x

Turussa pelätään palveluiden puolesta – “Sote-uudistuksen alkuperäiset tavoitteet unohdettu”

Kuva: Lehtikuva

Useat Turun keskeiset demaripoliitikot ovat huolissaan siitä, että turkulaisten palvelut heikkenevät sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen myötä. Keskeisenä huolenaiheena on myös se, että maakuntauudistuksessa maksajien osaan joutuvat suuret kaupungit.

– Nyt näyttää siltä, että sote-uudistuksen alkuperäiset tavoitteet eli sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio ja kustannusten hillitseminen ovat unohtuneet tältä hallitukselta, sanoo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja Piia Elo (sd.).

– Keskusta on ollut valmis myymään hyvät tavoitteet palveluiden parantamisesta saadakseen kauan tavoittelemansa maakuntahallinnon. Kokoomus on ollut valmis myymään kustannussäästöt palvellakseen yksityisiä yrityksiä valinnanvapaudella, Elo jatkaa.

“Ei tämä ainakaan ketään tavallista apua tarvitsevaa ihmistä palvele”

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja Piia Elo näkee, että tällä hetkellä ongelmallisena koettu erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon sekä sosiaalipalveluiden yhteensovittaminen tehdään uudistuksella mahdottomaksi. Elo kritisoi, että palvelut pilkotaan pieniin kokonaisuuksiin, joista asukas voi itse valita palan sieltä ja toisen täältä, eikä kokonaisuus pysy enää kenenkään hallinnassa.

– Ei tämä ainakaan ketään tavallista apua tarvitsee ihmistä palvele, hän toteaa.

Myös Turun sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajana toimiva Jarmo Rosenlöf (sd.) on Elon kanssa samoilla linjoilla.

Puhutaan viranomaistehtävistä, eri työehtosopimuksista, eläketurvista ja myös ihan tavallisten ihmisten työpaikoista.

– Hallitus sanoo meille turkulaisille päättäjille, että antakaa pois 600 miljoonaa euroa, niin heikennämme palveluitanne, jotta voimme parantaa niitä Turun ulkopuolella. Ei tämä ihan oikeudenmukaiselta turkulaisesta päättäjästä vaikuta, toteaa Rosenlöf.

– Olemme myös erittäin huolissamme niistä 4500 Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen työntekijästä, jotka tässä pitäisi heittää vapaille markkinoille. On aivan mahdoton tehtävä saada kahdessa vuodessa julkiset palvelulaitokset kilpailukykyisiksi samoille markkinoille, Rosenlöf jatkaa.

– Puhutaan viranomaistehtävistä, eri työehtosopimuksista, eläketurvista ja myös ihan tavallisten ihmisten työpaikoista.

Tuplahallinnon rakentaminen syytä hylätä

Demaripäättäjät korostavat, että tämänhetkinen palvelutuotantojärjestelmä ja yhteistyösopimukset ollaan purkamassa ilman, että on mitään käsitystä siitä, miten tieto tulee jatkossa kulkemaan eri toimijoiden välillä. Demaripäättäjät pitävätkin tietohallinnon järjestämistä kriittisenä osana uudistusta. Mikäli yhteisiä tietojärjestelmiä ja tiedonkulkua ei saada järjestettyä, uudistus johtaa turhiin toimenpiteisiin ja odottamiseen.

Nyt pitäisi palata tekemään sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistusta ja unohtaa ylimääräisen maakuntahallinnon rakentaminen.

Turun SDP:n päättäjillä on myös valmis ratkaisu tähän ongelmaan.

– Nyt pitäisi palata tekemään sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistusta ja unohtaa ylimääräisen maakuntahallinnon rakentaminen, tiivistää Turun SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Päivi Pietari.

– Suuret kunnat ovat elinvoimaisia ja niillä on kantokykyä huolehtia omistaan, mutta myös tukea muita. Tämä intressi laantuu, kun rakennetaan tuplahallintoa, Pietari jatkaa.

Demaripäättäjät toivovat, että sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus palautetaan parlamentaariseen valmisteluun ja siinä keskityttäisiin nimenomaan sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuden ratkaisemiseen. Maakuntahallinnon rakentaminen tulisi demareiden mukaan unohtaa. Säästöjä syntyy heidän mukaansa paremmasta integraatiosta ja ohjailtavuudesta, ei valinnanvapaudesta ja uudesta hallinnon tasosta.

– Nyt on jo kerrottu, kuinka säästöjä haetaan vanhustenhuollosta ja sosiaalipalveluista, eikä enää integraatiosta ja paremmasta hallinnosta kuten aiemmin. Suunta on väärä, päättää Pietari.

Keskustelua aiheesta

Turun SDP:ltä 14 teesiä asuinalueiden kehittämiseen

Turun SDP:n mukaan asuinalueiden on tarjottava kaikenlaisia palveluita. Kuvassa Käsityöläismuseo.

Turun SDP on valmistellut oman asuinalueiden kehittämisohjelman, jota puolue tarjoaa lähtökohdaksi laajemmalle asuinalueiden kehittämisohjelmalle, joka tulisi laatia yhteistyössä kaupungin ja asukkaiden kanssa. Ohjelmatyöstä vastannut Turun SDP:n varapuheenjohtaja Mari-Elina Koivusalo kertoo järjestön haluavan herätellä kaupunkia ja kaupunkilaisia näkemään erityisesti lähiöiden ja asuinalueiden potentiaalin tulevaisuudessa.

– Lähiöt on nähtävä tiivistyvän kaupunkirakenteen voimavarana, joissa on suuri kehityspotentiaali kun ratkotaan väestönkasvun tuomaa asuntotarvetta. Turku kasvaa nyt huimaa vauhtia, ja sen lisäksi että kaupunki laajenee keskustan välittömässä läheisyydessä, on huomioitava lähiöiden täydennysrakentamisen mahdollisuudet. Tarvitsemme  tuleville vuosikymmenille kokonaisnäkemyksen siitä, miten asuinalueitamme ja niiden palveluita kehitetään, Koivusalo linjaa.

Turun SDP:n ohjelmassa keskiöön nousevat palvelujen turvaaminen, liikkuminen ja liikenneyhteydet, joista pitäisi järjestön mukaan muodostaa kokonaisuus.

– Tarvitsemme uutta ajattelua erityisesti lapsiperheiden ja ikäihmisten palvelujen tarjonnasta eri asuinalueilla. Asuntorakentamisen pitää olla monimuotoista ja tarjota vaihtoehtoja eri ryhmille ja palvelujen pitää pysyä tässä mukana. Palveluita tulee koota suurempiin kokonaisuuksiin, esimerkiksi monitoimitaloihin, jotka sijaitsevat asuinalueiden keskellä ja joiden tilat palvelevat niin päiväkoteja, kouluja, kirjastoja, nuorisoa kuin muitakin alueensa asukkaita.

– Ikäihmisten haluavat jäädä usein asumaan tutulle alueelle, joten ikäihmisten palveluja ja palvelutaloja tulisi sijoittaa enenevässä määrin lähiöihin. Ikäihmisten asumispalvelut luovat myös toimintaedellytyksiä esimerkiksi kahvila-, ravintola- ja hyvinvointipalveluja tarjoavalle yritystoiminnalle.

Ohjelmassa peräänkuulutetaan, että palvelut kytkeytyisivät asuinalueisiin joukkoliikenteen avulla ja että nykyisiä joukkoliikennelinjoja tarkasteltaisiin sen mukaan, onko niiden reitit tarkoituksenmukaisia ihmisten palvelujen saavutettavuuden kannalta. Asuinalueita tulisi kytkeä toisiinsa ja keskittää palvelut siten, että ne olisivat mahdollisimman keskeisesti sijoitettuna ja useammalta asuinalueelta saavutettavissa.

Lue koko ohjelma täältä.

 

Tätä se tiesi – Uudenkaupungin autotehdas alkaa valmistaa Mercedes-Benzin uutta mallia 

Kuva: valmet automotive
Mitä mallia uusi tilaus koskee, ei ole vielä selvillä. Kuva Valmet Automotiven Uudenkaupungin tehtaalta.

Valmet Automotive ja Mercedes–Benz tiedottavat, että Automotive ryhtyy valmistamaan Mercedes-Benzin seuraavan sukupolven kompaktiautomallia Uudenkaupungin autotehtaalla. Automotive käynnistää uuden kompaktiautomallin valmistukseen tähtäävään projektin välittömästi.

Lisäksi Valmet Automotive kertoi, että se aloittaa tänään rekrytointikampanjan, jolla haetaan tuhatta uutta autonrakentajaa.

Tiedotustilaisuus asiasta järjestettiin tänään Veho Mercedes-Benz Airportin tiloissa.
Yhtiö on kertonut jo aiemmin palkkaavansa Uuteenkaupunkiin tänä vuonna yli tuhat uutta autonrakentajaa ja toimihenkilöä. Valmistussopimuksen kestoa ja laajuutta ei kerrota, mutta ne ovat vastaavat kuin Valmet Automotiven aiemmissa Mercedes-Benz -malleista tekemissä sopimuksissa.

Kaupunginjohtaja Atso Vainio kertoi aiemmin STT:lle, että Valmet Automotiven menestys on alkanut näkyä monin tavoin Uudessakaupungissa. Hänen mukaansa autotehtaan rekrytoinnit ovat saaneet rakennusalan yritykset kiinnostumaan kaupungista. Vireillä on toistakymmentä markkinaehtoista kerrostalohanketta, ja taloista lähes puolet aiotaan tehdä vuokra-asunnoiksi.

Lisäksi juhannukseen mennessä on valmistumassa satoja moduuleja eli väliaikaisasuntoja, joissa uudet työntekijät voivat asua. Uuteenkaupunkiin myös rakennetaan uusi päiväkoti.

– Meidän väestöpohjaan nähden, kun meitä on täällä 15 ja puoli tuhatta, tämä rakennuspuolen aktiivisuus on aikamoista, Vainio sanoo.

Vainion mukaan autotehdas on ollut aina Uudellekaupungille tärkeä, mutta menestyksen myötä sen merkitys korostuu selvästi. Uusikaupunki on ollut pääosin muuttotappiokunta 1990-luvun alkupuolelta lähtien, mutta kaupunginjohtaja uskoo suunnan kääntyvän tänä vuonna.

– On suuri pettymys, jos näin ei tapahdu.

Hän kuitenkin lisää, että osa uusista työntekijöistä luultavasti pendelöi kaupunkiin muualta.
Vainion mukaan palvelutuotantoa tulee kasvattaa, jos ja kun kaupunkiin virtaa uusia asukkaita. Valtuustossa päätetään pian esimerkiksi keskeisten koulukiinteistöjen uudisrakentamisesta.

– Tähän voidaan jättää liikkumatilaa, millaiset rakennuksista tulee ja mihin aikaan rakennetaan.

Juttu päivitetty lopulliseen versioonsa.

Kuka mokasi Turussa? – saamelaisten vanhoja itkuvirsiä roskalavalle räntäsateeseen

Kuva: Thinkstock
Muutto ei mennyt putkeen Turussa. Arkistokuva.

Turun yliopiston arkistomateriaalia on päätynyt erehdyksessä räntäsateeseen roskalavalle muuton yhteydessä. Turun Sanomat kertoo, että syynä materiaalin vahingoittumiseen on mitä ilmeisimmin muuttopalvelun ja yliopiston välinen tietokatkos.

