Tutkija: ”Arjen painottaminen on silmänkääntötemppu” – Kuntapolitiikka ei kiinnosta puolueita

Kuva: Kari Hulkko

Näkemykset maakuntauudistuksen jälkeisestä kunnasta eivät tutkija Johanna Vuorelman mukaan vaikuta kiinnostavan puolueita kevään kuntavaalien alla. Hän esitteli keskiviikkona Helsingissä analyysiään kolmen hallituspuolueen ja suurimman oppositiopuolueen SDP:n kuntavaalipuheesta.

Vuorelman mukaan puolueet painottavat puheissaan arjen kysymysten tärkeyttä, mutta painotus jää retoriseksi kehykseksi. Varsinaisiin arjen asiakysymyksiin ei koskaan päästä.

– Arjen painottaminen on silmänkääntötemppu. Politiikassa on aina kyse kansalaisten arjesta, ei se ole kuntapolitiikan erikoisuus. Pelkään, että vastaus on, ettei puolueita hirveästi kuntapolitiikka kiinnosta, Vuorelma sanoo.

Hän pohtii johtuuko puolueiden haluttomuus edessä olevasta maakuntauudistuksesta ja tilanteen epäselvyydestä.

– Vai onko niin, että aiheesta ei ole mitään sanottavaa, Vuorelma kysyy.

– Siellä on todella sellaisia kysymyksiä, joista pitäisi puhua. Mutta jos se on vain jargonia koulujen, päiväkotien ja harrastusten tärkeydestä arjessa ilman selkeämpiä tavoitteita, niin ei se hirveän pitkälle vie.

Mistä isot puolueet sitten kuntavaalien alla puhuvat?

– Suurin muutos aiempiin kuntavaaleihin verrattuna on sote-keskustelu ja siihen liittyvä kieli. Soten kautta myös talouspoliittiset kysymykset ovat paljon vahvemmin esillä puolueiden ohjelmissa. Tämä on erikoista, koska kunnissa ei jatkossa päätetä sote-kysymyksistä.

Vuorelman mukaan vuoden 2012 kuntavaalien prosentuaalisesti suurin puolue kokoomus on kuntien roolin suhteen epäselvä ja keskittyy saarnaamaan ja läksyttämään niitä talousvastuusta.

Maahanmuutto tuodaan esiin kaavoituksesta ja asuntopolitiikasta alkaen aina eläinten oikeuksiin saakka.

– Voisi sanoa, että kokoomuksessa on puhekuri. Sieltä kerrotaan kunnille kuinka niiden pitää ajatella ja toimia. Se on jopa vähän uhkapuhetta siitä, että jos kunnat eivät ymmärrä yritysten toimintaedellytysten tärkeyttä, niin se vaikuttaa suoraan Suomen taloustilanteeseen ja hyvinvointivaltion toimintaan, Vuorelma sanoo.

Kuntien ruodussa pitäminen on hänen mukaansa vain korostunut kokoomuksessa sote-uudistuksen myötä.

Keskusta valmistautuu jatkamaan eduskuntavaalien teemaansa myös kuntavaaleihin. Suomi kuntoon -vaalien jatko-osan ohjelma on Vuorelman mukaan hyvin pääministeri Juha Sipilän (kesk.) näköinen.

– Keskusta keskittyy kuntien oikeuksiin. Ne kiinnittyvät sääntelyn purkamiseen, jonka pitäisi jotenkin vahvistaa oikeuksia. Jää epäselväksi mitä konkretia turhasta byrokratiasta on.

Keskusta myös vastustaa perinteiseen tapaansa kuntien pakkoliitoksia.

Hallituspuolue perussuomalaisten kuntavaaleista on Vuorelman mukaan tulossa hyvin selvästi maahanmuuttovaalit.

– Maahanmuutto tuodaan esiin kaavoituksesta ja asuntopolitiikasta alkaen aina eläinten oikeuksiin saakka.

Eläinten oikeuksien osalta puolue kytkee maahanmuuton uskonnolliseen teurastukseen, jota voi kysymyksenä pitää Suomessa melko marginaalisena.

– Maahanmuuton korostaminen on erikoista, koska siihen liittyvistä päälinjoista päätetään hyvin vähän kuntatasolla.

Perussuomalaiset puhuvat myös kuntiin läheisemmin liittyvästä autoilusta, mutta nostavat toisaalta teemaksi myös feminismikritiikkiään.

Vuorelma pitää esimerkiksi perussuomalaisia kuumentavaa kysymystä poikien ja tyttöjen erillisistä vessoista aika epäolennaisena koulutuspolitiikan näkökulmasta.

– Perussuomalaiset vastustavat kuntavaaleissa myös suuryritysten voitontavoittelua ja markkinaliberalismia, joka on hieman ristiriitaista sen suhteen, että puheenjohtaja Timo Soini puolustaa varsin ehdoitta soten valinnanvapausmallia.

SDP määrittää valinnanvapautta uudelleen yritysten valinnanvapaudeksi tavoitella voittoa.

SDP:n kuntavaaleja Vuorelma tarkastelee selkeästi oppositiovaaleina, joissa tuodaan esille Juha Sipilän hallituksen leikkauspolitiikkaa ja sote-uudistuksen epäkohtia.

– SDP määrittää valinnanvapautta uudelleen yritysten valinnanvapaudeksi tavoitella voittoa.

Kysymys valinnanvapausmallista on korostanut Vuorelman mukaan myös SDP:n vaaliohjelmassa talouspoliittista ulottuvuutta.

– Sote-malli ei ollut viime vaalien aikaan näin pitkällä. Nyt ajatellaan, että ne ovat kunnan asioita, koska kunta on aikaisemmin toteuttanut sote-palvelut.

Aikaisemmin kunnan itsemääräämisoikeudesta on keskusteltu pakkoliitosten kohdalla, mutta siitä on Vuorelman mukaan puuttunut ulkoatuleva, taloudellinen uhka, mikä nyt liittyy suuryritysten voitontavoitteluun.

– Ennen puhuttiin enemmän säästämisestä ja kuntien yhdistämisestä, ja on korostettiin kuntien hallinnollista puolta ja rakenteita. Talouspuhe liittyi kuntahankintojen kilpailutukseen, joka on nyt esillä vain kokoomuksen kuntaohjelmassa, jossa keskeiseksi tavoitteeksi määritellään kunnan toimien yhtiöittäminen palvelualoitteen avulla.

Keskustelua aiheesta

Tarja Filatov järkyttyi natsien marssista: ”En kyennyt kirjoittamaan sanaakaan, koska asia tuntui niin absurdilta”

Kuva: Kari Hulkko

SDP:n kansanedustaja, entinen työministeri Tarja Filatov kommentoi Facebook-päivityksessään viime päivien keskustelua uusnatsien marssista Tampereella.

Filatovin mukaan hän ei kyennyt kirjoittamaan aiemmin sanaakaan, koska asia tuntui niin absurdilta.

”Edellisellä viikolla eduskuntaan oli jaettu vastarintaliikkeen kirjanen, joka oli ihan sitä itseänsä, Hitler-linjaa.”

Filatov palauttaa mieleen saksalaisen teologin Martin Niemöllerin kuuluisat sanat.

”Ensin ne tulivat hakemaan kommunistit, ja en puhunut mitään koska en ollut kommunisti.

Sitten ne tulivat hakemaan ammattiyhdistysihmiset, ja en puhunut mitään koska en ollut ammattiyhdistyksessä.

Sitten ne tulivat hakemaan juutalaiset, ja en puhunut mitään koska en ollut juutalainen.

Sitten ne tulivat hakemaan minut, ja silloin ei enää ollut ketään joka olisi puhunut puolestani.”

Vuonna 1892 syntynyt Niemöller päätyi itsekin natsien keskitysleireille toisen maailmansodan aikana, mutta selvisi ja kuoli Länsi-Saksassa vuonna 1984.

”Kauneinta sinussa on luonto ja metrojunan häivähdys puiden takana” – Heinäluoma suitsuttaa kotikulmiaan Kirkko ja kaupunki-lehdessä

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Eero Heinäluoma toivoo Mellumäen säilyttävän yhteisöllisyyden ja naapurista välittämisen kulttuurin.

Kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.) on asunut Helsingin Mellunmäessä 1990-luvun alusta alkaen.

Heinäluoma kertoo suhteestaan itähelsinkiläiseen noin 8 500 asukkaan pienkerrostalovaltaiseen alueeseen Kirkko ja kaupunki -lehden Rakas lähiö -sarjassa, jossa eri alojen tunnetut ihmiset kertovat kotilähiöstään.

– Vuonna 1991 muutimme nykyiselle asuinseudulle. Mellunmäki oli sellainen rauhallinen, tavallaan arvostettu lähiö, Heinäluoma kertoo juttuun liittyvällä videolla.

– Se oli niin sanotusti haluttu paikka, hän muistelee.

Vaikka Mellunmäessäkin on muutoksia tapahtunut, rauhallisuus ja luonto ovat siellä edelleen läsnä.

Heinäluoma kuvaa mellunmäkeläisiä vastaanottavaisiksi ja ystävällisiksi. Ihmiset välittävät toisistaan.

– Kyllä täällä on hyvä meininki ja elää yhteishenki edelleeen, hän kehuu.

Annetun lauseenalun Kauneinta sinussa on hän jatkaa: kesäinen luonto ja oranssisen metrojunan vilahdus puiden välistä.

Eero Heinäluoman parhaat muistot Mellunmäestä liittyvät siihen aikaan, kun hän vietti aikaa leikkipuistossa lastensa kanssa.

Tuomioja Ylelle: ”On hyvin kyseenalaista, että Jemenin sotaan osallistuviin maihin on viety aseita”

Kuva: Lehtikuva

Lähi-idän osuus Suomen sotatuoteviennistä nousi viime vuonna uuteen ennätykseen, kertoo maanantaina julkaistu raportti.

Suomalaisen SaferGlobe-ajatushautomon raportin mukaan kolmen Lähi-idän maan osuus sotatuoteviennistä oli viime vuonna liki 63 prosenttia. Se on enemmän kuin kertaakaan aiemmin vuodesta 2002 alkavan tilastoinnin aikana, raportissa todetaan.

Kansanedustaja Erkki Tuomiojan (sd.) mielestä Lähi-itään suuntautuvassa aseviennissä on suuria ongelmia.

– Lähi-idässä ei ole juurikaan demokratioita, eikä ole juurikaan sellaisia maita, jotka eivät olisi jossain konfliktissa osapuolena joko suoraan tai epäsuorasti. Näin ollen on hyvin kyseenalaista, että esimerkiksi Jemenin sotaan osallistuviin maihin, kuten Saudi-Arabiaan ja Arabiemiraatteihin on viety aseita, Tuomioja kommentoi Yle Uutisille tänään.

Kaikkiaan Suomen aseviennin arvo on raportin mukaan kaksinkertaistunut vuosina 2002–2016.

Kun Tuomioja itse aiemmin toimi ulkoministerinä, asevienti puhutti ja joskus myös äänestytti hallituksessa.

– Yksi tapaus on, jossa hallitus päätti äänestyksen jälkeen toisin kuin ulkoministeriö oli lausunnossaan esittänyt vientiluvan myöntämisestä Saudi-Arabiaan. Minusta se oli silloin virhe ja on sitä edelleen, Tuomioja sanoo.

Tuomiojan mielestä aseviennin sääntöjä pitäisi kunnioittaa.

– Pidetään kiinni niistä periaatteista, että suomalaisia aseita ei päädy konfliktien osapuolten käsiin eikä niitä käytetä ihmisoikeusloukkauksiin ei suoraan eikä epäsuorasti, hän määrittelee linjan Ylelle.

Viime vuonna suurin osa Suomen sotatuoteviennistä suuntautui kolmeen Lähi-idän toimijaan.

”Minusta se oli silloin virhe ja on sitä edelleen.”

Paavo Arhinmäki on tyrmistynyt Suomen kasvavasta asekaupasta Lähi-itään. (Kuva: Lehtikuva/Markku Ulander)

Vasemmistoliiton kansanedustaja Paavo Arhinmäki pitää moraalittomana kasvavaa asekauppaamme Lähi-itään ja erityisesti Arabiemiirikuntiin, joka on sotinut maaliskuusta 2015 lähtien Jemenin shiialaisia huthikapinallisia vastaan osana Saudi-Arabian johtamaa liittoumaa.

Arhinmäen mukaan näyttää myös siltä, että asekauppaa Lähi-idän alueelle halutaan kasvattaa, sillä Patria tavoittelee parhaillaan uutta suurta kauppaa Qatarin kanssa.

– Suomen aseviennin on oltava vastuullisempaa ja kestävämpää. Suomi ei voi viedä aseita sotaa käyviin ja ihmisoikeuksia loukkaaviin maihin. Suomen tulee edistää Lähi-idän vakautta lopettamalla aseviennit Arabiemiraatteihin ja Saudi-Arabiaan, Arhinmäki toteaa tiedottessaan.

Sekä Tuomioja että Arhinmäki ovat eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäseniä.

”Poikakin on aina oikeassa” – Laatunen niputti tarinalla Wahlroosin asiantuntijuuden

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Björn Wahlroosin (kuvassa) perustuslakinäkemykset eivät vakuuta EK:n eläkkeellä olevaa työmarkkinajohtajaa Lasse Laatusta. Laatunen on itse juristi.

Talousvaikuttaja Björn Wahlroos esittää tänään ilmestyvässä Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan Hiljainen vallankumous -pamfletissa lukuisia perustuslain kehitysehdotuksia.

Esimerkiksi lakien perustuslaillisuuden arviointi pitäisi antaa erilliselle perustuslakituomioistuimelle tai korkeimmalle oikeudelle. Wahlroos on myös huolestunut siitä, että valiokunta on riippuvainen ulkopuolisten asiantuntijoiden käytöstä.

Tänään julkaistiin myös tutkija Matti Hirvolan (Kalevi Sorsa -säätiö) tutkimus Luottamuksen loppu? Sipilän hallituksen työmarkkinapolitiikasta.

EK:n eläkkeellä olevalta työmarkkinajohtajalta Lasse Laatuselta kysyttiin julkaisutilaisuudessa kantaa Wahlroosin näkemyksiin.

Laatunen oli lehtitietojen varassa. Hän kertoi kuitenkin tarinan 1980-luvulla kokoontuneesta työryhmästä, jota veti Nalle Wahlroosin isä Bror ”Buntta” Wahlroos.

Laatunen kertasi, miten Nalle (Björn Wahlroos) oli vasta silloin tulossa ensi kertoja julkisuuteen. Muoviteollisuuden toimitusjohtaja kysyikin Buntalta, oliko Nalle tämän poika.

– Buntta vastasi, että on, ja poikakin on aina oikeassa. Kun tänään lehdestä luin että Nalle Wahlroos on myös perustuslakiasiantuntija, jossain määrin se tietysti yllätti. Mutta kun muistin Buntan sanat, ajattelin, että näinhän se tietysti on, Laatunen tarinoi.

”Kansanedustajat eivät hallitse tehtäväänsä.”

Laatunen itse ei usko siihen, että suomalaista politiikkaa voitaisiin rakentaa sen varaan, että perustuslakia lähdetään muuttamaan nopeissa sykleissä. Perustuslain pitää pikemminkin elää vuosikymmeniä, jotta se tulee koetelluksi.

– Toistaiseksi ei ole keksitty parempaa perustuslain mittaaamisen tapaa kuin nykyinen perustuslakivaliokunta. Puolueet voivat katsoa peiliin, jos asiantuntijat pyörittävät perustuslakivaliokuntaa. Sehän on vain osoitus siitä, että valiokunnan jäsenet, kansanedustajat eivät hallitse tehtäväänsä. Jäsenillä pitää olla niin hyvä juridinen osaaminen, että he pystyvät argumenteillaan kyseenalaistamaan oikeustieteen asiantuntijoiden esiinnostamat seikat.

Laatusen mielestä tilanne ei paranisi yhtään sillä, että korkeimmasta oikeudesta tehtäisiin perustuslain tulkitsija tai luotaisiin erillinen perustuslakituomioistuin.

– Ei se viisaus siellä ole sen enempää. Etukäteiskontrolli on toimiva. Olen tässä Wahlroosin kanssa eri mieltä.

Tutkija Matti Hirvola painottaa, että puolueiden pitää kantaa vastuu siitä, ketä perustuslakivaliokuntaan nimetään ja siitä että heillä on riittävä osaaminen.

Perinteisesti perustuslakivaliokunnan paikat ja puheenjohtajuus on mielletty merkittäviksi paikoiksi.

– Tämä ei ehkä ole täysimääräisesti toteutunut viimeisten eduskuntavaalien jälkeen, Hirvola kuitenkin toteaa.

Koska valiokunnan arvostus on laskenut, hän arvioi asiantuntijoiden roolin vahvistuneen.

– Puolueiden pitää miettiä asiaa uudemman kerran, Hirvola summaa.

Sipilän hallituksen suosio pomppasi kyselyssä, joskin korkea se ei ole vieläkään

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Noin kolmasosa suomalaisista arvioi Juha Sipilän (kesk.) hallituksen onnistuneen tehtävissään vähintään melko hyvin.

Kansalaisten arvio hallituksen toiminnasta on hieman kirkastunut, sillä viime vuonna vastaavaan aikaan hieman yli neljännes arvioi hallituksen onnistuneen melko hyvin tai hyvin.

Kantar TNS:n perinteisessä puoluebarometrissä keskustan kannattajat ovat tyytyväisempiä hallituksen toimintaan kuin kokoomuksen kannattajat. Keskustalaisista 20 prosenttia arvioi hallituksen toiminnan hyväksi ja 63 prosenttia melko hyväksi. Kokoomuslaisten keskuudessa vastaavat luvut ovat 11 ja 59 prosenttia.

Hallituksen arvosana on lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Kantar TNS on kysynyt puoluebarometrissaan vastaavia tietoja toukokuusta 1991 alkaen.

Oppositiopuolueiden kannattajat suhtautuvat tietenkin hallitukseen kriittisemmin. Yli neljä viidesosaa perussuomalaisten, SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajista suhtautuu hallitukseen kriittisesti.

Suomalaiset suhtautuvat puolueista myönteisimmin vihreisiin, johon lähes puolet vastanneista suhtautuu erittäin tai melko positiivisesti. Seuraavaksi myönteisimmin suhtaudutaan kokoomukseen ja SDP:hen.

Kantar TNS:n kyselyyn vastasi 2.–9. lokakuuta 1 227 suomalaista, jotka edustavat 15–74-vuotiaita. Äänestämistä koskevat kysymykset esitettiin äänestysikäisille.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta