Lukijaristeily2017
tuntematonsotilas

Turun Kalevala-oopperan Wäinämöisen ilo on miekassa ja laulussa

Kuva: Seilo Ristimäki
Ensimmäinen suomalainen oopperan, Die Kalewainen in Pochjola (1886), nähtiin nyt Turun Logomossa ensi kertaa koko komeudessaan. "Palava esitys, polttava kokemus", hehkuttaa kriitikko Matti Saurama.

Melkoinen uhkayritys ja melkoinen saavutus! Turkulainen oopperahanke auraa talvisen Suomen vuosisataista umpihankea.

Ensimmäisen suomalaisen oopperan ensimmäinen julkinen ensi-ilta näki päivänvalon Kalevalanpäivänä 2017  Turussa ravan ja vedellä täytettyjen kuoppien ympäröimässä Logomossa.

Saksalaissyntyinen musiikkimies pestautui vuonna 1886 Turun soitannollisen seuran kapellimestariksi. Hän oli monipuolinen ja aikaansaapa, pidetty musiikin taitaja. Uusi ooppera Die Kalewainen in Pochjola ilmestyi painettuna vuonna 1992. Oopperasta esitettiin aiemmin vain toinen näytös, mutta kokonaisesitystä ei nähty. Nyt puute on korjattu.

OOPPERA

Logomo, Turku

Karl Mϋller-Berghaus: Die Kalewainen in Pochjola

Libretto F.W.O. Spengler – Kapellimestari  Leif Segerstam – Ohjaus Tiina Puumalainen – Lavastus  Teppo Järvinen – Koreografia  Osku Heiskanen – Valaistus Teemu Nurmelin – Puvut Pirjo Liiri-Majava – Maskeeraus Minna Pilvinen – Kuoron valmennus Märt Krell – Solistit Johanna Rusanen-Kartano,  Petri Lindroos, Tommi Hakala, Christian Juslin, Anna Danik, Kaisa Ranta; Turun filharmoninen orkesteri, Kalewainen kuoro: Chorus Cathedralis Aboensis ja Laulun Ystävät

Oopperan myyttinen tarina on persoonallinen versio kansalliseepoksestamme. Siinä käydään taistelua Pohjolan ja Kalevan kansan välillä. Sammosta ja naittamisesta on kyse. On Louchen ihastuttava tytär Ismo, on veljekset Wäinämöinen ja Ilmarinen ja tämän äiti Luonnotar sekä poika Achti Lemminkäinen. Lopussa käydyn taistelun jälkeen kaikki on hyvin. Pohjola voittaa ja Ismo seuraa voittajia uudelle kotiseudulleen.

Karl Mϋller-Berghausin musiikki on suurieleistä ja tunnevoimaista. Teos pursuaa tekijänsä mielenlaadun ylenpalttista romanttisuutta, täyttyy lähes pidäkkeettömästä latauksesta. Säveltäjäesikuvien läsnäolo on vahva tukisauva, ei mikään piiloteltu kepakko, jota avoimesti käyttää.

Oopperan ohjaaja Tiina Puumalainen on zoomannut roolihenkilöihin. Apuna siinä on esityksen tehokas äänenvahvistus. Kohtauksia ei idyllisesti rakenneta, kaiketi osin tarinan reippaan etenemisen vuoksi, ehkä myös lavan, lattian, mittaamattomuuden takia. Mukaan on kuitenkin mahdutettu leikkisyyttä, hymyä sekä kirpakkaa naisdialogia. Teppo Järvisen lavastuksessa suuri lattia on täytetty liikuteltavin ”pöytä”tasoin, joille nousta ja joilla kulkea. Koreografi Osku Heiskasen konstailemattomat askelmerkit vievät kuoroa ja sen ryhmiä hallitusti.

Teemu Nurmelin valaisijana ansaitsee erityisen huomion värispoteillaan sekä pisaroivilla ja tanssivilla valonsäteillä. Pirjo Liiri-Majavan asut tuovat solisteille tyyliloistoa ja kuoroon kansanomaisuutta osuvin, teroitetuin merkein. Maskeeraaja Minna Pilvinen ei jää muiden varjoon: silmät, silmät, ah ja oh! Koko kasvomaskeeraus on kärkevän ja pelkistetyn näkemyksen täysosuma. Orkesteri soittaa kaukana salin takaosassa. Äänentoisto pelastaa sen hautautumasta betonierämaahan.

Suomalaista solistiloistoa ja tuloksekasta sähköntuotantoa

Oopperan keskeinen laulullinen rooli on Louchilla. Johanna Rusanen-Kartanon sopraano sopii täydellisesti tämän viekkaan ja häikäilemättömän hallitsijattaren osaan. Laulajan äänessä on dramaattista voimaa ja soinnillista hehkua. Uhkaava ylivalta tulee selväksi paljonpuhuvia katseita myöten.

Miehet, Wäinämöinen, Ilmarinen ja Achti Lemminkäinen sekä Louchen neuvonantajan ja palvelijan roolissa liikuskellut Zauberer, suoriutuvat osistaan ryhdikkäinä. Laulun suhteen olisi kaiketi jätettävä viimeinen arvio tekemättä, koska sähköinen vahvistus ohittaa volyymiongelmien karikot, sorkkii sävyjäkin.

Esiin on syytä nostaa Petri Lindroosin (Wäinämöinen) basson syvältä kyntävä, mahtava koura, Tommi Hakalan (Ilmarinen) syvähuokoinen, sävykäs ja lämmin baritoni sekä Christian Juslinin (Achti) tulinen tenori. Anna Danik Luonnottarena syytää mezzosopraanoonsa kuohuvaa voimaa ja loistoa. Siinä kaatuisi vahvempikin vastustaja. Kaisa Rannasta on kehittymässä käytetty ja luotettava sopraano suomalaiseen oopperaan. Luonteva roolityö sekä äänen syttyminen ja kestävyys ovat piirteitä, joita ei kaikilta ammattilaulajilta aina tapaa. Oopperan mittava kuoro on näyttämöllä hyvässä ja luonnollisessa liikkeessä. Ilmeikäs, myös hillitty osuus monin tavoin.

Turun filharmoninen orkesteri heittäytyi ensi-illan ainutkertaiseen tilaisuuteensa täysillä. Vaikka hienosäätö joskus tilan myötä himmeni, tulos oli silkkaa täysravintoa. Leif Segerstamin suurin ansio näyttäisi nykyään olevan mittaamaton kapasiteetti monenlaisen ja -lajisen musiikin saroilla. Sellaisen saaminen orkesterin käyttöön on kulumaton lahja, jonka turvin navigoida kohti täysipainoisia esityksiä.

Turun ”Takomon” ääniarsenaali oli kantaesityksessä voimissaan ja vaikutus sen mukainen. Palava esitys, polttava kokemus. Yleisö huumautui, nousi seisomaan ja aplodeerasi. Ei turha hanke, ei vähä mitään!

Matti Saurama

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Rocktähti Sting konsertoi Suomessa

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO Julio Cesar Aguilar

Rocktähti Sting esiintyy syksyllä Suomessa, kertoo tapahtumajärjestäjä Live Nation. Konsertti järjestetään Helsingin areenalla syyskuun 28. päivänä.

Konsertti on osa Stingin 57th & 9th -kiertuetta, joka alkoi helmikuussa Yhdysvalloista. Ohjelmistossa on uusia kappaleita ja klassikkohittejä sekä Stingiltä että The Police -yhtyeeltä.

Sting julkaisi marraskuussa uuden albumin, joka on muusikon ensimmäinen rockalbumi 13 vuoteen.

Sting on myynyt The Policen riveissä ja soolourallaan yhteensä lähes 100 miljoonaa albumia. Hänet on palkittu muun muassa 10 Grammylla. Musiikin ohella Sting tunnetaan aktiivisesta ihmisoikeustyöstä.

Viimeksi Sting esiintyi Suomessa kesällä 2012.

Syksyn konsertin lipunmyynti käynnistyy ensi maanantaina Ticketmasterissa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

AP: Soundgardenin laulaja menehtyi yllättäen

Kuva: LEHTIKUVA / OSSI AHOLA

Soundgardenin ja myöhemmin Audioslaven laulajana tunnettu rocklaulaja Chris Cornell on kuollut 52-vuotiaana. Kuoleman on vahvistanut Cornellin edustaja Brian Bumbery uutistoimisto AP:lle.

AP:n mukaan Cornell oli kuollessaan kiertueella uudelleen lavoille palanneen Soundgardenin kanssa. Hän kuoli torstain vastaisena yönä Detroitissa. Laulajan edustajan tiedotteen mukaan kuolema tuli yllättäen.

Bumbery kertoo, että Cornellin vaimo ja perhe ovat shokissa kuolemasta. Bumberyn mukaan perhe aikoo tehdä tiivistä yhteistyötä kuolinsyytutkijan kanssa saadakseen selville, mikä aiheutti laulajan kuoleman.

Chris Cornell oli Soundgarden-yhtyeensä kanssa yksi tunnetuimmista 1990-luvun grungeaallon artisteista. Bändi oli lähtöisin Seattlesta, josta ponnistivat myös Alice in Chains ja Nirvana. Soundgardenin tunnetuimpia kappaleita ovat muun muassa Black Hole Sun ja Spoonman.

Cornell on voittanut urallaan useita musiikkialan palkintoja, muun muassa Grammyn ja Kultaisen maapallon.

Cornellin kuolemasta kertoi Suomessa aiemmin Rumba.

Keskustelua aiheesta

”Tämä on voitto musiikille” – Portugali juhli Euroviisuissa

Kuva: Lehtikuva-AFP
Portugalia edustanut Salvador Sobral voitti laululla Amar Pelos Dois. Hänen kanssaan voitosta iloitsee lavalla sen säveltäjä, laulajan sisko Luisa.

Portugali on voittanut Euroviisut Ukrainassa Kiovassa. Maata edusti Salvador Sobral, joka kisasi kotimaansa perinteitä kunnioittavalla balladilla Amar Pelos Dois. Sobralin minimalistisesti esittämä voittokappale on hänen siskonsa Luisan kirjoittama.

– Tämä on voitto musiikille, Sobral kommentoi lähetyksessä voiton jälkeen.

Uutistoimisto AFP:n mukaan 27-vuotias Sobral kärsii vakavasta sydänviasta ja hän odottaa parhaillaan sydämensiirtoa.

Yksi Euroviisujen ennakkosuosikeista ollut Portugali sai eniten pisteitä sekä tuomaristolta että yleisöltä. Kaikkiaan pisteitä kertyi 758. Portugali ei ole koskaan aiemmin voittanut Euroviisuja.

– En tiedä kansallissankarista. Mielestäni oikea sankari on (Cristiano) Ronaldo, Sobral vitsaili toimittajille voiton jälkeen.
Sobral perusteli myös päätöstään laulaa portugaliksi englannin kielen sijasta.

– Halusin vain laulaa kauniin laulun sellaisena kuin se on.

– Jos pystyn tuomaan mitään vaihtelua musiikkiin, se riemastuttaisi minua.

Voiton myötä Portugali saa isännöitäväkseen seuraavat Euroviisut toukokuussa 2018.

Bulgaria kakkonen, Moldova kolmas.

Toiseksi raadin ja yleisön pisteiden myötä sijoittui Bulgaria, jota edusti 17-vuotias Kristian Kostov kappaleella Beautiful Mess.

Kolmanneksi tuli Moldova ja sitä edustanut SunStroke Project riemukkaallaan kappaleellaan Hey Mamma. Esityksessä oli mukana aurinkolaseja käyttävä saksofonisti ja häämekkoihin pukeutuneita tanssijoita.

Vielä tuomaristoäänien jälkeen Ruotsi oli kiinni kärkisijoissa. Yleisöäänet kuitenkin pudottivat Ruotsin ja sitä edustaneen Robin Bengtssonin viidenneksi. Bengtsson esitti kappaleen I Can’t Go On.

Suomi antoi finaalin suorassa lähetyksessä Ruotsille 12 pistettä. Raadin pisteet lähetyksessä kertoi Jenni Vartiainen. Ruotsi oli ennemminkin Suomen raadin kuin yleisön suosikki, sillä yleisöäänestyksessä Ruotsi sai Suomelta kuusi pistettä. Yleisöäänestyksen 12 pistettä meni sen sijaan Portugalille.

Ruotsia ennen neljänneksi tuli Belgian Blanche kappaleellaan City Lights.

Euroviisujen ennakkosuosikkeihin kuulunut Italia sijoittui kuudenneksi. Maata edustaneen Francesco Gabbanian menevässä esityksessä nähtiin lavalla tanssiva gorilla.

Lauantain finaalissa oli mukana yhteensä 26 maata. Suomi ei ollut mukana finaalissa, sillä Norma John karsiutui kilpailusta jo ensimmäisessä semifinaalissa.

Euroviisuja varjostivat Itä-Ukrainassa jatkuneet taistelut. Ukrainan Donetsk-edustajan mukaan taistelun repimässä Avdiivkassa kuoli neljä siviiliä vain muutama tunti ennen finaalin alkua, kun Venäjän tukemat separatistit tulittivat kerrostaloa.

Ukrainan presidentti Petro Poroshenko perui tapahtumien johdosta vierailunsa finaaliin.

Itä-Ukrainassa on toukokuun aikana kuollut taisteluissa 14 siviiliä ja sotilasta.

STT-AFP

”Viisuissa voi käydä näin” – suomalaisduo ei päässyt finaaliin

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Norma Johnin Leena Tirronen ja Lasse Piirainen.

Suomea edustanut Norma John -yhtye putosi jatkosta Euroviisujen semifinaalissa Kiovassa. Yhtye esitti viisuissa kappaleen Blackbird.

Euroviisujen ensimmäisen semifinaalin jälkeen suomalaislehdistön eteen käveli kaksikko, joka ei oikeastaan näyttänyt pettyneeltä. Norma John ei päässyt finaaliin, mutta suoritukseensa he olivat tyytyväisiä.

– Olisi ollut kiva olla finaalissa, mutta ei tälle mitään voi, sanoi pianisti Lasse Piirainen.

Piirainen ja laulaja Leena Tirronen vakuuttivat tienneensä, että viisuissa voi käydä näin, sillä musiikilla kilpailu on mielipiteistä ja intuitiosta kiinni.

Lavalla kaikki meni niin kuin pitikin.

Lauantain finaaliin eteni kymmenen parasta semifinalistia. Jatkoon päässeiden joukossa on Ruotsin Robin Bengtsson kappaleella I Can’t Go On. Bengtsson tanssijoineen herätti huomiota lavalla nähdyllä juoksumattoesityksellä.

Ruotsin lisäksi jatkoon etenivät Moldova, Azerbaidzhan, Kreikka, Portugali, Puola, Armenia, Australia, Kypros ja Belgia.

Finalistit valikoituvat yleisöäänten ja kansainvälisten asiantuntijaraatien pisteiden perusteella.

Torstaina järjestetään vielä toinen semifinaali, josta pääsee toiset kymmenen maata lauantain finaaliin.

Perinteiseen tapaan viisi suurta maata, Ranska, Saksa, Italia, Espanja ja Britannia ovat suoraan mukana finaalissa, samoin kuin isäntämaa Ukraina.

Finaali alkaa lauantaina iltakymmeneltä, ja sen lähettää Ylen TV2. Lähetysaikaa finaalille on varattu lähes kolme ja puoli tuntia, ja kisa ratkeaa vasta yöllä.

Ukrainan edustaja Jamala voitti Euroviisut viime vuonna Tukholmassa ja toi kilpailun Kiovaan.

Halonen puhuu Reijo Frankin muistokonsertissa

Kuva: TSL
Reijo Frank oli tuhansien tilaisuuksien luottoesiintyjä.

Työväen laulaja Reijo Frankin (1931–2017) muistoa kunnioitetaan tiistaina konserttilla, jossa esiintyy iso joukko tunnettuja muusikoita. Tilaisuudessa puhuu presidentti Tarja Halonen.

Esiintyjinä ovat Kaj Chydenius & Oona Airola, Ajantaju, Petri Bäckström, Reino Bäckström, Timo Tuovinen, Mauri Saarikoski, Antti Riikonen ja Jonna Pirttijoki, Paleface, Erkki Saarela ja Harri Saksala. Juontaja toimii Jaakko Kuusela. Tilaisuuden järjestävät Työväen Sivistysliitto TSL, KSL-opintokeskus ja TSL:n Helsingin opintojärjestö.

Konsertti järjestetään 16. toukokuuta Paasitornin Sirkus-salissa, Paasivuorenkatu 5 A, Helsinki, klo 19 alkaen. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Lisätietoa Reijo Frankista löytyy vappuna avatusta www.tyovaenlaulu.fi -sivustosta, joka kokoaa yhteen työväenmusiikin tekijät ja harrastajat sekä tilaisuuksien järjestäjät. Sivusto on osa Työväenkulttuuri talteen ja eläväksi -hanketta, joka käynnistyi syksyllä 2015 muutaman työväenmusiikin parissa pitkään työskennelleen aloitteesta.

Pian sata vuotta täyttävä sivistys- ja kulttuurijärjestö Työväen Sivistysliitto TSL hallinnoi hanketta, jossa on mukana yksittäisiä musiikin ystäviä, taiteilijoita ja tutkijoita sekä työväen kulttuurijärjestöjä koko vasemmiston kentästä.