Valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen sanoi, että perustuslakivaliokunnan pitää vakuuttua asetelmasta tarvittavien selvitysten kautta.

– Oma käsitykseni on, että tämäntyyppiset seikat kuin turvallisuustilanteen muuttuminen ja mahdolliset terroristiuhkat ovat lähtökohtaisesti sellaisia, että ne voivat oikeuttaa kiireellisyysmenettelyn käytön, Viljanen arvioi tiistaina.

Myös julkisoikeuden emeritusprofessori Teuvo Pohjolainen Itä-Suomen yliopistosta pitää kansalliseen turvallisuuteen liittyvää kokonaisuutta painavana perusteluna kiirehtimiselle.

Ehdotetussa perustuslakimuutoksessa keskeinen asia on, että jos kansalliseen turvallisuuteen kohdistuu uhka, luottamuksellisen viestin salaisuuteen voidaan puuttua. Tiedustelulait edellyttävät muutosta, jotta tiedustelutoimia voidaan tehdä myös ilman rikosepäilyä.

Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää ei pidä muutosta sikäli valtavan suurena, että rajoitusperusteet ovat Euroopan ihmisoikeussopimuksessa jo kirjattuna.

– Mitään tavattoman uutta tai kumouksellista muutosta perustuslakiin tässä ei olla esittämässä, Mäenpää sanoi.

Asiantuntijoiden mukaan pitää kuitenkin tehdä huolellista arviointia siitä, millä tavalla asiat muotoillaan perusoikeussäännöksessä.

– Joudutaan miettimään, että muotoilu, joka omaksutaan, on sellainen, jota tullaan noudattamaan myöhemminkin, ei vain tiedustelulakipaketin yhteydessä, Viljanen sanoi.

Hänen mukaansa ideana on, että luottamuksellisen viestin salaisuuden rajoittaminen ei voi olla liian helppoa.

Massiiviseen tiedustelulakipakettiin sisältyvät esitykset siviili- ja sotilastiedustelusta sekä tiedustelutoiminnan valvonnasta.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Annika Lapintien mukaan valiokunnalla menee joitain viikkoja ennen kuin perustuslain muutokseen ja sen kiireellisyyteen voidaan ottaa kantaa. Asiantuntijakuulemiset aloitettiin tiistaina.