Turvallisuusyritys: Salon ryöstö epäonnistui – “Ei tällaista ihan tavallinen kadunmies tee”

Kuva: Lehtikuva
salo

Ryöstön kohteena ollut turvallisuusyritys G4S Suomi sanoo, että sen saamien tietojen mukaan Salon arvokuljetusryöstö jäi yritykseksi.

Salon Suomusjärvellä tapahtui tänään aamulla arvokuljetusauton ryöstö. Ryöstäjiä oli poliisin mukaan viisi tai kuusi ja he olivat liikkeellä ainakin kolmella autolla. Tekijät olivat varustautuneet konetuliaseilla ja ampuivat useita laukauksia. Tekijät uhkailivat myös räjähteillä, mutta henkilövahingoilta vältyttiin. Poliisin mukaan ryöstö oli hyvin ammattimainen.

– Ei tällaista ihan tavallinen kadunmies tee. Tämä on hyvin valmisteltu ja suunniteltu, poliisi sanoo.

Ryöstäjät sytyttivät ryöstöpaikalla yhden auton palamaan aiheuttaakseen hämmennystä ja pakenivat muilla autoilla.

Poliisi löysi kaksi pakoautoina käytettyä pakettiautoa ryöstöpaikan läheltä. Autoissa oli suomalaiset rekisterikilvet, ja poliisin mukaan tekijät olivat puhuneet suomea. Tekijät ovat edelleen karkuteillä, eikä heistä ole vielä tietoa.

Poliisi sai asiasta tiedon ennen aamuyhdeksää. Arvokuljetusauto oli pysäytetty moottoritielle ja aseistetut ryöstäjät olivat pakottaneet autossa yksin olleen kuljettajan ulos autosta.

Poliisin mukaan autossa kuljetettiin rahaa. Ryöstäjien saamasta saaliista ei ole vielä tietoa, sillä arvokuljetusautoa ei ole vielä päästy tutkimaan.

Moottoritie on poikki Helsingin suuntaan Kivihovin kohdalla vielä useiden tuntien ajan. Kiertotie on järjestetty.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

STTK: Sosiaaliturva ei saa heikentyä tulorekisterin vuoksi

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK kannattaa valtiovarainministeriön tulorekisterihanketta.

STTK kuitenkin painottaa, että uudistus pitää tehdä yritysten ja palkansaajien hallinnollista taakkaa vähentäen. Tulorekisterihanke ei saa myöskään toimia perusteena muuttaa sosiaalivakuutuslainsäädäntöä kuin teknisiltä osin kustannusneutraalisti.

– STTK pitää tulorekisterihanketta kannatettavana. Onnistuessaan se vähentäisi sekä työnantajien että palkansaajien hallinnollista taakkaa, sekä helpottaisi sosiaalietuuksien hakemiseen liittyvää byrokratiaa, STTK:n johtaja Katarina Murto sanoo.

– On kuitenkin korostettava, että tulorekisterihanke ei saa toimia perusteena muuttaa sosiaalivakuutuslainsäädäntöä kuin teknisiltä osin kustannusneutraalisti. Häntä ei saa heiluttaa koiraa, eli sosiaaliturvaa ei saa heikentää tulorekisterin johdosta, Murto lisää.

STTK uskoo, että tulorekisterin myötä yrityksille voi tulla kertakustannuksia palkkahallinnon tietojärjestelmien osalta, mutta kustannukset maksavat itsensä takaisin todennäköisesti melko pian.

– Yritykset uusivat palkkajärjestelmiään joka tapauksessa aika ajoin. Uudistus tukisi osaltaan siirtymistä digitalisaation aikaan, Murto jatkaa.

– Tulorekisterihankkeeseen liittyy niin paljon selvitettäviä yksityiskohtia, että sen valmistelu tulee tehdä maltilla ja huolella.

Elinkeinoelämän keskusliitto kertoi tänään kannattavansa sähköistä palkansaajista kerättävää tulorekisteriä, mutta huolellisesti valmisteltuna. Rekisterin avulla pitää pystyä keventämään työnantajien hallinnollista taakkaa ja helpottamaan viranomaisten toimintaa.

