Turun joukkopuukotus tulkitaan terrorismiksi, Jokelan kouluampuminen ei – Miksi?

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Muistokynttilöitä ja kukkia Turun kauppatorilla tiistaina 22. elokuuta 2017. Turussa perjantaina tehtyjä puukotuksia tutkitaan terroristisessa tarkoituksessa tehtyinä rikoksina.

Mitä yhteistä on Turun joukkopuukotuksella ja Jokelan kouluampumisella? Ainakin se, että molemmat väkivallanteot voidaan mieltää terrorismiksi, jos halutaan. Näin siitä huolimatta, että Turun tragediasta on puhuttu yleisesti ensimmäisenä epäiltynä terrori-iskuna Suomessa.

Terrorismi-sanaa käytetään eri yhteyksissä eri tavalla, ja termin käyttöön vaikuttaa muun muassa se, onko äänessä juristi, tutkija, poliitikko vai tavallinen kaduntallaaja. Rikoslaissa terrorismi määrittyy teon tarkoitukseen liittyvien, erikseen listattujen kriteerien kautta. Terrorismin tutkimuksessa olennaista on toiminnan logiikka ja poliittinen päämäärä.

Terrorismin laajaa määritelmää edustaa muun muassa amerikkalainen terrorismitietokanta Global Terrorism Database. Se listaa Jokelan ampumisen niiden vajaan parinkymmenen terrori-iskun joukkoon, jotka on tehty Suomessa vuosina 1970–2016. Jokelan tapahtumista tulee marraskuussa kuluneeksi kymmenen vuotta.

– Laajassa määritelmässä terrorismi on tyypillisesti väkivaltaa, jolla on jokin poliittinen tai uskonnollinen tarkoitusperä ja jolla pyritään vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin psykologisten reaktioiden kautta. Tällainen pyrkimys Turun ja Jokelan tapauksista molemmista löytyy, sanoo terrorismitutkija, yliopistonlehtori Leena Malkki Helsingin yliopistosta.

Jokelan ampumista ole pidetty Suomessa terrorismina.

Sekä Malkki että Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Teemu Tammikko muistuttavat, ettei Jokelan ampumista ole pidetty Suomessa terrorismina, vaikka ampuja Pekka-Eric Auvinen itse kutsui manifestissaan tekoaan poliittiseksi terrorismiksi.

Teon tulkinta olisi voinut olla toisenlainen, jos tekijä olisi ollut esimerkiksi ulkomaalaistaustainen tai jos Jokelan ampuminen olisi tapahtunut Norjan joukkomurhaaja Anders Behring Breivikin tekojen jälkeen. Myös Auvisella oli äärioikeistosympatioita.

– Auvisen teko on mielletty Suomessa kouluampumiseksi, jonka tulkintaan kuuluu se, että teko on henkilön omien ongelmien tuotosta, Malkki sanoo.

Jokelan tapauksen yhteydessä keskustelua käytiin mielenterveysongelmista, kiusaamisesta ja syrjäytymisestä.

Terrorismista olisi todennäköisesti puhuttu Jokelan kohdalla siinä tapauksessa, jos ratkaisuksi uhkaan olisi ajettu esimerkiksi metallinpaljastimia opinahjoihin. Terrorismiksi leimaaminen helpottaa teon käyttämistä perusteluna turvatoimien lisäämiselle. Samalla huonosti voivista nuorista miehistä olisi maalattu turvallisuusuhka.

Globaali jihadismi on maailmanlaajuisesti vaarallisin ideologia tällä hetkellä.

Tutkijoiden mukaan kotikutoisia tai oman ryhmän jäsenten väkivallantekoja selitetään ylipäätään helpommin yksilöstä johtuvilla seikoilla kuin ryhmän yleisillä ominaisuuksilla, kuten uskonnolla, kansallisuudella tai etnisellä taustalla.

Jos tekijä on vaikkapa ulkomaalainen, se on heti erottava tekijä ja riittää helposti selitykseksi. Omassa ryhmässä erot löytyvät yksilötasolta.

– Esimerkiksi islamilaisissa maissa jihadistiset teot pyritään selittämään niin, että teolle on jokin muu syy kuin heidän uskontonsa, Tammikko sanoo.

Terrorismin määrittely on aina sidoksissa aikakauteen. Esimerkiksi vielä joitakin vuosikymmeniä sitten terroristeilla tarkoitettiin ennen muuta kommunisteja. Nyt terrorismin synonyyminä on ääri-islamistinen toiminta eikä juuri muunlaisesti virittynyttä väkivaltaa nähdä terrorismina.

– Kyllähän globaali jihadismi on maailmanlaajuisesti ehdottomasti vaarallisin ideologia tällä hetkellä. Se on sitä ennen kaikkea Lähi-idässä, Keski-Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa, missä terrorismi tappaa vuosittain valtavan määrän ihmisiä, Tammikko toteaa.

Hän lisää, että Eurooppa on iskujen osalta tässä suhteessa vain sivunäyttämö.

– Jos ihan määrällisesti ajatellaan, separatismin tai jopa äärioikeiston nimissä tehdään paljon enemmän väkivaltatekoja, mutta ne ovat lievempiä. Ne eivät ole sellaisia, että pyrkimyksenä on tappaa, vaan ne voivat olla vaikkapa polttopulloiskuja, muita tuhotöitä tai viharikoksia.

Turun joukkopuukotus osui hyvin vallitsevan terrorismikäsityksen muottiin.

Turun joukkopuukotus tulkittiin Suomessa miltei heti terrorismiksi. Se osui niin hyvin vallitsevan terrorismikäsityksen muottiin.

Veitsi-isku toi Malkin mukaan mieleen jihadistien hyökkäykset muissa maissa, epäiltyä tekijää luonnehdittiin jo alkumetreillä ”ulkomaalaisen näköiseksi” ja Suomessa oli odotettu sitä, milloin ääri-islamismi löytää tiensä tänne.

– Suomalaisessa keskustelussa on ollut tyypillistä, että menneet väkivallanteot ikään kuin unohdetaan. Joka kerta, kun jotain summittaista väkivaltaa tai järkyttävää tapahtuu, ollaan sitä mieltä, että lintukoto on nyt murentunut, Malkki sanoo.

– Ja sitten menee vähän aikaa ja tapahtuu uusi väkivaltainen teko, ja me olemme jälleen sitä mieltä, että nyt se lintukoto murentuu. Tätä on jatkunut 1970-luvulta asti.

Hän arvioi, että Turun joukkopuukotuksen jälkeen lintukotoajatukseen on kuitenkin vaikeampi palata.

STT–Mia Peltola

Saastunut vesijohtovesi sairastutti 400 – jätevesiputki ja talousvesiputki halkesivat maaperän liikkeen vuoksi samaan aikaan Nousiaisissa alkuvuonna

Varsinaissuomalaisessa Nousiaisten kunnassa noin 400 ihmistä sairastui alkuvuodesta 2018 vatsatautiin saastuneen vesijohtoveden takia.

Vatsatautiepidemia alkoi, kun jätevesiputki ja talousvesiputki halkesivat maaperän liikkeen vuoksi samaan aikaan.

Äänekosken tapaan myös Nousiaisissa vesijohtoverkostoa puhdistettiin huuhtelemalla kloorilla, ja asukkaat joutuivat pitkään keittämään käyttämänsä vesijohtoveden.

Suomen lähihistorian pahin vesikriisi koettiin Pirkanmaan Nokialla loppuvuodesta 2007. Nokialla tuhansia ihmisiä sairastui vatsatautiin sen jälkeen, kun kaupungin vesilaitoksella vahingossa avattiin puhtaan juomaveden ja kiintoaineksesta puhdistetun jäteveden yhdistävä venttiili. Seurauksena yli 400 000 litraa jätevettä pääsi sekoittumaan juomaveteen.

AVAINSANAT

Ei voi olla totta, tuumasi moni seisoskelija, kun loppuunmyydystä junasta puuttui vaunu

Noin sata matkustajaa joutui lauantaina matkustamaan ilman istumapaikkaa, kun Helsingistä Ouluun matkalla olleesta loppuunmyydystä Intercity-junasta puuttui yksi vaunu. Yhtä vaunua vajaa ruuhkajuna saapui Ouluun iltapäivällä.

VR:n viestintäasiantuntija Taina Kuitunen pahoitteli tapausta ja kertoi, että syynä vaunun puuttumiseen oli VR:n sisäinen yhteyskatkos. Virhe huomattiin liian myöhään eikä korvaavaa vaunua ehditty saada tilalle.

Puuttuvan vaunun vuoksi ilman istumapaikkaa jääneet matkustajat voivat hakea hyvitystä täyttämällä korvaushakemuslomakkeen VR:n verkkosivuilla.

Hiihtolomakausi on alkanut Etelä-Suomessa, ja monet pohjoiseen suuntaavat junat ovatkin olleet täynnä. Seuraava ruuhkapiikki on luvassa ensi viikonloppuun, kun osa lopettelee ja osa aloittelee lomiaan.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Patria-soppa sakenee yhä: erokuvio hämmentää – ”Mika Kari jo päivällä oli tietoinen, että asia saattaa niin mennä”

Kuva: Lehtikuva

Patrian Land-liiketoiminnan johtajan paikan Uganda-kohun takia jättävä Mika Kari piti henkilöstölle eilen tiedotustilaisuuden, jossa hän kertoi markkinointi- ja myyntijohtaja Juha Simolan lähdöstä yhtiöstä. Hän ei kuitenkaan maininnut työntekijöille, että yhtiön hallitus siunannee hänen eronsa muutaman tunnin kuluttua.

Kyse on kahdesta erilaisesta prosessista, selventää konsernin toimitusjohtaja Olli Isotalo STT:lle. Hän esitti hallitukselle Karin eroa.

– Mika Kari on Patrian johtoryhmän jäsen ja minun suora alaiseni. Minä tarvitsen tällaisiin asioihin hallituksen mandaatin. Simolan tapauksessa tämän asian sopimiseen on riittänyt Mikalle minun mandaattini, Isotalo sanoo.

Hänen mukaansa Kari on tiennyt siitä, että lähtö on lähellä.

– Mika Kari jo päivällä oli tietoinen, että asia saattaa niin mennä. Minä tarvitsin siihen hallituksen valtuutuksen ja mandaatin, joten varmaahan se ei ollut ennen kuin illalla.
Isotalon mukaan erot on hoidettu hyvässä hengessä.

Patrian hallituksen puheenjohtajan Christer Granskogin mukaan päätöksiä kummastakaan erosta ei ollut olemassa ennen hallituksen kokousta.

– Varmaan ennen kokousta on keskusteltu, näin voi hyvin kuvitella. Mitä Simolaan tulee, niin periaatteessa hänen eronsa ei ole edes hallituksessa käsiteltävä kysymys, sanoo Granskog.

Vaikuttiko valtio-omistajan tahto eropäätöksiin?

– Olemme pitäneet omistajaohjauksen hyvin tietoisena, ja olemme keskustelleet asiasta, mutta kyllä päätökset on tietenkin tehty Patrian johdon ja Patrian hallituksen toimesta, Isotalo sanoo.

Myös Granskog vakuuttaa, että valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Mika Lintilä (kesk.) ei ole vaatinut Uganda-jupakkaan liittyvien henkilöiden eroamista tai erottamista.

– Minulle ei ole tullut mitään sellaista vaatimusta. Yhtiössä päätökset tekee hallitus. On ollut kontakteja tietysti, mutta tämä on hallituksen päätös, Granskog sanoo.

Kohussa on kyse siitä, että Ugandassa epäselvissä oloissa kuollut suomalainen liikemies oli saanut Patrian myyntipäälliköltä luvan markkinoida yhtiön tuotteita Afrikan-matkalla. Patrian mukaan myyntipäälliköllä ei ollut valtuuksia antaa markkinointilupaa.

Granskogin mukaan myyntipäällikön asema ei ollut Patrian hallituksessa esillä.

– Se ei ole hallituksen tehtävä. Varmaan voidaan ennakoida muutoksia, mutta ne ovat organisaation sisäisiä toimia, Granskog sanoo.

STT–OLLI VESALA, ELINA KORKEE

AVAINSANAT

Kunnissa uskotaan lukioiden määrä vähenevän

Kuva: LEHTIKUVA / Aku Häyrynen

Yli puolet kuntien sivistysjohtajista uskoo, että lukioiden määrä vähenee heidän maakunnassaan. Asia käy ilmi Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämästä kyselystä.

Oman kunnan keskeisimmät koulutuksen kehittämistavoitteet ovat sivistystoimenjohtajille selvät. Heistä kolme neljäsosaa pitää tärkeimpänä digitalisaation vahvistamista. Koulutustakuu tai ryhmäkokojen pienentäminen eivät sen sijaan sivistysjohtajia innosta.

Tärkeimmiksi vapaa-ajanpalveluiksi sivistysjohtajat arvioivat kirjastot, urheiluseurat ja kansalaisopistot.

Tammikuussa tehtyyn kyselyyn vastasi liki sata kuntien sivistystoimen johtajaa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Suomen ja Ugandan poliisiviranomaiset ovat alkaneet vaihtaa tietoja Kampalassa kuolleen suomalaismiehen tapauksesta

Kuva: Lehtikuva

Suomen ja Ugandan poliisiviranomaiset ovat alkaneet vaihtaa tietoa liittyen Ugandan pääkaupungissa Kampalassa viime viikolla kuolleeseen suomalaismieheen, kerrotaan keskusrikospoliisista. KRP vastaanotti Ugandasta tulleen oikeusapupyynnön iltapäivällä ja välitti pyynnön eteenpäin Itä-Uudenmaan poliisilaitokselle.

KRP:n mukaan vainajan ruumis on kuljetettu Suomeen.

Tietojen vaihto liittyy kuolemansyyn selvittämiseen. Kuolemansyyn selvittämistä koskevat tiedot ovat lain mukaan salassa pidettäviä.

KRP:n mukaan toimivalta tutkinnassa on Ugandan viranomaisilla, mutta Suomen poliisiviranomaiset seuraavat tilanteen kehittymistä tarkasti.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta