleen jihadistien hyökkäykset muissa maissa, epäiltyä tekijää luonnehdittiin jo alkumetreillä ”ulkomaalaisen näköiseksi” ja Suomessa oli odotettu sitä, milloin ääri-islamismi löytää tiensä tänne.

– Suomalaisessa keskustelussa on ollut tyypillistä, että menneet väkivallanteot ikään kuin unohdetaan. Joka kerta, kun jotain summittaista väkivaltaa tai järkyttävää tapahtuu, ollaan sitä mieltä, että lintukoto on nyt murentunut, Malkki sanoo.

– Ja sitten menee vähän aikaa ja tapahtuu uusi väkivaltainen teko, ja me olemme jälleen sitä mieltä, että nyt se lintukoto murentuu. Tätä on jatkunut 1970-luvulta asti.

Hän arvioi, että Turun joukkopuukotuksen jälkeen lintukotoajatukseen on kuitenkin vaikeampi palata.

STT–Mia Peltola

Kaatuneen luotsiveneen nostoa suunnitellaan maanantaille

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Suruliputus rakennuksen edustalla, jossa on luotsausliikelaitos Finnpilot Pilotage Oy:n toimipaikka, Kampissa Helsingissä.

Suomenlahdella kaatuneen luotsiveneen nostoa suunnitellaan maanantaille, kertoo Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi.

Veneen nostamisajankohta riippuu saatavilla olevasta kalustosta ja aallokosta, Nurmi sanoo. Sää maanantaina päivällä vaikuttaa sopivalta, eli jos paikalle saadaan nosturi ja sukeltajia, nosto on mahdollista, Nurmi lisää.

Vene on noin 20–30 metrin syvyydessä.

Kaksi ihmistä kuoli perjantaina, kun luotsivene kaatui lähellä Emäsalon pohjoista luotsipaikkaa. Onnettomuuden syytä ei vielä tiedetä.

Vetokoirien suosio kasvaa Lapissa – koiria saatetaan pitää liian kylmissä kopeissa

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Huskytarhoja on noussut Lappiin viime vuosina useita, koska turistit suosivat vetokoiria yhä enemmän.

Vetokoirabisnes työllistää eläinlääkäreitä erittäin paljon, sanoo Tunturi-Lapin ympäristöhuollon kunnaneläinlääkäri Marianne Mannela. Hän on vetokoirien kanssa tekemisissä Enontekiöllä ja Muoniossa päivittäin.

Koiria hoidetaan tarhoilla pääasiassa hyvin, Mannela sanoo.

Yleisimmät eläinlääkärin apua vaativat tapaukset ovat tappeluhaavoja tai vahinkoastumisia. Vakavimmissa laiminlyönneissä koiria on pidetty ilman kunnollista sääsuojaa.

Kunnaneläinlääkäri Marja Nuorgam kertoo, että Inarissa liian kylmiin koppeihin törmättiin viime vuonna pari kertaa. Tilanne korjaantui, kun asiasta huomautettiin.

Koiratarhoja on Lapissa kymmeniä, ja koiria niissä on kymmenistä useisiin satoihin.

Lapin ammattikorkeakoulussa koiratarhojen yleistymiseen on reagoitu hankkeella, jossa yrittäjiä pyritään valistamaan eläinten hyvinvoinnista.

– Näimme vaaran, että kysyntään vastattaisiin eläinten hyvinvoinnin kustannuksella, sanoo projektisuunnittelija Karoliina Majuri Lapin ammattikorkeakoulusta.

Majurin mukaan vetokoirayrittäjät ovat kuitenkin projektin vetäjien yllätykseksi osoittautuneet “erittäin valveutuneiksi”. Kymmenen vuotta sitten tilanne oli heikompi. Silloin yleisiä ongelmia olivat esimerkiksi koirien liian lyhyessä liekanarussa pitäminen tai koirien huonot ja kylmät kopit, sanoo Lapin aluehallintoviraston läänineläinlääkäri Harri Rinne.

– Surkeita ratkaisuja tuli vastaan.

Asiakkaan kannattaakin katsoa, näyttävätkö koirat palelevan.

Ylivoimaisesti suurin osa koiratarhayrittäjistä toimii Rinteen mukaan ammattimaisesti.

On kuitenkin ulkomailta tai muualta Suomesta tulevia yrittäjiä, jotka perustavat Lappiin koiratarhan vain yhdeksi kaudeksi esimerkiksi parakkirakennusten varaan.

Rinteen mukaan näitä tulee avin tietoon muutamia vuosittain, mutta oikea määrä voi olla suurempi. Eläinlääkäri Marja Nuorgamin mukaan väliaikaiset tarhat ovat jokatalvinen ilmiö.

Vetokoiria saatetaan pitää liian kylmissä oloissa Lapissa. Kuva: Lehtikuva

Koiratarhan pitäjä on eläinsuojelulain perusteella velvollinen ilmoittamaan toiminnastaan viranomaisille, jotka tekevät koiratarhoille vuosittain tarkastuksia. Väliaikaiset tarhanpitäjät eivät välttämättä tällaista ilmoitusta tee.

Yrittäjät eivät myöskään aina ota huomioon Lapin todella kylmiä talvia. Ne voivat olla arktisillekin roduille liikaa ilman kunnollisia suojia.

– Se on husky, sen pitää pärjätä, Nuorgam kuvaa virheellistä ajattelutapaa. Ilman kuivaa suojaa huskykään ei kuitenkaan pärjää.

Asiakkaan kannattaakin katsoa, näyttävätkö koirat palelevan, ja äänestää sen jälkeen jaloillaan.

Satojen koirien hallitseminen vaikeaa, eläinten tunteminen keskeistä.

Satojen koirien hallitseminen on kenelle tahansa vaikeaa, eläinlääkärit sanovat. Siksi koirien hyvinvoinnin kannalta on keskeistä, että yrittäjät ja työntekijät tuntevat eläimet.

Tarhoilla työskentelee yleensä kausityöntekijöitä, ja heidän voi olla vaikea nähdä, onko koira esimerkiksi kipeä. Siksi eläinlääkäri Mannela toivoo, että tarhoilla olisi pysyviä työntekijöitä, jotka tuntisivat koirayksilöt.

– Kokenut työntekijä huomaa heti, jos laumassa tai yksilössä on jokin vinossa.
Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto saa yhteydenottoja vetokoirista vähän, kertoo toiminnanjohtaja Kati Pulli.

Yleisin huolenaihe on, miten koiria kohdellaan kausien ulkopuolella ja saavatko ne levätä tarpeeksi.

Järjestäjä tunnustaa: Alpakkatapahtuma pyrki syrjäyttämään 612-marssin Töölöntorilta

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Alpakka Suomen 100-vee synttäreillä Töölön jalkapallostadionilla Helsingissä 6. joulukuuta 2017.

Ainakin jotkut itsenäisyyspäivän alpakkatapahtuman järjestäjistä olivat tietoisia äärijärjestöjen 612-marssista ja pyrkivät syrjäyttämään sen Helsingin Töölöntorilta.

Asiasta kertoo alpakkatapahtuman järjestäjiin kuulunut Aleksi Pahkala Facebook-kirjoituksessaan.

”Minä uskon siihen, että hyvällä saa asioita aikaan. Rasismia ja muita epäkohtia vastaan pitää ehdottomasti taistella, mutta jakamalla hyvää itsensä ja muiden ympärille. Siksi itsenäisyyspäivänä iloisen lastentapahtuman järjestäminen tuntui ihanalta. Ajatus siitä, että kaupungissamme järjestetään kaikkea kivaa satavuotiaan maamme kunniaksi on minusta paljon parempi idea, kuin istua pelkäämässä kotona”, Pahkala muun muasssa kirjoitti.

Tapahtumaa suunniteltiin jo marraskuussa suljetussa Peli poikki -Facebook-ryhmässä, ja sen tarkoitusperästä kertoi Heikki Eskola blogissaan.

Tapahtuman järjesti kuitenkin epävirallinen Töölön lapselliset -porukka, joka omassa Facebook-kirjoituksessaan kiisti, että olisi halunnut estää 612-marssin.

Lopulta alpakkatapahtuma joutui väistämään 612-marssia Töölön jalkapallostadionille, koska poliisin mielestä sen järjestäminen Töölöntorilla yhtä aikaa 612-marssin kanssa ei olisi ollut turvallista.

Tutkija moskeijahankkeesta: Persianlahdelta ei tule suuria rahasummia ilman taustaoletuksia

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Tohtori Abdullatif Al-Mahmood Bahrainin islamilainen yhteisö -hyväntekeväisyysjärjestöstä (vas.) ja Oasis-säätiön hallituksen jäsen Ilari Rantakari Helsinkiin suunnitellun palvelu-, dialogi- ja moskeijahankkeen eli Oasis-hankkeen tiedotustilaisuudessa Helsingissä perjantaina.

Persianlahden maista ei tule suuria rahasummia ilman taustaoletuksia, muistuttaa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta.

Lähi-idästä Suomeen suuntautuva rahoitus on ollut esillä Helsingin moskeijahankkeen yhteydessä, sillä hankkeen ohjausryhmä on järjestellyt mahdollista rahoitusta Bahrainin kanssa.

Tarkkaa suunnitelmaa rahoituksen saamiseksi ei vielä ole, mutta ohjausryhmän tarkoituksena on kerätä hankkeen rahoitus suurelta osin ulkomailta.

Alaranta näkee ulkomaisen rahoituksen ongelmallisena. Hän sanoo, että vaikka rahoituksen takana ei olisi suoraan yksittäisiä valtioita, ne ovat yleensä kuitenkin vaikuttamassa rahaa antavien toimijoiden takana.

– On vakavan pohdinnan paikka, millä ehdoin rahoitusta otetaan vastaan, Alaranta sanoo.
Vastaavaa keskustelua moskeijoiden ulkopuolisesta rahoituksesta on käyty esimerkiksi Saksassa, Itävallassa ja Hollannissa.

Bahrainin tapauksessa kannattaa ottaa huomioon myös se, että maalla on läheiset suhteet naapuriinsa Saudi-Arabiaan, joka puolestaan on merkittävä vallankäyttäjä alueella.

Lisäksi mietityttää, mistä moskeijan imaamit tulisivat.

Alarannan mukaan parasta olisi, jos muslimiyhteisöt pystyisivät paikallisesti rahoittamaan toimintansa. Rahoituksen lisäksi toiseksi ongelmalliseksi kysymykseksi hän nostaa, mistä moskeijan imaamit tulisivat ja millaisia heidän opetuksensa olisivat.

Moskeijahankkeen ohjausryhmään kuuluvan Suomen muslimiliiton puheenjohtajan Pia Jardin mukaan moskeija ja monitoimikeskus olisivat avoimia kaikille uskontokunnasta riippumatta.

Perjantaina Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimiala kertoi ehdottavansa, että kaupunki varaa Sörnäisistä alueen jatkoselvittämistä ja arkkitehtikilpailua varten.

Kyseessä ei ole vielä toteutukseen tähtäävä tontinvaraus, vaan jatkoselvitykset mahdollistava määräaikainen suunnitteluvaraus.

Helsingin asettamana ehtona on esimerkiksi perusteellinen selvitys hankkeen rahoituksesta ja sen riippumattomuudesta.

”Tapaus on hämmentävä” – Kaatuneen luotsiveneen onnettomuustutkinnassa keskitytään veneen vakauteen

Kuva: LEHTIKUVA / HANDOUT / RAJAVARTIOLAITOS
Merivartioston sukeltajat valmistelevat kääntöä - Kahta kaatuneessa luotsiveneessä ollutta ihmistä etsittiin yhä perjantaina 8. joulukuuta 2017 iltamyöhällä Suomenlahdella, kaatuminen tapahtui lähellä Emäsalon pohjoista luotsipaikkaa.

Meren pohjaan eilen Suomenlahdella uponneen luotsiveneen vakaus on onnettomuustutkinnassa keskeinen asia, sanoo Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi STT:lle.

Kaksi ihmistä kuoli eilen, kun luotsivene kaatui lähellä Emäsalon pohjoista luotsipaikkaa Porvoon majakan eteläpuolella.

Onnettomuuden syytä ei vielä tiedetä. Poliisi on aloittanut kuolemansyyntutkinnan ja Onnettomuustutkintakeskus oman tutkintansa.

Ilmoitus luotsiveneen kaatumisesta tuli noin kello 17. Noin 15 metriä pitkä nopea luotsivene kellui pinnalla meressä pohja ylöspäin.

Merivartiosto yritti kääntää kaatunutta venettä, mutta vene vajosi kesken noston, eikä sen uppoamista voitu Rajavartiolaitoksen mukaan estää. Sukeltajat löysivät kutterinhoitajat uponneesta luotsiveneestä kuolleina.

Tapaus on hämmentävä.

Vaativat keliolot vaikeuttivat pelastustöitä, mutta luotsiveneet on suunniteltu toimimaan paljon vaikeammassakin säässä, Nurmi sanoo.

– Kun ensitieto tuli en tahtonut itsekään uskoa, että on voinut tapahtua niin, että luotsivene on kaatunut, koska keli ei ollut niin paha, Nurmi toteaa.

– Tietojemme mukaan keliolosuhteet tapahtumahetkellä olivat kovat, mutta luotsiveneiden täytyy pystyä toimimaan paljon pahemmissakin olosuhteissa. Siinä mielessä tämä tapaus on hämmentävä, Nurmi lisää.

Onnettomuuden silminnäkijöitä ei olla vielä kuultu.

Finnpilotin työntekijä näki läheisen aluksen kannelta, kun eilen Suomenlahdella uponnut luotsivene kaatui, kertoo luotsausliikelaitos Finnpilotin toimitusjohtaja Kari Kosonen STT:lle.

– Käsittääkseni meidän henkilöstö oli hakemassa ulosmenevästä aluksesta luotsia pois. Meidän vene oli aika lähellä laivaa, ja meidän luotsi oli jo luotsattavan laivan kannella eli hän oli valmistumassa poistumaan. Hän ja varmasti myös muu henkilökunta näki kannelta, kun vene kaatui, Kosonen kertoo.

Nurmen mukaan onnettomuuden silminnäkijöitä ei olla vielä kuultu.

– Kuulemisessa edetään riippuen siitä, miten he ovat kuulemiskunnossa, Nurmi sanoo.
Finnpilot ja Onnettomuustutkintakeskus alkavat tänään suunnitella uponneen veneen nostoa.

– Nyt kun uhrit on saatu noudettua, ei veneen nostamisella ole mikään tulinen kiirus, Nurmi sanoo.

Finnpilot ei toistaiseksi ole kertonut uhrien ikää tai sukupuolta julkisuuteen.