Kotimaa

Turun puukottaja taltutettiin yhdellä laukauksella – näin monta kertaa suomalainen poliisi ampui 10 vuodessa

Lehtikuva
Lehtikuva

Turun puukotusten pääepäilty, marokkolainen 18-vuotias mies ehti puukottaa kymmentä ennen kuin hänen etenemisensä estettiin. Poliisi pysäytti miehen yhdellä laukauksella reiteen vain minuutteja hälytyksestä. Kaksi uhreista kuoli vammoihinsa. Turun iskua tutkitaan terroristisessa tarkoituksessa tehtyinä rikoksina: kahtena murhana ja kahdeksana murhan yrityksenä.

Poliisin voimankäytöstä julkaistiin selvitys lokakuussa 2016. Selvityshankkeen teki komisario Henri Rikander. Tutkimuksesta selviää, että suomalaisen poliisin aseenkäyttöä on tilastoitu vuodesta 2003 lähtien. Aseenkäytöksi lasketaan sekä aseella uhkaaminen että laukaukset.

Vuosina 2003–2013 aseenkäyttötilanteita oli yhteensä 385, joissa laukauksia ammuttiin 122. Vuositasolla aseenkäyttötilanteiden määrä on vaihdellut 26:sta 44:ään. Viimeksi kuluneiden noin kymmenen vuoden aikana poliisin ampumaan luotiin on menehtynyt seitsemän henkilöä. Viimeisin tapaus oli lokakuussa 2016.

Poliisin voimakeinoja voivat olla fyysinen voimankäyttö (esimerkiksi maahanvienti) tai erilaisilla voimankäyttövälineillä (mm. etälamautin, poliisikoira) tehdyt toimenpiteet. Ampuma-aseen käyttö on äärimmäisintä voimankäyttöä.

Seurannan perusteella poliisin voimankäyttö on Suomessa maltillista. Rikanderin mukaan voimankäytön vertailu kansainvälisesti on vaikeaa, koska voimakeinojen luokittelussa ja seurannassa on suuria eroja. Esimerkiksi muissa Pohjoismaissa ei kerätä Suomen seurantaa vastaavia tietoja.

Poliisilla on yli miljoona tehtävää vuosittain. Tavallisimmin suomalainen kohtaa poliisin jonkin lupa-asian yhteydessä (28 prosenttia) tai liikennevalvonnan tai -onnettomuuden yhteydessä (15 prosenttia). Vuonna 2015 poliisi teki vajaat satatuhatta kiinniottoa. Voimakeinoja käytettiin keskimäärin 2 prosentissa.

Jokaisesta voimakeinojen käytöstä tehdään merkintä hätäkeskustietojärjestelmään. Kattavan voimankäyttöä koskevan tilastotiedon saamiseksi Poliisiammattikorkeakoulussa toteutettiin syksyllä 2015 selvityshanke. Hankkeen tuloksena luotiin uusi valtakunnallinen tiedonkeruujärjestelmä poliisilaitosten, Polamkin ja Poliisihallituksen käyttöön.

Poliisilain mukaan poliisilla on oikeus käyttää ”tarpeellisia voimakeinoja” virkatehtävää suorittaessaan:

  • vastarinnan murtamiseksi
  • henkilön paikalta poistamiseksi
  • kiinniottamisen toimittamiseksi
  • vapautensa menettäneen pakenemisen estämiseksi
  • esteen poistamiseksi
  • välittömästi uhkaavan rikoksen estämiseksi
  • välittömästi uhkaavan muun vaarallisen teon tai tapahtuman estämiseksi.

Voimakeinojen puolustettavuutta arvioitaessa on otettava huomioon mm. tehtävän tärkeys ja kiireellisyys, vastarinnan vaarallisuus ja käytettävissä olevat voimavarat. Voimankäyttöön turvaudutaan silloin, kun puhe ei auta ja tehtävä kuitenkin on saatava suoritetuksi. Ampuma-asetta voidaan käyttää vain silloin, kun kyseessä on välitöntä ja vakavaa vaaraa toisen hengelle tai terveydelle aiheuttavan henkilön toiminnan pysäyttäminen eikä lievempää keinoa ole käytettävissä.

– Luettelointia siitä, minkälaisissa tilanteissa poliisi saa ampua henkilöä kohti, ei ole. Jokaisessa tapauksessa arvioidaan erikseen lievin tehokkain keino tilanteen ratkaisemiseksi, Poliisiammattikorkeakoulun voimankäytön opettaja Tomi Kataja sanoi Iltalehdelle vuonna 2013.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat