Turussa pelätään palveluiden puolesta – “Sote-uudistuksen alkuperäiset tavoitteet unohdettu”

Kuva: Lehtikuva

Useat Turun keskeiset demaripoliitikot ovat huolissaan siitä, että turkulaisten palvelut heikkenevät sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen myötä. Keskeisenä huolenaiheena on myös se, että maakuntauudistuksessa maksajien osaan joutuvat suuret kaupungit.

– Nyt näyttää siltä, että sote-uudistuksen alkuperäiset tavoitteet eli sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio ja kustannusten hillitseminen ovat unohtuneet tältä hallitukselta, sanoo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja Piia Elo (sd.).

– Keskusta on ollut valmis myymään hyvät tavoitteet palveluiden parantamisesta saadakseen kauan tavoittelemansa maakuntahallinnon. Kokoomus on ollut valmis myymään kustannussäästöt palvellakseen yksityisiä yrityksiä valinnanvapaudella, Elo jatkaa.

“Ei tämä ainakaan ketään tavallista apua tarvitsevaa ihmistä palvele”

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja Piia Elo näkee, että tällä hetkellä ongelmallisena koettu erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon sekä sosiaalipalveluiden yhteensovittaminen tehdään uudistuksella mahdottomaksi. Elo kritisoi, että palvelut pilkotaan pieniin kokonaisuuksiin, joista asukas voi itse valita palan sieltä ja toisen täältä, eikä kokonaisuus pysy enää kenenkään hallinnassa.

– Ei tämä ainakaan ketään tavallista apua tarvitsee ihmistä palvele, hän toteaa.

Myös Turun sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajana toimiva Jarmo Rosenlöf (sd.) on Elon kanssa samoilla linjoilla.

Puhutaan viranomaistehtävistä, eri työehtosopimuksista, eläketurvista ja myös ihan tavallisten ihmisten työpaikoista.

– Hallitus sanoo meille turkulaisille päättäjille, että antakaa pois 600 miljoonaa euroa, niin heikennämme palveluitanne, jotta voimme parantaa niitä Turun ulkopuolella. Ei tämä ihan oikeudenmukaiselta turkulaisesta päättäjästä vaikuta, toteaa Rosenlöf.

– Olemme myös erittäin huolissamme niistä 4500 Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen työntekijästä, jotka tässä pitäisi heittää vapaille markkinoille. On aivan mahdoton tehtävä saada kahdessa vuodessa julkiset palvelulaitokset kilpailukykyisiksi samoille markkinoille, Rosenlöf jatkaa.

– Puhutaan viranomaistehtävistä, eri työehtosopimuksista, eläketurvista ja myös ihan tavallisten ihmisten työpaikoista.

Tuplahallinnon rakentaminen syytä hylätä

Demaripäättäjät korostavat, että tämänhetkinen palvelutuotantojärjestelmä ja yhteistyösopimukset ollaan purkamassa ilman, että on mitään käsitystä siitä, miten tieto tulee jatkossa kulkemaan eri toimijoiden välillä. Demaripäättäjät pitävätkin tietohallinnon järjestämistä kriittisenä osana uudistusta. Mikäli yhteisiä tietojärjestelmiä ja tiedonkulkua ei saada järjestettyä, uudistus johtaa turhiin toimenpiteisiin ja odottamiseen.

Nyt pitäisi palata tekemään sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistusta ja unohtaa ylimääräisen maakuntahallinnon rakentaminen.

Turun SDP:n päättäjillä on myös valmis ratkaisu tähän ongelmaan.

– Nyt pitäisi palata tekemään sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistusta ja unohtaa ylimääräisen maakuntahallinnon rakentaminen, tiivistää Turun SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Päivi Pietari.

– Suuret kunnat ovat elinvoimaisia ja niillä on kantokykyä huolehtia omistaan, mutta myös tukea muita. Tämä intressi laantuu, kun rakennetaan tuplahallintoa, Pietari jatkaa.

Demaripäättäjät toivovat, että sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus palautetaan parlamentaariseen valmisteluun ja siinä keskityttäisiin nimenomaan sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuden ratkaisemiseen. Maakuntahallinnon rakentaminen tulisi demareiden mukaan unohtaa. Säästöjä syntyy heidän mukaansa paremmasta integraatiosta ja ohjailtavuudesta, ei valinnanvapaudesta ja uudesta hallinnon tasosta.

– Nyt on jo kerrottu, kuinka säästöjä haetaan vanhustenhuollosta ja sosiaalipalveluista, eikä enää integraatiosta ja paremmasta hallinnosta kuten aiemmin. Suunta on väärä, päättää Pietari.

Keskustelua aiheesta

”Nämä viestit kertovat karua kieltään” – sd-kansanedustaja vaatii mielenterveysohjelmaa

Kuva: Roope Permanto

SDP:n kansanedustaja Katja Taimela vaatii uutta kansallista mielenterveysohjelmaa. Hän kertoo saaneensa useita yhteydenottoja, jotka kertovat vaikeuksista päästä mielenterveyspalvelujen piiriin.

– Ne kertovat ihmisten hädästä, kun palveluiden pääseminen vaatii ankaraa taistelua. Yhä useammin ongelmat koskettavat nuoria. Myös läheisten jaksaminen on koetuksella. Nämä viestit kertovat karua kieltä mielenterveyspalveluiden tilasta.

Hänellä on selkeä kuva, miten ongelmiin pitää puuttua.

– Tarvitsemme matalan kynnyksen palveluja, jotka tuovat avun odottelematta ja riittävän varhain. Palveluita on oltava tarjolla riittävästi sekä akuutteihin tarpeisiin että pitkäkestoisempaan hoitoon, terapiaan ja kuntoutukseen.

Mielenterveyspalvelut näyttävät jäävän sivuraiteelle.

Vielä vuonna 2000 kuntien terveydenhuollon menoista 5,5 prosenttia ohjautui mielenterveyspalveluihin. Vuonna 2015 luku oli vain 4,3 prosenttia.

– On merkillepantavaa, miten vähän mielenterveyspalveluista on puhuttu myös sote-uudistuksessa. Ne näyttävät jäävän sivuraiteelle, Taimela murehtii.

Hallitus on luvannut mielenterveys- ja päihdelainsäädännön uudistuvan vielä tämän vuoden aikana. Taimelan mielestä tarvitaan myös kattava ohjelma, jossa määritellään kansallinen mielenterveyspolitiikka.

Hän on jättänyt tänään kirjallisen kysymyksen, jossa tuo esille huolensa mielenterveyspalvelujen tilasta.

”Päiväkodin ovet ovat kuin pyöröovet” – sd-kansanedustaja: Varhaiskasvatuksen kentältä tästä tulee valtavasti palautetta

Kuva: Jukka-Pekka Flander
SDP:n kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta.

Vuonna 2016 tehtiin heikennyksiä varhaiskasvatukseen: päivähoito-oikeutta rajattiin 20 tuntiin viikossa ja lapsiryhmiä suurennettiin.

– Nämä muutokset ovat huonontaneet merkittävästi varhaiskasvatuksen laatua, ja samalla varhaiskasvatusikäisten lasten koulutuksellinen tasa-arvo on alkanut heikentyä, kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen Eeva-Johanna Eloranta (sd.) harmittelee.

Hallituksen päätös rajata subjektiivisen päivähoito-oikeutta 20 tuntiin viikossa antaa lasten vanhemmille ja kunnille mahdollisuuden määritellä varhaiskasvatuspalvelujen käytön niin, että lapset ovat toiminnassa joko päivittäin, pari kokonaista päivää tai 2-3 päivää viikossa.