AVAINSANAT

Eloranta: “Huppu päässä” hallitusta tapaamaan – ei ansiosidonnaisen porrastamiselle

Kuva: Kari Hulkko
eloranta
SAK:n Jarkko Eloranta ei odota ainakaan tämän päivän tapaamiselta hallituksen edustajien kanssa isoja tuloksia.

SAK ei hyväksy minkäänlaista mallia ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastuksesta, sanoo puheenjohtaja Jarkko Eloranta. Hän muistuttaa, että työttömyysturvasta on vasta päätetty leikata 200 miljoonaa euroa.

– Se olisi meille pistämätön paikka, sitä ei todellakaan hyväksyttäisi, Eloranta sanoo  ja toivoo, ettei hallitus lähde testaamaan uudistusta omin päin.

Hallitus esittelee tänään iltapäivällä työmarkkinajärjestöille uusia suunnitelmiaan, joilla työllisyyttä voitaisiin lisätä. Puolueet ovat olleet vaitonaisia suunnitelmistaan, mutta muutoksia esitetään tiettävästi myös ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan.

Hallituksen piirissä on ainakin pohdittu ansiosidonnaiseen mallia, jossa tuki pienenisi työttömyyden loppuvaiheessa. Mahdollisesti säästyvä raha voitaisiin käyttää työllisyyden tukitoimiin.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo (kok.) vakuutti viimeksi keskiviikkona kokoomuksen eduskuntaryhmän kokouksessa, että työllisyystoimien takia säästyvät rahat eivät päädy budjetin tilkkeeksi vaan ne kohdennetaan työllisyyden hoitoon.

Eloranta pohdiskelee, pitäisikö hallitus lupauksensa.

– On keskusteltu tukitoimien lisäämisestä ja muusta, mutta meillä ei kyllä ole luottamusta siihen, että näin tulisi käymään. Joka kerta kun työttömyysturvaa on uudistettu, on menty taaksepäin.

Työmarkkinajärjestöistä kerrotaan, ettei hallituksen suunnalta ole annettu niille etukäteen minkäänlaista kirjallista listaa siitä, mitä kokouksessa tullaan käsittelemään. Suullisia ennakkotietoja on kuitenkin tiettävästi kerrottu.

– Tuskinpa ainakaan meiltä tulee vielä minkäänlaisia kuittauksia mihinkään asioihin, koska ei ole ollut aikaa valmistautua. Siinä mielessä mennään huppu päässä, Eloranta sanoo.

SAK suhtautuu varauksella myös siihen, että ansiosidonnaista työttömyysturvaa käytettäisiin laajemmin palkkatukena. Asiaa pitää Elorannan mukaan selvittää ennen kuin siihen voi ottaa lopullista kantaa.

Elintarviketyöläiset ärähtää ministeriöille: “Ei käsitystä matalapalkkatyötä tekevän arjesta”

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL pitää työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafssonin ja valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäen puheita matalapalkkatyön lisäämisestä pöyristyttävinä.

Gustafsson on esittänyt, että Suomessa hyväksyttäisiin työehtosopimuksissa sovittuja pienemmät palkat ja lyhennettäisiin työttömyysturvan kestoa. Hetemäen mukaan hallitus lisää ensi vuonna palkkatukea tavoitteenaan lisätä työpaikkoja erityisesti matalapalkka-aloilla.

– Tällaisten puheenvuorojen esittäjillä ei ole käsitystä matalapalkkatyötä tekevän arjesta, joka on jatkuvaa kamppailua sen kanssa, että rahat eivät riitä kunnolla elämiseen. Miksi sellaista pitäisi lisätä Suomessa, SEL:n liittohallitus kysyy.

SEL ei halua Suomeen lisää matalapalkkatyötä.

– Työehtojen tai työttömyysturvan heikentäminen ei tuo uusia työpaikkoja. Työstä saatavalla palkalla pitää tulla toimeen, myös pääkaupunkiseudulla. Jos palkalla ei tule toimeen, yhteiskunta maksaa työnantajien puolesta osan työntekijöiden palkasta sosiaaliturvana. Palkkatuki myös harvoin johtaa pysyvään työllistymiseen, lisäksi se vääristää yritysten välistä kilpailua, SEL:n liittohallitus toteaa.

SEL varoittaa, että palkkatuen lisääminen pidentäisi työttömyysjaksoja, kun työnantajat haluavat palkata mahdollisimman paljon palkkatukeen oikeutettuja työttömiä. Liiton mukaan palkkatuki myös halpuuttaa kaikkea työtä, sillä se murentaa työehtosopimuksissa sovittuja palkkoja ja muita työehtoja.

– Pärjätäkseen kilpailussa palkkatukea saavan työttömän kanssa alle vuoden työttömänä olevan työntekijän pitäisi olla valmis tinkimään työehdoistaan. Tämä on uhka koko työehtosopimusjärjestelmälle, SEL:n liittohallitus painottaa.

Tutkijat: Asumisyksikön itsenäinen valinta vähentäisi asunnottomuuden uusiutumista

asuminen-flander
Osa tuetuissa asumisyksiköissä asuvista ihmisistä voi huonosti, koska samaan paikkaan sijoitetaan hyvin erilaisissa elämäntilanteessa olevia ihmisiä.
Osa asukkaista kokee myös turvattomuutta. Tämä käy ilmi Sininauhasäätiön Asukkaan ääni -tutkimuksesta, joka valottaa asukkaiden kokemuksia tuetun asumisen laadusta.

Pitkäaikaisasunnottomuusohjelmat ovat vähentäneet merkittävästi asunnottomuutta viime vuosina Suomessa. Tutkimuksen tekijät korostavat, että onnistumisten jälkeen on aika mennä eteenpäin.

– Asumisen laatuun pitäisi edelleen kiinnittää huomiota. Asunnottomuuden uusiutumista vähentäisi merkittävästi myös se, että ihminen voisi itse valita, minkä tyyppisessä asumisyksikössä hän asuu. Kotia vailla olevaa ihmistä ei voi vain tuupata jonnekin ja toivoa tämän sopeutuvan, tutkijat Päivi Kivelä ja Anna Leppo painottavat.

Asumisyksiköissä eletään tavallista arkea. Tutkimus kertoo kuitenkin myös turvattomuudesta, jonka luonne riippuu asumisen muodosta. Esimerkiksi asunto ensin -yksiköissä monet kokevat väkivallan ja rikoksen uhriksi joutumisen uhkaa tai kärsivät metelistä.

Kokemus ö-luokan kansalaisuudesta tavallinen.

Niin sanotun portaikkomallin asumisyksiköissä asuvat ihmiset puolestaan pelkäävät menettävänsä kotinsa ja samalla lähiyhteisönsä.

– Asumisyksikön muut asukkaat ja työntekijät ovat monelle ihmiselle ainoat elämää kannattelevat sosiaaliset suhteet, jotka heillä on jäljellä.

Lisäksi moni kokee asumisen leimaavaksi ja itsensä ulkopuoliseksi. Kokemus b-luokan – jopa ö-luokan – kansalaisuudesta on asumisyksikössä hyvin tavallinen.

Asukkaiden suuri määrä ja erityisen vahva tuen tarve kuormittavat asumisyksiköiden henkilökuntaa ja muita asukkaita. Tilannetta helpottaisi se, jos vakavista päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivät asukkaat pääsisivät helpommin tarpeiden mukaiseen hoitoon.

– Jos arki on jatkuvaa tulipalojen sammuttelua, henkilökunnan aika ei riitä kiireettömiin kohtaamisiin ja keskusteluihin asukkaiden kanssa, Kivelä ja Leppo toteavat.

Tutkimus toteutettiin haastattelemalla kahden asunto ensin -yksikön asukkaita sekä kuuden portaikkomallia noudattavan asumisyksikön asukkaita (N=55) eri puolilla Suomea vuoden 2015 aikana.

Keskustelua aiheesta

Natura-verkostoa laajennetaan – Luonnonsuojeluliitto: Oikein mutta riittämätöntä

Kuva: anu-riihimaki metsähallitus
unnamed
Hiekkapohjaa Dödörenin saaristossa Hankoniemen länsipuolella.

Ympäristöministeriö päivittää Natura 2000 -alueiden luonnontieteellisiä tietoja ja täydentää Natura 2000 -verkostoa.

Tietoja verkoston suojeluperusteina olevista luontotyypeistä ja lajeista on ministeriön mukaan tarpeen ajantasaistaa säännöllisesti, sillä alueiden suojelu ja hoito sekä luontainen kehitys muuttavat niiden luontoarvoja.

Seuranta ja tarkentuneet kartoitukset ovat myös tuottaneet alueista aiempaa paremman tietopohjan.

Lisäksi Natura 2000 -verkoston alueellista kattavuutta on syytä parantaa merialueiden vedenalaisen luonnon ja merilinnuston kannalta tärkeiden alueiden osalta.

Tietojen päivittämisestä ja alueiden laajentamisesta päättää valtioneuvosto. Päätösten valmistelua varten ympäristöministeriö järjestää kuulemisen 1.–30.9.2016. Näkemyksiä pyydetään sekä nykyisten suojelualueiden tietojen päivityksestä että Natura 2000 -verkoston laajentamisesta.

Ehdotuksen mukaan verkostoa laajennettaisiin kolmella meriluonnon kannalta arvokkaalla alueella. Nämä erityisesti vedenalaisten hiekkasärkkien ja riuttojen sekä linnuston kannalta tärkeät alueet ovat Tulliniemen linnustonsuojelualue Hangossa, Saaristomeren Natura-alue Kemiönsaaressa ja Paraisilla sekä Kustavissa sijaitseva Södra Sandbäck.

Laajennettavat alueet ovat valtaosin valtion omistuksessa.

Tärkeät lintualueet pitäisi lisätä lintudirektiivikohteiksi

Lisäksi jo nyt Natura 2000 -verkostoon kuuluvaa luontodirektiivin mukaista, kosteikkolinnuille tärkeää Matalajärven aluetta Espoossa sekä osaa Siuntionjoesta esitetään myös lintujen suojelualueeksi.

Tietojen ajantasaistaminen koskee lähes kaikkia Natura 2000 -alueita. Sen tavoitteena on varmistaa, että verkoston alueet edistäisivät mahdollisimman hyvin luontotyyppien ja lajien suotuisan suojelun tason saavuttamista. Päivitys sisältääkin suojeluperusteisiin tehtäviä luontotyyppien ja lajien lisäyksiä ja poistoja.

Muutoksia on lukumääräisesti paljon, vaikka aluekohtaiset muutokset ovat pääosin verrattain pieniä. Suuria muutoksia taas on esimerkiksi merien luontotyypeissä, joista on saatu viime vuosien aikana tarkennettua tietoa.

Suomen luonnonsuojeluliitto ottaa tuoreeltaan kantaa ympäristöministeriön esitykseen. Liiton mielestä se on oikeansuuntainen mutta riittämätön.

– Esimerkiksi kaikki kansainvälisesti tärkeät lintualueet pitäisi lisätä lintudirektiivikohteiksi. Nyt niistä puuttuvat esimerkiksi Uudeltamaalta monille eteläisille vesilinnuille tärkeä Espoon Suomenoja sekä Espoon–Helsingin matalikot, jotka ovat allien tärkeä muutto- ja talvehtimisalue, Suomen luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntija Tapani Veistola sanoo.

Suurin osa Suomen Natura-alueista alueista on pohjoisessa. Etelä-Suomen maa-alueista on suojeltu Naturassa vain pari-kolme prosenttia.

Luonnonsuojeluliiton mukaan Etelä-Suomen suojelualueverkostoa on tarpeen kehittää muillakin keinoilla. Kiireisintä olisi palauttaa ensi viikon budjettiriihessä METSO-metsiensuojeluohjelmalle siltä hallitusohjelmassa leikattuja rahoja.

Keskustelua aiheesta