Turussa pelätään palveluiden puolesta – “Sote-uudistuksen alkuperäiset tavoitteet unohdettu”

Kuva: Lehtikuva

Useat Turun keskeiset demaripoliitikot ovat huolissaan siitä, että turkulaisten palvelut heikkenevät sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen myötä. Keskeisenä huolenaiheena on myös se, että maakuntauudistuksessa maksajien osaan joutuvat suuret kaupungit.

– Nyt näyttää siltä, että sote-uudistuksen alkuperäiset tavoitteet eli sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio ja kustannusten hillitseminen ovat unohtuneet tältä hallitukselta, sanoo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja Piia Elo (sd.).

– Keskusta on ollut valmis myymään hyvät tavoitteet palveluiden parantamisesta saadakseen kauan tavoittelemansa maakuntahallinnon. Kokoomus on ollut valmis myymään kustannussäästöt palvellakseen yksityisiä yrityksiä valinnanvapaudella, Elo jatkaa.

“Ei tämä ainakaan ketään tavallista apua tarvitsevaa ihmistä palvele”

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja Piia Elo näkee, että tällä hetkellä ongelmallisena koettu erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon sekä sosiaalipalveluiden yhteensovittaminen tehdään uudistuksella mahdottomaksi. Elo kritisoi, että palvelut pilkotaan pieniin kokonaisuuksiin, joista asukas voi itse valita palan sieltä ja toisen täältä, eikä kokonaisuus pysy enää kenenkään hallinnassa.

– Ei tämä ainakaan ketään tavallista apua tarvitsee ihmistä palvele, hän toteaa.

Myös Turun sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajana toimiva Jarmo Rosenlöf (sd.) on Elon kanssa samoilla linjoilla.

Puhutaan viranomaistehtävistä, eri työehtosopimuksista, eläketurvista ja myös ihan tavallisten ihmisten työpaikoista.

– Hallitus sanoo meille turkulaisille päättäjille, että antakaa pois 600 miljoonaa euroa, niin heikennämme palveluitanne, jotta voimme parantaa niitä Turun ulkopuolella. Ei tämä ihan oikeudenmukaiselta turkulaisesta päättäjästä vaikuta, toteaa Rosenlöf.

– Olemme myös erittäin huolissamme niistä 4500 Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen työntekijästä, jotka tässä pitäisi heittää vapaille markkinoille. On aivan mahdoton tehtävä saada kahdessa vuodessa julkiset palvelulaitokset kilpailukykyisiksi samoille markkinoille, Rosenlöf jatkaa.

– Puhutaan viranomaistehtävistä, eri työehtosopimuksista, eläketurvista ja myös ihan tavallisten ihmisten työpaikoista.

Tuplahallinnon rakentaminen syytä hylätä

Demaripäättäjät korostavat, että tämänhetkinen palvelutuotantojärjestelmä ja yhteistyösopimukset ollaan purkamassa ilman, että on mitään käsitystä siitä, miten tieto tulee jatkossa kulkemaan eri toimijoiden välillä. Demaripäättäjät pitävätkin tietohallinnon järjestämistä kriittisenä osana uudistusta. Mikäli yhteisiä tietojärjestelmiä ja tiedonkulkua ei saada järjestettyä, uudistus johtaa turhiin toimenpiteisiin ja odottamiseen.

Nyt pitäisi palata tekemään sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistusta ja unohtaa ylimääräisen maakuntahallinnon rakentaminen.

Turun SDP:n päättäjillä on myös valmis ratkaisu tähän ongelmaan.

– Nyt pitäisi palata tekemään sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistusta ja unohtaa ylimääräisen maakuntahallinnon rakentaminen, tiivistää Turun SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Päivi Pietari.

– Suuret kunnat ovat elinvoimaisia ja niillä on kantokykyä huolehtia omistaan, mutta myös tukea muita. Tämä intressi laantuu, kun rakennetaan tuplahallintoa, Pietari jatkaa.

Demaripäättäjät toivovat, että sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus palautetaan parlamentaariseen valmisteluun ja siinä keskityttäisiin nimenomaan sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuden ratkaisemiseen. Maakuntahallinnon rakentaminen tulisi demareiden mukaan unohtaa. Säästöjä syntyy heidän mukaansa paremmasta integraatiosta ja ohjailtavuudesta, ei valinnanvapaudesta ja uudesta hallinnon tasosta.

– Nyt on jo kerrottu, kuinka säästöjä haetaan vanhustenhuollosta ja sosiaalipalveluista, eikä enää integraatiosta ja paremmasta hallinnosta kuten aiemmin. Suunta on väärä, päättää Pietari.

Keskustelua aiheesta

Ylioppilaskirjoitukset ja politiikka sopivat yhteen

Kuva: Jaana Vasama
Uudenkaupungin lukion abiturientti Eemil Kokkonen on ehdolla kuntavaaleissa.

Eemil Kokkonen on Uudenkaupungin demareiden kuntavaaliehdokkaiden kuopus. Eemil on Uudenkaupungin lukion abiturientti ja on sitä mieltä, että kaupunki tarvitsee nyt nuorta päättäjää, jolla on suuri sydän.

Eemilin sydäntä lähellä ovat juuri nuorten asiat, joita hän seuraa päivittäin nuoren lukiolaisen silmin. Hänen vaaliteemansa ovat syrjäytymisen ehkäiseminen, edulliset harrastusmahdollisuudet kaikkien ulottuville sekä matalan kynnyksen tukipalvelut. Eemil on huolissaan syrjäytymiskierteestä, johon osa nuorista näyttää vääjäämättä ajautuvan.

– Syrjäytymiselle on laitettava stoppi, nykymenolla apu tulee liian myöhään. Koulun ja nuorisotyön tulee puuttua välittömästi nuoren ongelmiin, eikä odottaa ongelmista aiheutuvia seurauksia, kuten nykyisin tehdään, kiteyttää nuori kuntavaaliehdokas.

Mitä uutta Eemil tuo Ugin demareiden vaalityöhön?

– No, ainakaan aikaisemmin ei ole järjestetty lautapeli-iltoja, jotka käynnistämme maaliskuun alussa, kertoo Eemil.

Nuori mies on otettu ilolla mukaan Ugin demareiden aktiiviriveihin.

– Pankaa nimi mieleen, tästä nuoresta miehestä kuulemme vielä, vakuuttavat muut läsnäolijat.

 

Jaana Vasama, Uusikaupunki

Saaristomaakunnan edustajat iloitsevat: Taas yksi hallituksen esitys ajoi karille

Kuva: Timo Vainio

SDP:n varsinaissuomalaiset kansanedustajat Ilkka Kantola ja Katja Taimela ovat tyytyväisiä siitä, että yhteysalusten maksukokeilu peruuntuu.

Liikenne- ja viestintäministeriön syyskuinen esitys ehti jo huolestuttaa saariston vakinaisia asukkaita. Yhteysalusten maksut uhkasivat nostaa liikkumisen kustannuksia tuhansilla euroilla.

Ministeriön tämänpäiväisen tiedotteen mukaan yhteysalusliikenteen kehittäminen jätetään maakunnille vuoden 2019 alusta. Saaristoliikenteen järjestäminen tällä hetkellä on valtakunnallisesti keskitetty Varsinais-Suomen Ely-keskukselle.

– Olen tyytyväinen, että ministeriö kuunteli saariston aktiivisia asukkaita ja koko maakunnan tahtotilaa tässä asiassa. Kokeilun perumisella pelastetaan paljon saariston elinkeinotoimintaa, Kantola korostaa.

Toinen saariston matkailuelinkeinolle tärkeä kysymys on hallituksen suunnittelemat vene- ja moottoripyöräverot. Harrastajajärjestöt ovat ennustaneet, että verojen kokonaisvaikutus menee negatiivisen puolelle. Vero karsii harrastajamääriä, ja samalla valtiolta jää saamatta verotuloja polttoaineesta, huolloista ja varaosista.

Taimela muistuttaa, että saariston matkailu- ja palveluelinkeinoille nämä harrastajat ovat tärkeitä asiakkaita.

– Viime viikolla kaikki hallituspuolueiden ryhmäpuheenjohtajat vakuuttivat mahdollisuutta luopua hallitusohjelmassa sovitusta uudesta verosta. Toivon nyt hallitukselta samaa kokonaisharkintaa, Taimela huomauttaa.

Juttua korjattu: Saaristoliikenteen järjestäminen on keskitetty tällä hetkellä valtakunnallisesti Varsinais-Suomen Ely-keskukselle.

”Rahan on riitettävä hyvin sekä ruokaan että lääkkeisiin” – Hallitusta patistetaan heti toimeen

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Eduskunta kävi eilen lähetekeskustelun kansalaisaloitteesta koskien eläkeindeksin muuttamista. Kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.) muistuttaa, että eläkeläisköyhyys ja pienituloisuus ovat todellisia ongelmia, joihin on löydettävä ratkaisut.

– Paras tapa kaikkein pienituloisimpien eläkkeensaajien aseman parantamiseksi on takuueläkkeen korottaminen ja kansaneläkkeen tason parantaminen. Myös verotuksen keventäminen on tehokas keino parantaa toimeentuloa, Eloranta linjaa.

Hän myös alentaisi palvelumaksuja ja maksukattoja, parantaisi lääkekorvausten tasoa ja kehittäisi asumistukea ja hoitotukea.

Jokainen ikäihminen on ansainnut säällisen toimeentulon.

Eloranta pitää tärkeänä, että eduskunta käsittelee eläkeläisiä pitkään puhuttaneen asian perusteellisesti.

– Tulee kuitenkin muistaa, että tämä aloite koskee yksinomaan työeläkkeitä. Työeläkeindeksin muuttaminen ei paranna kansaneläkettä tai takuueläkettä saavien eli kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien ikäihmisten tilannetta, Eloranta painottaa.

Hän kiirehtii hallitukselta toimenpideohjelmaa eläkeläisköyhyyden vähentämiseksi ja eläkeläisten toimeentulon turvaamiseksi.

– Jokainen ikäihminen on ansainnut säällisen toimeentulon, jossa raha riittää hyvin sekä ruokaan että lääkkeisiin, Eloranta muistuttaa.

Puolueelle kaksi uutta kunniajäsentä Varsinais-Suomesta – Petra Peltonen puoluehallitukseen

Varsinaissuomalainen Petra Peltonen valittiin SDP:n puoluehallituksen jäseneksi.

Viikonloppuna SDP:n puoluekokouksessa valittiin jälleen puolueen johto, puoluehallitus sekä puoluevaltuusto. Varsinais-Suomea puolueen poliittisessa johdossa edustaa seuraavat kolme vuotta Petra Peltonen, joka valittiin puoluehallituksen jäseneksi. Peltonen on 26-vuotias valtiotieteiden maisteri ja tiedotussihteeri Turusta.

Puoluevaltuustoon Varsinais-Suomesta valittiin Kimmo Aho Naantalista, Juuso Alatalo Mynämäeltä, Saija Karnisto-Toivonen Salosta, Mari Lahti Turusta sekä Piia Noronen Turusta. Varajäseniksi valittiin Tuula Hällfors-Laaksonen Loimaalta, Eero Kivinen Turusta, Jukka Sirén Kaarinasta, Merja Roos Turusta sekä Raimo Korhonen Uudestakaupungista.

Puolueen kunniajäseniksi kutsuttiin Varsinais-Suomesta kaksi henkilöä: Heimo Mäkilä Turusta sekä Helena Vartiainen Uudestakaupungista.

Puoluehallitus on SDP:n käytännön poliittisen toiminnan johtoelin, joka kokoustaa noin kaksi kertaa kuukaudessa. Puoluehallitukseen kuuluu puolueen puheenjohtajan, puoluesihteerin ja kolmen varapuheenjohtajan lisäksi 13 jäsentä.

Puoluevaltuusto on SDP:n ylin päättävä elin puoluekokousten välillä. Puoluevaltuusto kokoustaa noin kaksi kertaa vuodessa.

Varsinais-Suomen puoluekokousedustajia kokouspaikalla Lahdessa.

Varsinais-Suomen puoluekokousedustajia kokouspaikalla Lahdessa.

 

Keskustelua aiheesta

Nuorison hyvinvointi kannustaa politikoimaan Uudessakaupungissa

Kuva: Jaana Vasama
Jarmo Kolkka ja Heikki Kallioinen haluavat panostaa erityisesti nuorten harrastusmahdollisuuksiin.

SDP:n ehdokkaiden valmistautuminen kuntavaaleihin on Uudessakaupungissa jo hyvässä vauhdissa. Vaaleissa keskustelua herättää varmasti ainakin kaupungin tulevat investoinnit. Kuntavaaliehdokkaat Heikki Kallioinen ja Jarmo Kolkka jakavat yhteisen huolen Uudenkaupungin nuorisosta.

– Minulle on tärkeää, että nuorisolla on mahdollisimman monipuoliset harrastusmahdollisuudet, liikuntatilojen lisäksi tarvitaan mm. bänditiloja, kertoo kuntavaaliehdokas Heikki Kallioinen.

Uudellakaupungilla on edessään isot investoinnit ja seuraavalla valtuustokaudella tulee päätettäväksi mm. uimahallin kohtalo sekä se, rakennetaanko kaupunkiin myös monitoimihalli.

– Liikuntapaikat tulee saada ajanmukaisiksi. Kaupunkiin tarvitaan sekä uusi uimahalli että monitoimihalli. Remontilla uimahallia ei saada kuntoon, kommentoi Jarmo Kolkka, toinen demareiden listoilta valtuustopaikkaa tavoitteleva kuntavaaliehdokas.

– Matalan kynnyksen harrastusmahdollisuudet ja toimivat lähipalvelut ovat kaupunkimme menestystekijät, kiteyttää Kolkka vaaliteemansa.

Heikki Kallioinen kantaa huolta nuorison hyvinvoinnin lisäksi kaupungin asuntotarjonnasta sekä vanhuspalveluista. Molemmat ehdokkaat ovat tyytyväisiä Ugin demareiden kunnallispoliittisen ohjelmaan, josta löytyvät myös heidän molempien vaaliteemat varsin konkreettisina ehdotuksina.

– Hyvä kampanja tästä tulee, toteavat miehet yhteistuumin.

 

Jaana Vasama, Uusikaupunki

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta