Turvallisuusyritys: Salon ryöstö epäonnistui – ”Ei tällaista ihan tavallinen kadunmies tee”

Kuva: Lehtikuva

Ryöstön kohteena ollut turvallisuusyritys G4S Suomi sanoo, että sen saamien tietojen mukaan Salon arvokuljetusryöstö jäi yritykseksi.

Salon Suomusjärvellä tapahtui tänään aamulla arvokuljetusauton ryöstö. Ryöstäjiä oli poliisin mukaan viisi tai kuusi ja he olivat liikkeellä ainakin kolmella autolla. Tekijät olivat varustautuneet konetuliaseilla ja ampuivat useita laukauksia. Tekijät uhkailivat myös räjähteillä, mutta henkilövahingoilta vältyttiin. Poliisin mukaan ryöstö oli hyvin ammattimainen.

– Ei tällaista ihan tavallinen kadunmies tee. Tämä on hyvin valmisteltu ja suunniteltu, poliisi sanoo.

Ryöstäjät sytyttivät ryöstöpaikalla yhden auton palamaan aiheuttaakseen hämmennystä ja pakenivat muilla autoilla.

Poliisi löysi kaksi pakoautoina käytettyä pakettiautoa ryöstöpaikan läheltä. Autoissa oli suomalaiset rekisterikilvet, ja poliisin mukaan tekijät olivat puhuneet suomea. Tekijät ovat edelleen karkuteillä, eikä heistä ole vielä tietoa.

Poliisi sai asiasta tiedon ennen aamuyhdeksää. Arvokuljetusauto oli pysäytetty moottoritielle ja aseistetut ryöstäjät olivat pakottaneet autossa yksin olleen kuljettajan ulos autosta.

Poliisin mukaan autossa kuljetettiin rahaa. Ryöstäjien saamasta saaliista ei ole vielä tietoa, sillä arvokuljetusautoa ei ole vielä päästy tutkimaan.

Moottoritie on poikki Helsingin suuntaan Kivihovin kohdalla vielä useiden tuntien ajan. Kiertotie on järjestetty.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kätilöopiston sairaala suljetaan – toimintaa enää korkeintaan puoli vuotta

Kuva: lehtikuva / teemu salonen

Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiiri (HUS) lopettaa Kätilöopiston sairaalan käytön sisäilmaongelmien vuoksi. Tilojen käytöstä luovutaan seuraavan puolen vuoden aikana, HUS kertoo verkkosivullaan.

Sairaalan rakenteista on löytynyt laaja-alaisesti sädesientä sekä laho- ja mikrobivaurioita. Henkilökunnalla on ilmennyt viime vuosina sisäilmaongelmiin viittaavia oireita.

HUS teetti rakennuksen tilasta ulkopuolisen selvityksen, jossa ongelmien laajuus paljastui.

Kelalle siirto vaikutti: Perustoimeentulotukea haetaan hanakammin

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Toimeentulotuen perusosan maksamisen siirtyminen Kelalle madalsi kynnystä hakea tukea, arvioi enemmistö sosiaali- ja terveysalan kattojärjestön Sosten sosiaalibarometriin vastanneista. Kyselyssä haastateltiin Kelan johtajia ja toimihenkilöitä sekä kuntien sosiaali- ja terveysjohtajia ja sosiaalityöntekijöiltä.

Enemmistö sosiaalityöntekijöistä ja Kelan toimihenkilöistä ei usko, että uudistus nopeuttaisi tukipäätöksen saamista. Hakemusten käsittely Kelassa ruuhkautuikin alkuvuodesta. Silti kaikkien ryhmien enemmistö piti Kela-siirtoa oikeana päätöksenä.

Kuntien sosiaalityöntekijöistä 78 prosenttia ja lähes puolet Kelan toimihenkilöistä pelkäävät kaikkein heikoimmassa asemassa olevien toimeentulotukiasiakkaiden aseman heikentyvän.

Sähköinen kysely tehtiin tammi-helmikuussa, joskin Kelan toimihenkilöiden kyselyaika jatkui maaliskuun puoliväliin.

Sipilän Yle-painostus pudotti Suomen ykköspaikalta kolmanneksi – ”Vuoden merkittävin tapaus”

Kuva: Jari Soini
Suomen Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho.

Toimittajat ilman rajoja -järjestö on pudottanut Suomen lehdistönvapauden kärkipaikalta 3:nneksi. Syynä pääministeri Juha Sipilän (kesk.) Yleen kohdistama painostus.

Järjestön pääsihteerin Christophe Deloiren mukaan Suomen putoaminen on vuoden merkittävin tapaus.

Yllättäväksi asian teki hänestä se, että journalistien ammattitaito ja hyvät käytännöt eivät estäneet sananvapauden heikkenemistä.

Suomi on pitänyt vuodesta 2010 ykköspaikkaa vuosittaisessa lehdistönvapausindeksissä. Nyt ensimmäiseksi kiilasi Norja ja toiseksi Ruotsi.

Suomen Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho ei yllättynyt Suomen putoamisesta kansainvälisessä lehdistönvapausvertailussa.

Aho pitää hyvänä, että tapauksesta on käyty keskustelua.

Hän arvelee, ettei Suomessa enää ole poliitikkoa, jolle olisi epäselvää, miten median kanssa toimitaan.

Ahon mukaan Suomella on edellytykset palata seuraavassa vertailussa takaisin ykköseksi.

Keskustelua aiheesta

Rahakohu paisuu: ”Orpolle esitettiin tarkat kuvat kolikosta”

Kuva: Lehtikuva / Suomen rahapaja
– Nyt on takerruttu yhteen kuvaan. Ei julkistettu koko kokonaisuutta, se oli virhe, juhlarahalautakunnan puheenjohtaja, emeritusprofessori Tapio Yli-Viikari sanoo STT:lle.

Valtiovarainministeri Petteri Orpolle (kok.) on esitetty tarkat kuvat juhlarahan molemmista puolista, sanoo juhlarahalautakunnan puheenjohtaja, emeritusprofessori Tapio Yli-Viikari STT:lle.

Hänen mukaansa Orpon aiemmin keväällä hyväksymä asetusehdotus juhlarahasta sisältää kuvat ja tarkat kuvaukset siitä, mistä kolikossa on kyse.

Yli-Viikarin mukaan missään vaiheessa kukaan lautakunnassa tai ministeriössä ei ole sanonut, että tämä nimenomainen kuva ei käy. Kuva on taiteilijan valitsema ja se hyväksyttiin yksimielisesti, Yli-Viikari lisää.

Lautakunta valitsi rahasarjan suunnittelijaksi tietoisesti taiteilijan, jolla on eettisiä näkemyksiä. Yli-Viikarin mukaan kolikossa ei ollut tarkoitus ottaa kantaa punaisiin tai valkoisiin tai kansalaissotaan, vaan tuoda esille yksi vaihe Suomen itsenäisyydessä. Yli-Viikari ihmettelee asian nostattamaa kohua.

– Asiat on käsitelty historian oppikirjoissa, eikä niiden pitäisi olla kenellekään uusia. Olisin luullut, että aiheesta osattaisiin keskustella ja käsitellä sitä rauhallisesti ja arvokkaasti.

Yli-Viikarin mukaan lopputulokseen päädyttiin pitkän prosessin jälkeen. Aiheita käytiin läpi historian ja arkkitehtuurin asiantuntijoiden kanssa, hän lisää.

Suunnittelija Ilkka Suppaselle maksettiin rahasarjan suunnittelusta tuhansia euroja, mutta ei kymmentätuhatta, Yli-Viikari sanoo.

Lautakunnalle on maksettu kokouspalkkioita, Yli-Viikari lisää. Hänen käsityksensä mukaan juhlarahoja ei ole vielä ehditty lyödä. Valtiovarainministeriö on kertonut, että juhlarahojen mallikappaleet tehtiin marraskuussa Orpon johdolla.

Puheenjohtaja seisoo rahasarjan takana.

Yli-Viikarin mielestä kolikkoa pitäisi arvioida osana viiden rahan kokonaisuutta. Hän uskoo, että asiaan olisi suhtauduttu eri tavalla, jos koko rahasarja olisi julkistettu kokonaisuutena.

– Nyt on takerruttu yhteen kuvaan. Ei julkistettu koko kokonaisuutta, se oli virhe.

– Me olemme katsoneet sarjan asiayhteydessään kokonaisena, ja se olisi näin ollut hyvä. Ajatuksellisesti ja konseptiltaan juhlarahasarja on hyvä kokonaisuus.

Jecaterina Mantsinen-STT

Juhlaraha-gate jatkuu – Rahapaja pahoittelee aiheuttamaansa mielipahaa

Kuva: Lehtikuva / Ruutukaappaus
Juhlarahoja ei oltu vielä julkaistu. Ne olivat ainoastaan ennakkomarkkinoinnissa. Kuva on ruutukaappaus Suomen rahapajan Mint of Finland -Instagram-tililtä, jossa kuva Itsenäisyyden vuosikymmenet -juhlarahasarjan kolikoista.

Suomen Rahapaja kertoo tiedotteessa olevansa omalta osaltaan hyvin pahoillaan kaikesta mielipahasta, jota juhlarahasarjan kuvat ovat aiheuttaneet.

Rahapajan lyömä Itsenäisyyden vuosikymmenet -rahasarja on aiheuttanut tänään kohua. Sarjan ensimmäisessä osassa oli kuva kansalaissodan aikaisesta teloituksesta. Kolikon toisella puolella oli vuonna 1938 valmistuneen Olympiastadionin torni.

Valtiovarainministeriö oli hyväksynyt rahoja koskevan asetuksen, mutta kumosi sen tänään. Rahoja ei siis lyödä eikä lasketa liikkeelle.

Kun asetus on kumottu, juhlarahoja ei enää ole oikeudellisesti olemassa.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) kommentoi aiemmin tänään: ”En kiinnittänyt riittävää huomiota asetuksen visuaaliseen suunnitelmaan, vaan luotin juhlarahalautakunnan esitykseen. Pahoittelen tapahtunutta. Tämä asetus kumotaan ja kokonaisuus harkitaan uudelleen.”