Gummeruksen mukaan syytetty myöntää kaksi tappoa ja kahdeksan tapon yritystä, mutta kiistää murhat, murhan yritykset ja terroristisen tarkoituksen.

Bouanane kiistää, että teko olisi tehty vakaasti harkiten tai erityisen raa’alla julmalla tavalla, eikä tekoa voi pitää kokonaisuutena arvostellen törkeänä, toteaa Turun puukottaja Abderrahman Bouananen puolustus kirjallisessa vastauksessaan.

Bouananen tarkoituksena ei ole ollut teollaan aiheuttaa vakavaa pelkoa Suomen väestön tai muiden Euroopan valtioiden väestöjen keskuudessa.

Syytteen kiistäminen perustuu siihen, että käräjäoikeuden tulee Bouananen puolustuksen mukaan arvioida Bouananen omasta käsityksestä riippumatta, voidaanko tekoa pitää terroristisessa tarkoituksessa tehtynä murhana ja täyttyvätkö murhan kvalifiointiperusteet.

Puukottajaa, 23-vuotiasta marokkolaista Bouananea, syytetään kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksasta sellaisen yrityksestä.

Gummeruksen mukaan syytetyn alkuperäinen tarkoitus oli tappaa pari kolme ihmistä torilla. Hän toivoi tulevansa poliisin surmaamaksi, mutta kun näin ei käynyt, hän muutti suunnitelmaansa. Hän päätti Gummeruksen mukaan paeta ja vahingoitti matkalla ihmisiä.

– Päämieheni itse mieltää tekonsa terroristiseksi, mutta oikeuden pitää nyt punnita, täyttyykö rikoksen tunnusmerkistö, Gummerus totesi.

Turvapaikanhakijana Suomeen väärillä papereilla tullut Bouanane puukotti elokuussa kymmentä ihmistä Turussa. Puukotuksissa kuoli kaksi naista sekä haavoittui kuusi naista ja kaksi auttamaan tullutta miestä.

Bouanane oli hänelle tehdyn mielentilatutkimuksen mukaan syyntakeinen, eli hän ymmärsi tekojensa seuraukset. Jos täydessä ymmärryksessä oleva tuomitaan murhista, rangaistus on lain mukaan elinkautinen.

Puukottaja kertoi poliisin kuulustelussa, että henkilö hänen sisällään halusi puukottaa ihmisiä, kun taas toinen henkilö halusi estää teot. Hän kertoi poliisille huutaneensa ”allahu akbar”, suomeksi käännettynä ”jumala on suuri”, koska huuto poisti hänen mukaansa pelon ja antoi voimaa.

STT kertoo syytetyn nimen poikkeuksellisen rikosepäilyn ja lukuisten silminnäkijähavaintojen vuoksi.

Kihlakunnansyyttäjä Hannu Koistinen Oulun syyttäjänvirastosta totesi ennen istunnon alkua, että kyse on ennakkoluonteisesta tapauksesta, johon ei löydy selkänojaa aiemmasta oikeuskäytännöstä Suomessa.

Hänen mukaansa teko täyttää laista löytyvän terroristisen teon tunnusmerkistön.

– Syytteessä lähdetään siitä, että vastaaja on tehnyt nämä teot terroristisessa tarkoituksessa ja hänen tarkoituksensa on ollut aiheuttaa vakavaa pelkoa, Koistinen totesi.

Haastehakemuksen mukaan Bouanane on mieltänyt palvelevansa teoillaan Isis-järjestön ideologiaa sekä sen toiminnan tarkoitusta ja tavoitteita.

Haastehakemuksessa sanotaan, että Bouananen tarkoituksena on ollut aiheuttaa Suomen ja muidenkin Euroopan valtioiden väestöissä vakavaa pelkoa jatkuvasta uhasta, jota vastaan valtiot eivät voi väestöään tehokkaasti suojella.

Syyttäjien mukaan kysymyksessä on ollut hyökkäys paitsi uhreiksi valikoituneita henkilöitä, myös Suomen valtion perustoimintoja vastaan.

– Teot ovat olleet omiaan aiheuttamaan vakavaa vahinkoa Suomen valtiolle, haastehakemuksessa todetaan.

Syyttäjien mukaan hyökkääjällä on myös ollut konkreettinen suunnitelma toteuttaa väkivaltainen isku Suomessa.

– Lopullisen päätöksen iskun ajankohdasta Bouanane on tehnyt tekoja edeltäneenä yönä. Yksi vaikuttimista Bouananen päätökselle toteuttaa teot Suomessa on ollut hänen halunsa reagoida Isisin vastaisen liittouman tekemiin pommituksiin Isisin tuolloin hallitsemaan Raqqan kaupunkiin, haasteessa sanotaan.