Videoita, kasetteja ja kelanauhoja oli tarkoitus siirtää välivarastoon ja puhdistettavaksi, mutta niitä olikin heitelty roskalavalle ja pitkin pihaa, jossa niistä ainakin osa turmeltui.
Kulttuurientutkimuksen kokoelmissa oli muun muassa uskontotieteen ja kansantieteen vanhaa tutkimusaineistoa, kuten kansainvälisesti merkittävää saamelaisperinteen materiaalia ja itkuvirsiä.

Nauhoitukset ja muut tallenteet ehtivät olla tunteja sateessa.

– On äärimmäisen todennäköistä, että kylmyys ja kosteus ovat vaurioittaneet niitä pahasti, kertoo uskontotieteen yliopistonlehtori Tiina Mahlamäki lehdelle.
Asian jälkiselvittely vienee pitkään. Mahlamäki kuvaa tapahtunutta pöyristyttäväksi.

 

 

AVAINSANAT

Kahdet vaalit kerralla

Janne Sjölund on uusikaupunkilainen psykiatrinen sairaanhoitaja, joka on toiminut viimeiset kuusi vuotta sairaanhoitopiirin JHL:n päätoimisena pääluottamusmiehenä. Janne on parhaillaan ehdokkaana sekä JHL:n edustajistoon että Uudenkaupungin kaupunginvaltuustoon, eli mies käy kaksia vaaleja yhtaikaa.

Janne tunnetaan yli kuntarajojen sosiaali- ja terveyshuollon asiantuntijana, jonka osaamista on hyödynnetty niin Uudenkaupungin kaupunginhallituksessa kuin terveyslautakunnan puheenjohtajana. Janne Sjölund pitää tärkeänä, että laadukkaat peruspalvelut ovat kaikkien saatavilla.

– Palveluiden pitää olla lähellä ja kohtuullisessa ajassa saatavissa, mies täsmentää.

Lopuksi Janne Sjölund toteaa naurahtaen, että kun yksi mies käy kaksia vaaleja samanaikaisesti, niin siinä on tehokkuus huipussaan.

 

Jaana Vasama, Uusikaupunki

Keskustelua aiheesta

SDP:llä ehdokaslista kaikissa Varsinais-Suomen kunnissa

Kuva: Kari Hulkko
Sosialidemokraateilla on ehdokaslista kaikissa Varsinais-Suomen kunnissa.

Sosialidemokraatit ovat asettaneet 579 kuntavaaliehdokasta Varsinais-Suomessa. Varsinais-Suomen kaikissa 27 kunnassa on mahdollisuus äänestää sosialidemokraatteja.

Ehdokasmäärä pieneni jonkin verran edellisistä vaaleista. Täysi ehdokaslista on Turussa. Ehdokasmäärä kasvoi 4 kunnassa: Kustavissa, Raisiossa, Sauvossa ja Taivassalossa. Ehdokkaista 44% on naisia. Nuoria ehdokkaista on 6,4%.

SDP:n tavoitteena niin Varsinais-Suomessa kuin valtakunnallisesti on olla kuntavaalien jälkeen Suomen suurin puolue. Tämä tarkoittaa sitä, että myös Varsinais-Suomen vaalipiirissä sosialidemokraattien tulee kasvattaa kannatustaan. Tähän työhön varsinaissuomalaiset sosialidemokraatit lähtevät nyt täysillä.

– Toivottavasti kuntalaiset lähtevät aktiivisesti äänestämään siitäkin huolimatta, että sote-uudistus ja maan hallituksen toiminta lisäävät epävarmuutta ja epäselvyyttä kuntien tulevaisuudesta, toteaa Varsinais-Suomen SDP:n puheenjohtaja Vuokko Puljujärvi.

– Tarkoituksenamme on tehdä SDP:stä suurin puolue kuntavaaleissa ja siihen työhön lähdemme nyt täysillä, Puljujärvi päättää.