Turvapaikanhakijoiden uskonnon vaihtaminen ja uskon aitouden arviointi puhuttivat HS:n arkkipiispatentissä

Kuva: Johannes Ijäs
Kuvassa vasemmalta oikealle arkkipiispaehdokaat Ilkka Kantola, Tapio Luoma, Heli Inkinen, Ville Auvinen ja Björn Vikström sekä arkkipiispatentin haastattelija Anna-Stina Nykänen.

Helsingin Sanomien torstaisessa arkkipiispatentissä Sanomatalossa pohdittiin muun muassa, miten pitäisi suhtautua siihen, että Maahanmuuttovirasto tutkii turvapaikanhakijöiden uskon aitoutta tapauksissa, joissa turvapaikanhakija on kääntynyt kristinuskoon.

Kun kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut hakija valittaa päätöksestään, valituksen perusteena on hyvin usein kristinuskoon kääntyminen. Asia käy ilmi Maahanmuuttoviraston tuoreesta tilastosta, ilmiöstä on kertonut muun muassa Helsingin Sanomat.

Suomesta sai viime vuonna myönteisen turvapaikkapäätöksen noin 40 prosenttia hakijoista, mikä on isompi osuus kuin edellisvuonna. Lisäyksen syynä on pitkälti kristinuskoon kääntymiset.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seuraavaksi arkkipiispaksi ovat ehdolla Heli Inkinen, Björn Vikström, Ilkka Kantola, Tapio Luoma ja Ville Auvinen.

”Sitä ennen oli vähän absurdi tilanne.”

Arkkipiispaehdokas, yliopettaja Heli Inkinen muistutti, että kirkkolakia muutettiin vuonna 2013 niin, että turvapaikanhakijoilla on mahdolista liittyä kirkkoon ja tulla kastetuiksi.

– Sitä ennen oli vähän absurdi tilanne, jossa suomalaiset voivat tehdä lähetystyötä maailmalla, mutta täällä Suomessa (turvapaikanhakijat) eivät meidän kirkkoomme voineet liittyä, jos ei ollut kaikki byrokratia kunnossa. Nyt se on mahdollista, se on iloinen asia, Inkinen sanoi.

– Kirkossamme on ohjattu, miten kasteelle voi päästä aikuisena. Meillä on aikuisrippikouluja, joita käyvät niin kantasuomalaiset kuin maahanmuuttajat. Uuden kirkkolain tultua on ohjeet, että maahanmuuttajan joka haluaa tulla kasteelle ja käy rippikoulua, pitää olla ainakin kolme kuukautta seurakunnan toiminnassa mukana, että hän saa kasteen.

Tentin juontaja HS:n toimittaja Anna-Stina Nykänen kysyi, onko kolmen kuukauden aika riittävä, jottei tarvittaisi käydä läpi Maahanmuuttoviraston uskon tutkimista?

– Varmasti siinä on monenlaisia mielipiteitä. Pitäisi ehkä vähän enemmän olla yhteistyötä seurakuntien, kirkkojen ja maahanmuuttoviraston välillä. Sitten on hyvä muistaa, että kaikki turvapaikanhakijat eivät liity meidän kirkkoon. On paljon muita kristillisiä yhteisöjä, joilla ei ole samanlaisia ohjeita kuin meillä, Inkinen sanoi.

”Pakottaa vakavasti kysymään, onko maahanmuuttoviraston toiminta asianmukaista”.

Piispa, kansanedustaja Ilkka Kantola totesi, että nyt Korkein hallinto-oikeus on palauttanut hallinto-oikeuden tekemiä päätöksiä sillä perusteella, että on liian epämääräisesti ratkaistu uskonnollisen aseman muutoksen perusteet.

– Mitä tässä pitäisi tehdä on se, että luterilaisen kirkon johto ehkä muiden ja Ekumeenisen neuvoston kanssa olisi vahvassa kontaktissa maahanmuuttoviraston ja ehkä ministeriön kanssa katsoisi mitkä ovat pelisäännöt.

Kantola näkee asiassa syvällisen keskustelun paikan. Hän kysyy, keihin voi uskoa.

– Meillä on Teljän kirkkoherra julkisuudessa ilmaissut, että maahanmuuttovirasto sanoo huuhaaksi hänen antamaansa vakuutusta siitä, että tämä henkilö on käynyt rippikoulun ja perehdytetty kristinuskoon ja aidosti kääntynyt kristityksi, Kantola ihmetteli Maahanmuuttoviraston toimintaa.

Viitaten Teljän kirkkoherran kertomaan, Kantola on todennut aiemmin myös Facebookissa, että on vakavasti kysyttävä, onko maahanmuuttoviraston toiminta asianmukaista kaikilta osin (katso Faebook-päivitys tämän jutun alta).

”En usko, että kysymys on kevytkenkäisestä uskonvaihtamisesta

Lähetysjohtaja, arkkipiispaehdokas Ville Auvinen nosti esiin sen, että Maahanmuuttoviraston kristinuskoon liittyvät, uskon tietoperustaa kartoittavat kysymykset turvapaikanhakijoille ovat voineet olla hyvin vaikeita.

– Osa niistä toimenpiteistä mitä on toivottu ovat jo toteutuneet eli tapaukset missä on esitetty aivan liian vaikeita kysymyksiä, on jo muutaman vuoden takaa, arkkipiispaehdokas, Porvoon piispa Björn Vikström huomautti.

– Suomen ekumeeninen neuvosto on käynyt keskusteluja Maahanmuuttoviraston työntekijöiden kanssa, myöskin kouluttaneet (heitä) eli kyllä tässä on pyrkimys parempaan suuntaan, tämä on tärkeää pitää mielessä, Vikström totesi.

Arkkipiispaehdokas, Espoon piispa Tapio Luoma painotti hänkin viranomaisyhteistyön tärkeyttä. Hän totesi myös, että ei toisen uskon omaksuminen ole koskaan helppo asia.

– Minä en ainakaan usko, että näissä tilanteissa olisi mistään kevytkenkäisestä uskonnonvaihtamisesta kysymys.

Arkkipiispanvaalin ensimmäinen äänestyskierros käydään 8.2. Nykyinen arkkipiispa Kari Mäkinen jää eläkkeelle kesäkuussa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Miehen epäillään käyttäneen hyväksi kymmeniä alle 16-vuotiaita – taustalla jo kaksi tuomiota

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Kymmenien poikien hyväksikäytöstä epäilty 49-vuotias mies on tuomittu jo aiemmin kymmenistä lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista. Mies on tuomittu jo kahteen otteeseen, ja hän näyttää molemmilla kerroilla jatkaneen lasten hyväksikäyttöä pian vankilasta vapauduttuaan. Mies on vaihtanut nimeään ainakin kaksi kertaa.

Helsingin poliisi kertoi keskiviikkona epäilevänsä hänen syyllistyneen taas kymmenien alle 16-vuotiaiden poikien hyväksikäyttöön. Mies otettiin kiinni ja vangittiin helmikuun alussa Helsingissä.

Miehen epäillään välittäneen lapsille pääasiassa nuuskaa ja pyytäneen maksuksi rahaa tai seksuaalissävytteisiä tekoja, kuten kuvia ja koskettelua.

Aiemmista tuomioista selviää, että mies on noudattanut samaa kaavaa aiemminkin. Hän on muun muassa tarjonnut lapsille rahaa, alkoholia, tupakkaa ja pikaruokaa vastineeksi muun muassa suuseksistä ja muista seksuaalisista teoista.

Mies tuomittiin ensimmäisen kerran vuonna 2009.

Poliisin mukaan epäilty lähestyi lapsia enimmäkseen Helsingin keskustassa. Mies on mennyt juttelemaan lapsille kasvokkain ja vaihtanut puhelinnumeroja heidän kanssaan.

Aiemmin mies oli tutustunut lapsiin muun muassa netin yhteisöpalvelussa Irc-galleriassa, uimastadionilla ja muilla julkisilla paikoilla.

Mies tuomittiin lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista ensimmäisen kerran vuonna 2009 neljäksi vuodeksi vankeuteen.

Tuolloin tuomio tuli useista lapsen seksuaalisista hyväksikäytöistä, sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapidosta, kuvien levittämisestä sekä seksuaalipalvelujen ostamisesta ja sen yrityksestä nuorelta. Teot tapahtuivat vuosina 2005–2008.

Hän kävi keskusteluja uhriensa kanssa netissä ja tapasi osan lapsista. Hän sai osan uhreistaan riisuuntumaan ja esiintymään verkkokameralle uskottelemalla olevansa itse nuori tyttö. Hän pyysi heitä muun muassa masturboimaan ja lähettämään kuvia ja videoita netissä. Suurin osa 34 uhrista oli tekoaikaan 12–15-vuotiaita.

Mies pääsi ehdonalaiseen joulukuussa 2010 noin puolitoista vuotta sen jälkeen, kun hänet oli tuomittu. Myöhemmin saamansa tuomion mukaan hän syyllistyi lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön seuraavan kerran vain kuukauden päästä päästyään ehdonalaiseen ja jatkoi lasten hyväksikäyttämistä vuosina 2011 ja 2012.

Hänet tuomittiin vuonna 2012 raiskauksista ja muista lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista viiden ja puolen vuoden vankeuteen. Mies valitti tuomiosta hovioikeuteen, joka piti tuomion ennallaan.

Pakkanen sotkee junaliikennettä – suurin osa myöhästymisistä enintään noin 20 minuuttia

Pakkanen on viivästyttänyt useita Helsingistä liikennöiviä kaukojunia aamun aikana. Esimerkiksi Joensuuhun kulkeva juna oli 55 minuuttia myöhässä.

Suurin osa myöhästymisistä on korkeintaan noin parinkymmenen minuutin pituisia. Myös rantaradan lähiliikenteessä on koettu yksittäisiä myöhästymisiä. Kirkkonummen ja Helsingin välillä junien kulkua haittaa vaihdevika.

Osa viivästyksistä johtuu siitä, että junakalustoa on jouduttu vaihtamaan. Kova pakkanen voi näkyä esimerkiksi ongelmina ovien toiminnassa, kertoo Janna Viisterä VR:n viestinnästä.

Keskustelua aiheesta

Huumekohussa ryvettynyt Jari Sillanpää on tehnyt valintansa

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Viihdetaiteilija Jari Sillanpää ei ole valittanut huumetuomiostaan, kerrotaan Helsingin käräjäoikeudesta. Sillanpään lähes 24 000 euron sakkotuomio jää siten voimaan.

Käräjäoikeus tuomitsi Sillanpään rattijuopumuksesta, huumausaineen käyttörikoksesta ja kahdesta liikennerikkomuksesta.

Tuomion mukaan hän ajoi metamfetamiinin vaikutuksen alaisena Helsingin keskustassa viime syyskuussa.

AVAINSANAT

Poliisi on ottanut kiinni useita ihmisiä, joiden osuutta 37-vuotiaan miehen kuolemaan selvitetään

Lieksassa Pohjois-Karjalassa yksi mies kuoli ja kaksi vietiin sairaalahoitoon eilisten puukotusten jäljiltä, kertoo Itä-Suomen poliisi.

Poliisi sai myöhään keskiviikkoiltana ilmoituksen puukotuksesta yksityisasunnossa Pankakoskella.

Kuolonuhri on 37-vuotias lieksalaismies. Myös kaksi Pohjois-Karjalan keskussairaalaan hoitoon toimitettua ovat lieksalaisia.
Tekoja tutkitaan tappona ja kahtena tapon yrityksenä.

Poliisi on ottanut kiinni useita ihmisiä, joiden osuutta asiaan selvitetään. Tutkinnan etenemisestä tiedotetaan lisää aikaisintaan perjantaina.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kulosaaressa ratavaurio – metroliikenteessä häiriöitä

Kuva: Lehtikuva

Helsingin ja Espoon metroliikenteessä ilmenee aamupäivän aikana ratavauriosta johtuvia häiriöitä, tiedottaa HSL.

Häiriön vuoksi metron vuorovälit ovat epäsäännöllisiä puoleen päivään asti. Odotus voi kestää enintään 15 minuuttia.

Häiriö johtuu Kulosaaressa olevasta ratavauriosta.

Metrossa oli ongelmia myös eilen Herttoniemessä sattuneen ratavaurion ja Ruoholahdessa havaitun palorullaovien vian vuoksi.