Kirjallisuus

Turun kirjamessuilla mieskirjailijat pohtivat proosan miesmalleja

Kari Hulkko
Mieskirjailijat ruotivat miehen rooleja kirjamessuilla. Herrat vasemmalta Pasi Lampela, Jukka-Pekka Palviainen, Jyri Paretskoi ja Mikko Kalajoki.
Kari Hulkko
Mieskirjailijat ruotivat miehen rooleja kirjamessuilla. Herrat vasemmalta Pasi Lampela, Jukka-Pekka Palviainen, Jyri Paretskoi ja Mikko Kalajoki.
Kari Hulkko
Mieskirjailijat ruotivat miehen rooleja kirjamessuilla. Herrat vasemmalta Pasi Lampela, Jukka-Pekka Palviainen, Jyri Paretskoi ja Mikko Kalajoki.

Perjantaina alkaneet kolmipäiväiset Turun kirjamessut ovat tänä itsenäisyytemme juhlavuonna väliaikaiskomennossa, kun ohjelmapäällikkö Jenni Haukio on tehtävästään opintovapaalla. Ohjelmasuunnittelusta on tänä vuonna vastannut kolmen kirjailijan triumviraatti Tommi KinnunenSiri Kolu ja Salla Simukka.

Enimmäkseen kaikki on Turun messuilla ennallaan ja ohjelmakirjoa riittää kolmelle päivälle entiseen tapaan ihan laidasta laitaan, mutta koska johtotroikasta kaksi on erityisesti lapsille ja nuorille kirjoittavia kirjaililjoita, näkyy nuortenkirjallisuus erilaisine sivupolkuineen aiempaa enemmän myös ohjelmakartalla. Paljon on myös sellaisia lavaohjelmia, joissa kiinnitetään huomiota nuorten lukuharrastuksen aktivointiin ja ylläpitämiseen.

Miehen mittoja

Perjantain messuohjelmasta pitää poimia esiin eräs viidennestä vaille all men panel, jossa neljä mieskirjailijaa pohti kollegansa Taija Tuomisen johdattelemana nykykirjallisuuden mieskuvaa ja miehen roolia proosassa. Kaikilta neljältä  – Mikko Kalajoki, Pasi Lampela, Jukka-Pekka Palviainen, Jyri Paretskoi – on tänä syksynä ilmestynyt kirja, jossa miehen roolit näyttäytyvät poikkeavassa valossa. Kalajoen ”Miehenmitta”, ”Lampelan ”Kehä”, Palviaisen ”Minä, eno ja Matti” sekä  Paretskoin ”Nimetön” irrottavat päähenkilöitään niistä perinteisistä malleista, joihin heidän odotetaan sujahtavan.

Kaikki kirjailijat olivat aika samaa mieltä siitä, että tässä ajassa ei etuliitteille mies- tai nais- pitäisi kirjallisuudessa olla enää käyttöä.

– Itse haluan ajatella niin, että nykykirjallisuus tarjoaa monipuolisempia ihmiskuvia kuin ne stereotypiat joihin meidät on totutettu. Ei kirjailijoiden tehtävä ole määrittää mitään muka oikeaa mies- tai naiskuvaa, linjasi Kalajoki, joka sanoi oman romaaninsa olevan kuin vastateos esimerkiksi Antti Hyryn, Antti Tuurin tai Hannu Raittilan teoksille, joissa miehet osaavat tehdä käsillään kaikkea.

– Minunkaan kirjoissani miehet eivät tee perinteisiä miesten töitä, kun en itsekään niitä osaa. En usko, että kirjallisuudessa on enää mitään tarkkaa rajaa ihmiskuvauksessa miesten ja naisten välillä. Tässä ajassa asetelmat tuntuvat kääntyneen siinä mielessä ympäri, että naiset ovat viime aikoina kirjoittaneet paljon sodasta ja miehet perheestä, pohti Palviainen.

Jyri Paretskoi tuumi, että ”homma menisi kummalliseksi, jos kirjoittaisin vain omasta viiteryhmästäni, valkoisista heteromiehistä”.

– Nimetön-romaanistani naislukijat ovat tulleet kommentoimaan minulle, että päähenkilöltä puuttuu miehisyyttä.

Pasi Lampelan mielestä sellaisten monesti esimerkkitapauksina käytettävien klassikkoromaanien kuten ”Seitsemän veljestä” tai ”Tuntematon sotilas” mieskuvat ovat paljon ristiriitaisempia kuin kirjallinen kaanon antaa ymmärtää.

– Minusta kirjailijan pitää myös pystyä heittämään myös oma rujoutensa ja kypsymättömyytensä peliin. Minusta esimerkiksi Hannu Salama tai Christer Kihlman ovat olleet uskomattoman rohkeita – heidän kirjoissaanhan on kuvattu helvetin karmeita miestapauksia.

Mikko Kalajoki sanoi muun muassa Rosa Liksomin, Anja Kaurasen ja vähän myöhemmin Pirkko Saision kirjojen kolahtaneen aikoinaan lujasti.

– Enkä minä koskaan ajatellut erityisesti, että he ovat naisia, vaan että he ovat tehneet helkkarin hyviä kirjoja.

Nelikko pohti myös mieskirjailijan asettumista naisen nahkoihin, sitä onko miehen helppoa kirjoittaa naisnäkökulmasta.

– Ei se minulle ole ollut vaikeaa, koska minulla on aina ollut kosketus omaan feminiiniin puoleeni. Kuvattavan ihmisen elämäntilanne määrittää eniten sitä, millä tavalla häntä käsittelen.

Pasi Lampela oli samoilla linjoilla.

– Kuvattava tilanne synnyttää itsessään tunteita ja muita asioita. Eivät ihmiset, olivat kyseessä sitten miehet tai naiset, sillä tasolla poikkea toisistaan.

Palkintoja turkulaisille

Perjantain peruskuvioon kuuluivat tänäkin vuonna messujen yhteydessä aina jaettavat kulttuuritunnustukset, Runo-Kaarina -palkinto ja Suomen arvostelijain liiton Turun osaston Kritiikin punnukset.

Esikoisrunoilijoille 24. kerran jaettu valtakunnallinen Runo-Kaarina meni vaihteeksi taas kotikentälle. Palkittu Jarmo Kervinen (s. 1962) tosin asuu tätä nykyä Imatralla, mutta on juuriltaan ja sydämeltään turkulainen. Tämä käy selväksi myös hänen palkitun  ”Punainen, tähdetön” -kokoelmansa runoista:

Jäisellä Aurajoella vesi nousee lumen alta,

kuin kuoleman ensiläikät

tai kuin paikalla olisi käynyt

pomppiva ufo.

Loivennuskalja  Portissa.

Jukeboxin basso iskee omat rytmit sekaisin.

Ulkovalo tunkee silmien läpi, rikkoo kapakkakohdun turvan.

Tuolit jytisevät, ihmisten puheet huutavat tässä tehdassalissa,

jossa verestävien silmien roikkuvat aluset

mustuvat väsymystään. – – –

– Turku niissä runoissa näkyy, eikä Imatrasta ole tietoakaan, kiteyttää Kervinen.

Turun kirjamessujen avauspäivän palkittuja: vasemmalla Runo-Kaarina-voittaja Jarmo Kervinen vierellään Kritiikin punnukset saaneet Petteri Oja, Matti Rag Paananen ja Sabrina Casagrande sekä kunniamaininnan saanut Kari Selinheimo äärimmäisenä oikealla.

Kritiikin punnuksia jaettiin tänä vuonna kolmelle taholle. Saajat ovat Sabirina Casagrande ja hänen pyörittämänsä Leluliike Casagrande, joka perustettiin jo vuonna 1912. Kauppapuolelle menivät myös toiset punnukset, kun ne kävi pokkaamassa Turun sarjakuvakaupan isäntä Petteri Oja. Kolmannen punti sai pitkän linjan turkulainen taidevaikuttaja ja monitaiteilija Matti Rag Paananen, joka on paitsi säveltäjä ja muusikko, myös runoilija, aforistikko ja taidemaalari.

Punnusraatdin puheenjohtaja, kirjamessujen perustaja ja pitkäaikainen ohjelmapäällikkö Kari J. Kettula jakoi vielä myös henkilökohtaisen kunniamaininnan, jonka sai teatterimies ja antikvaristi Kari Selinheimo.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat