Turun puukottaja taltutettiin yhdellä laukauksella – näin monta kertaa suomalainen poliisi ampui 10 vuodessa

Kuva: Lehtikuva

Turun puukotusten pääepäilty, marokkolainen 18-vuotias mies ehti puukottaa kymmentä ennen kuin hänen etenemisensä estettiin. Poliisi pysäytti miehen yhdellä laukauksella reiteen vain minuutteja hälytyksestä. Kaksi uhreista kuoli vammoihinsa. Turun iskua tutkitaan terroristisessa tarkoituksessa tehtyinä rikoksina: kahtena murhana ja kahdeksana murhan yrityksenä.

Poliisin voimankäytöstä julkaistiin selvitys lokakuussa 2016. Selvityshankkeen teki komisario Henri Rikander. Tutkimuksesta selviää, että suomalaisen poliisin aseenkäyttöä on tilastoitu vuodesta 2003 lähtien. Aseenkäytöksi lasketaan sekä aseella uhkaaminen että laukaukset.

Vuosina 2003–2013 aseenkäyttötilanteita oli yhteensä 385, joissa laukauksia ammuttiin 122. Vuositasolla aseenkäyttötilanteiden määrä on vaihdellut 26:sta 44:ään. Viimeksi kuluneiden noin kymmenen vuoden aikana poliisin ampumaan luotiin on menehtynyt seitsemän henkilöä. Viimeisin tapaus oli lokakuussa 2016.

Poliisin voimakeinoja voivat olla fyysinen voimankäyttö (esimerkiksi maahanvienti) tai erilaisilla voimankäyttövälineillä (mm. etälamautin, poliisikoira) tehdyt toimenpiteet. Ampuma-aseen käyttö on äärimmäisintä voimankäyttöä.

Seurannan perusteella poliisin voimankäyttö on Suomessa maltillista. Rikanderin mukaan voimankäytön vertailu kansainvälisesti on vaikeaa, koska voimakeinojen luokittelussa ja seurannassa on suuria eroja. Esimerkiksi muissa Pohjoismaissa ei kerätä Suomen seurantaa vastaavia tietoja.

Poliisilla on yli miljoona tehtävää vuosittain. Tavallisimmin suomalainen kohtaa poliisin jonkin lupa-asian yhteydessä (28 prosenttia) tai liikennevalvonnan tai -onnettomuuden yhteydessä (15 prosenttia). Vuonna 2015 poliisi teki vajaat satatuhatta kiinniottoa. Voimakeinoja käytettiin keskimäärin 2 prosentissa.

Jokaisesta voimakeinojen käytöstä tehdään merkintä hätäkeskustietojärjestelmään. Kattavan voimankäyttöä koskevan tilastotiedon saamiseksi Poliisiammattikorkeakoulussa toteutettiin syksyllä 2015 selvityshanke. Hankkeen tuloksena luotiin uusi valtakunnallinen tiedonkeruujärjestelmä poliisilaitosten, Polamkin ja Poliisihallituksen käyttöön.

Poliisilain mukaan poliisilla on oikeus käyttää ”tarpeellisia voimakeinoja” virkatehtävää suorittaessaan:

  • vastarinnan murtamiseksi
  • henkilön paikalta poistamiseksi
  • kiinniottamisen toimittamiseksi
  • vapautensa menettäneen pakenemisen estämiseksi
  • esteen poistamiseksi
  • välittömästi uhkaavan rikoksen estämiseksi
  • välittömästi uhkaavan muun vaarallisen teon tai tapahtuman estämiseksi.

Voimakeinojen puolustettavuutta arvioitaessa on otettava huomioon mm. tehtävän tärkeys ja kiireellisyys, vastarinnan vaarallisuus ja käytettävissä olevat voimavarat. Voimankäyttöön turvaudutaan silloin, kun puhe ei auta ja tehtävä kuitenkin on saatava suoritetuksi. Ampuma-asetta voidaan käyttää vain silloin, kun kyseessä on välitöntä ja vakavaa vaaraa toisen hengelle tai terveydelle aiheuttavan henkilön toiminnan pysäyttäminen eikä lievempää keinoa ole käytettävissä.

– Luettelointia siitä, minkälaisissa tilanteissa poliisi saa ampua henkilöä kohti, ei ole. Jokaisessa tapauksessa arvioidaan erikseen lievin tehokkain keino tilanteen ratkaisemiseksi, Poliisiammattikorkeakoulun voimankäytön opettaja Tomi Kataja sanoi Iltalehdelle vuonna 2013.

Poliisi löysi mieheltä 25 000 euron arvosta lounas- ja virikeseteleitä

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Helsingin poliisi on pidättänyt Kalliossa miehen, jonka hallusta löytyi noin 2 600 lounasseteliä ja noin 130 virikeseteliä. Arvo seteleillä on yhteensä lähes 25 000 euroa.

Epäilty kertoi ensin poliisille ostaneensa setelit toiselta mieheltä Hakaniemen torilla ja että hän aikoi myydä niitä eteenpäin. Poliisi otti miehen kiinni ja kuljetti hänet Pasilan poliisivankilaan.

Esitutkinnan edetessä epäilty myönsi, että hän oli varastanut lounas- ja virikesetelit Kampissa sijaitsevasta toimistotilasta. Setelit on palautettu poliisin toimesta.

Anastettua omaisuutta on myös löytynyt lisää epäillyn osoittamasta paikasta. Miestä epäillään törkeästä varkaudesta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Nurmikon leikkaaminen vasta alkua? – LN: Posti harkitsee vanhusten saattohoitoa

Kuva: Lehtikuva / Seppo Samuli

Posti on kiinnostunut järjestämään jatkossa turkulaisten kotisaattohoidon, kertoo Lännen Media.

Postin kotipalvelujen edustaja, myyntijohtaja Arto Vitikka oli mukaan paikalla Turussa elokuussa järjestetyssä markkinavuoropuhelussa, joka järjestettiin sen vuoksi, että Turku aikoo kilpailuttaa syksyn aikana saattohoitopalvelunsa.

Vitikka myöntää asian, mutta ei ole halukas avaamaan Lännen Medialle uutta liikestrategiaa enempää.

– Katsotaan nyt, millaiset kilpailutusasiakirjat sieltä tulee, kannattaako meidän lähteä siihen. Mutta ei tästä kannata alkaa juttua tekemään, Vitikka sanoo.

Posti alkoi vuonna 2016 tarjota postinjakelun lisäksi ruohonleikkuuta ja muuta kotityötä.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Työnseisaus: Nobinan vuoroista jää ajamatta jopa 90 prosenttia

Kuva: Lehtikuva / Timo Jaakonaho
VR tiedottaa päivän aikana mahdollisesta lisäkalustosta iltapäivän työmatkaliikenteeseen.

HSL:n mukaan Nobinan vuoroista jää aamulla ajamatta jopa 90 prosenttia.

Tiedottaja Tapio Tolmusen mukaan tilanne kuitenkin elää päivän mittaan. Vaikka verkkosivuja yritetään päivittää mahdollisuuksien mukaan, nekään eivät Tolmusen mukaan ole välttämättä ajan tasalla kaikkien linjojen kohdalta.

VR:n viestinnästä kerrottiin aamukahdeksalta, että työntekijöiden mielenilmaus tuli niin yllättäen, ettei aamuliikenteeseen ehditty varata ylimääräistä kalustoa sen takia. Aamun raideliikenne on kuitenkin sujunut pääpiirteissään aikataulussa. VR tiedottaa päivän aikana mahdollisesta lisäkalustosta iltapäivän työmatkaliikenteeseen.

Työnseisaus alkoi kello kolmelta yöllä, ja sen on tarkoitus jatkua vuorokauden.