Päiväkodin lapsiryhmässä on samanaikaisesti sekä kokopäivätoiminnassa olevia lapsia, 2-3 päivää viikossa olevia lapsia tai osapäivätoiminnassa olevia lapsia.

– Voimassa olevan lasten päivähoitoasetuksen mukaan ja henkilöstön ja lasten välisen suhdeluvun laskentatavan mukaan päiväkodin lapsiryhmäkoko voi nousta siis jopa 30 lapseen, Eloranta toteaa.

Eloranta kertoo, että varhaiskasvatuksen kentältä tulee tästä valtavasti palautetta.

– Päiväkodin ovet ovat kuin pyöröovet, lapset ja tulevat ja menevät pitkin päivää. Tämä aiheuttaa levottomuutta ja vaikeuttaa lasten kaverisuhteiden muodostumista. Toisaalta lapset saattavat osallistuvat päiväkodin ryhmätoimintaan niin epämääräisesti, eri kelloaikoina, että tavoitteellisen, tuloksellisen, yksilöllisen ja vaikuttavan pedagogisen varhaiskasvatuksen toteuttaminen tuottaa henkilöstölle lähes mahdottoman tehtävän, Eloranta kertoo.

”Varhaiskasvatuslain 2015 keskeinen päämäärä eli koulutuksellisen tasa-arvon toteutuminen on lähes hukattu.”

Päivähoitolaki muuttui varhaiskasvatuslaiksi 2015. Lain säätämisen yhteydessä eduskunta edellytti, että hallitus seuraa sen kokonaisvaikutuksia ja antaa selvityksen eduskunnan sivistysvaliokunnalle. Valtioneuvoston toimeksiannon mukaisesti Oulun yliopiston tekemässä VakaVai -kartoituksessa selvitettiin varhaiskasvatuksen lainsäädäntöön vuosina 2015 ja 2016 tehtyjen muutosten kokonaisvaikutuksia.

Selvityksen mukaan varhaiskasvatuksen tavoitteet ja henkilöstörakenne eivät kohtaa, Eloranta jatkaa tiedotteessaan.

– Vuoden 2015 varhaiskasvatuslaki korostaa pedagogista toimintaa. Kuitenkin pedagogisen koulutuksen saanut henkilöstö on vähentynyt päiväkodeista, koska yliopistoissa ei ole koulutettu riittävästi lastentarhanopettajia. Nyt opettajakoulutukseen tehdyt lisäykset ovat hyvä alku, mutta vielä täysin riittämättömiä.

VakaVai -selvityksessä käy ilmi, että osapäivätoiminnassa olevat lapset ovat samoissa ryhmissä kokopäivätoiminnassa olevien lasten kanssa.

– Näin myös lapset huomaavat, että he jäävät paitsi joistain ryhmän toiminnoista. Tästä selvityksen mukaan kantoivat syvää huolta muun muassa lasten vanhemmat. Selvitys antaa myös vahvan kuvan, että kuntien varhaiskasvatuspolitiikka on vuoden 2016 lakimuutosten myötä eriytynyt. Varhaiskasvatuslain 2015 keskeinen päämäärä, eli koulutuksellisen tasa-arvon toteutuminen, on lähes hukattu.

Eloranta on tehnyt asiasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle.

Huolestuttava ilmiö: Vain 2/3 osallistuu päivittäin – Tätä ei kouluruokaa halveksiva nuoriso muista

Kuva: Kari Hulkko

Alakoulussa lähes kaikki oppilaat osallistuvat joka päivä kouluruokailuun. Kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen Eeva-Johanna Eloranta (sd.) on huolestunut kasvavasta ilmiöstä: yläkoulussa vain 2/3 oppilaista osallistuu siihen päivittäin. Moni jättää pois etenkin salaatin ja maidon.

Hän huomauttaa, että maksuton kouluruokailu on yksi suomalaisen koulun, oppimisen, osaamisen ja hyvinvoinnin menestystekijöistä.

– Maksuttoman kouluruokailun tuominen kouluihin on esimerkki siitä, miten Suomessa on haluttu huonoinakin aikoina panostaa koululaisiin, kouluihin ja opiskeluun, sillä ilmainen kouluruoka tuli kouluihin vuonna 1943, keskellä jatkosotaa ja ankeita pulavuosia.

Kiire ja pitkät jonot tai meluisa ympäristö estävät viihtymistä.

Uusi kouluruokailusuositus julkaistiin alkuvuodesta.

– Ruokailun tulisi olla koulupäivän kohokohta, joka tukee oppimista, kouluviihtyvyyttä, ruokaosaamista ja ruokatajun syntymistä. Suositusten mukaisesti toteutettu ruokailu koulussa tarjoaa monipuolista, terveellistä ruokaa, silmäniloa, yhdessäoloa, seurustelua ja hyvää oloa. Se tukee lasten ja nuorten jaksamista, kasvua ja painon tervettä kehitystä, Eloranta korostaa.

Hän pohtii sitä, miksi kaikki oppilaat eivät jostain syystä kuitenkaan syö koko suunniteltua ateriakokonaisuutta. Niitä ovat muun muassa kodin antama malli, ruokakulttuuritausta, markkinointi tai vertaispaine.

Koulu voi Elorannan mielestä vaikuttaa siihen, että ruokailu tehdään houkuttelevaksi. Aterian ajoitus, sujuva ruoan tarjoilu, viihtyisä ruokatila ja ruokarauha ovat oleellisia tekijöitä.

– Kiire ja pitkät jonot tai meluisa ympäristö estävät viihtymistä, Eloranta painotti, kun hän avasi pop up -kouluruokalan Turussa perjantaina.

Hän toivoo, että kodit ja koulut toimisivat yhdessä sen eteen, että jokainen koululainen haluaa osallistua lounastaukoon.

Turun SDP tyytyväinen budjettisopuun

Turun sosialidemokraattinen valtuustoryhmä katsoo, että sen budjettitavoitteet ovat riittävästi huomioitu puolueitten yhteisessä neuvottelutuloksessa.

– Erityisen tärkeänä pidän sitä, että kouluista ja päiväkodeista ei leikata kaupunginjohtajan esittämällä tavalla, sanoo valtuustoryhmän puheenjohtaja Piia Elo.

– Maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu on myös ensiarvoisen tärkeä tulevaisuuden eriytymiskehityksen ehkäisemisessä, Elo jatkaa ja muistuttaa tämän olleen SDP:n pitkäaikainen tavoite.

Ennaltaehkäisevä rooli SDP:n mielestä on myös liikuntalautakunnan 300.000 euron lisärahalla, vaikka suurempaa alunperin tavoiteltiinkin.

Myös sosiaalinen luototus on mukana ensi vuoden budjetissa. Tämä oli Turun SDP:n kuntavaaliohjelmassa, kuten myös maksuttoman ehkäisyn tarjoaminen alle 25-vuotiaille.

Loppuvaiheessa neuvotteluja SDP sai läpi Hyvinvointisektorille 500.000 euron lisärahan hoitoketjujen sujuvoittamiseen. Tavoitteena on oikea-aikainen ja tarpeenmukainen hoito ihmisille, mikä mahdollistaa myös ison kustannussäästön siirtoviivemaksuissa.

Fölin työsuhdematkalippu oli myös SDP:n budjettitavoitteissa.

– Tämä on ilahduttava kädenojennus työnantajalta ja samalla merkittävä ympäristöteko, Elo hehkuttaa.

– Kaiken kaikkiaan ensi vuoden budjetti antaa esitettyä paremmat eväät ennaltaehkäisevän toiminnan kehittämiseksi, sekä Turun eriytymiskehityksen kääntämiseksi, Piia Elo kehuu.

Maaskola ja Kallio hakevat Turun SDP:n puheenjohtajistoon

Kaupunginvaltuutettu Mika Maaskola hakee Turun SDP:n puheenjohtajaksi.

Turun SDP:n puheenjohtajisto vaihtuu vuodenvaihteessa. Marraskuun lopulla järjestettävässä valintakokouksessa tullaan mitä todennäköisemmin äänestämään sekä järjestön puheenjohtajasta että varapuheenjohtajasta. Viimeisimpänä ehdolle ovat asettuneet kaupunginvaltuutettu Mika Maaskola ja varavaltuutettu Nina Kallio. Maaskola hakee puheenjohtajaksi, Kallio varapuheenjohtajaksi.

– Tarvitsemme nyt puheenjohtajia, jotka yhdistävät ja aktivoivat koko jäsenistön osaamisen. Elämme ajassa, jolloin yksilön arvostus ja tarpeet on nostettu kovin korkealle. Sosialidemokratian perinteisiä arvoja ovat olleet yhteisöllisyys, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus, näistä haluamme pitää kiinni. Kehitys on ollut samankaltaista kaikissa kehittyneissä maissa. Sosialidemokratia pysyvine arvoineen yhdistää ihmisiä yli sukupolvien, Maaskola ja Kallio linjaavat tiedotteessaan.

– Politiikassa tulee pyrkiä avoimuuteen unohtamatta kuitenkaan SDP:n poliittisia tavoitteita. Neuvottelemalla ja toisten näkökantoja ymmärtämällä pääsemme mahdollisimman hyvään lopputulokseen. Tulevaisuuden Turkua tulee rakentaa innovatiivisuudella, ottaen huomioon kuitenkin taloudelliset sekä asiantuntijoiden ja käyttäjien näkökohdat uuden suunnittelussa ja vanhan säilyttämisessä.

– Turku on positiivisessa virtauksessa mukana, positiivisuudella on kuitenkin myös kääntöpuolensa. Tulevaisuuden hienossa kaupunkikehitysohjelmassa tulee huomioida myös lähiöiden kehittäminen, turvallisuuden lisääminen sekä ehkäistä kaikin keinoin syrjäytymistä. Kaavoituksessa ja rakentamisessa tulee huomioida Turku kokonaisuutena, perheiden, yksinelävien sekä ikäihmisten tarpeet ja monimuotoinen, toimiva ja viihtyisä kaupunkiympäristö. Kaupunkilaisia tulee tukea kestävän kehityksen huomioimisessa arjessa sekä korostaa ympäristöllisiä arvoja mm. joukkoliikenteen käyttöönotossa.

– Syrjäytymisen syyt lähtevät perheistä, huono-osaisuus periytyy. Osalla nuorista esiintyy puutteellista koulutustasoa tai keskeytettyjä opintoja. Turun pitää voida tukea perheitä ruuhkaisissa ja vaikeissa elämänvaiheissa niin, että syrjäytymiskehitystä ei tapahdu. Samalla meidän tulee huomioida monimuotoisesti kaupunkilaisten tarpeet; kulttuuri-, liikunta- ym, palvelut, mitä kukin kaupunkilainen elämänsä eri vaiheissa tarvitsee elääkseen laadullisesti hyvää elämää.

– Turun pitää aktiivisesti seurata maakunta- ja sote-uudistuksen vaiheita, ja tarvittaessa tarttua kehitystyöhön.  Toistaiseksi pyrimme vahvistamaan olemassa olevin ja toimivin keinoin Turkulaisten hyvinvointia ja antamaan tukea silloin kun sitä tarvitaan, ennaltaehkäiseviä palveluja painottaen.

Aiemmin ehdokkuudestaan ovat ilmoittaneet Turun kaupunginvaltuutettu Mari-Elina Koivusalo, joka hakee puheenjohtajaksi ja Nummenmäen sosialidemokraattien puheenjohtaja Marko Heinonen, joka hakee varapuheenjohtajaksi.

Turun SDP:n edustajiston kokous järjestetään torstaina 23.11.