Työnseisaus haittaa pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä tänään – Nobina ajaa merkittävän osuuden linjoista

Kuva: lehtikuva / jarmo stenmark
Nobinan kuljettajat aloittivat työnseisauksen torstaiaamuna.

Pääkaupunkiseudulla useita linja-autovuoroja on peruttu bussiyhtiö Nobinan työnseisauksen takia. HSL:n viestinnästä kerrotaan, että kello viiteen mennessä vuoroja oli peruttu joitain kymmeniä.

HSL kehottaa matkustajia seuramaan HSL:n somekanavia ja verkkosivuja, joihin vuorojen perumiset päivitetään. HSL on yhteydessä Nobinaan tunnin välein.

Työnseisaus alkoi kello kolmelta yöllä, ja sen on tarkoitus jatkua vuorokauden.

Työnseisaus koskee ainoastaan Nobinan liikennöimiä vuoroja. HSL:n tiedottajan Tapio Tolmusen mukaan Nobina liikennöi noin 50 linjaa, eli sillä on merkittävä osuus HSL:n liikenteestä.

– Toivomme matkustajilta kärsivällisyyttä. Matkustajien kannattaa varata tavallista enemmän aikaa matkantekoon ja varautua henkisesti siihen, että häiriöitä joka tapauksessa on, Tolmunen sanoo.

Roihupellon varikon pääluottamusmies Auror Kiseri kertoi eilen illalla Ilta-Sanomille, että ulosmarssiin johtaneet tapahtumat saivat alkunsa tiistaina.

– Erästä pääluottamusmiestä ei päästetty neuvotteluihin mukaan työntekijän tukihenkilöksi ja hänet poistettiin huoneesta voimakeinoin. Siksi järjestämme mielenilmauksen, hän sanoi lehdelle.

– Lakko on mielenilmaus työnantajalle, Nobina South -varikon pääluottamusmies vahvistaa Helsingin Sanomille.

Työnantajapuoli pitää työnseisausta laittomana.

MTV:n paljastus: Tänne kohuttu poliitikkoisku aiottiin tehdä

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen ei kertonut keitä vastaan ja missä attentaatti aiottiin suorittaa. Nyt se paljastuu.

MTV:n Rikospaikka -ohjelma paljastaa tämän illan ohjelmassa, missä ja milloin poliittisiin päättäjiin kohdistunut vakava iskusuunnitelma oli tarkoitus toteuttaa, kertoo MTV:n uutiset. Rikospaikan tietojen mukaan iskusuunnitelman kohteena oli silloisen pääministerin Jyrki Kataisen johtaman kokoomuksen puoluekokous Rovaniemellä kesäkuussa 2012.

Tekoa suunnitelleen noin 40-vuotiaan keskisuomalaisen miehen aikeissa oli kylvää kokouspaikalla suurta tuhoa. Rikospaikan tietojen mukaan mies oli varustautunut tekoon muun muassa räjähteillä tai savupommeilla ja sarjatuliaseella.

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen kertoi Iltalehden haastattelussa viime viikolla, että paikallispoliisi, keskusrikospoliisi ja suojelupoliisi estivät yhteisvoimin iskun, jonka kohteena olisi ollut poliittisia päättäjiä.

Kolehmainen ei kertonut julkisuuteen, milloin ja missä isku olisi ollut tarkoitus toteuttaa, mutta korosti poliisiviranomaisten yhteistoiminnan merkitystä. Kolehmaisen mukaan tieto iskusuunnitelmasta saatiin poliisin omalla tiedustelutyöllä, MTV kertoo.

Rikospaikan tietojen mukaan aivan Kolehmaisen kuvailemalla tavalla tilanne ei mennyt.
Iskua suunnitellut ja mielenterveysongelmista kärsinyt mies oli tullut viime hetkillä jonkinlaisiin omantunnontuskiin ja meni itse puhumaan joukkomurhasuunnitelmastaan poliisille Jyväskylässä.

Rikospaikka nähdään tänään MTV:llä klo 22.40.