– Mikään sellainen ei ole ottanut tuulta. Ennakkoäänten ja ennusteiden tulos osoittaa tyytyväisyyttä, Majander arvioi.

– Sauli Niinistön asemaa olisi uhannut eniten passiiviset vaalit. Ennen ensimmäistä vaalikierrosta piristynyt vaalikamppailu ja Paavo Väyrysen mukaan tulo takasi sen, että Niinistön kannattajat eivät kokeneet turhaksi käydä vaaliuurnilla. Aktiivisuus palveli Niinistöä.

Taustalla on myös Niinistön asema tasavallan presidenttinä. Hänelle on Majanderin mukaan annettu vahvan presidentin asema.

Ylen hetki sitten julkaisema ennuste vaalien tuloksesta ei myöskään ennakoi suuria muutoksia. Majanderkaan ei usko asetelman heilahtavan enää sillä tavoin, että tulosten yleiskuva muuttuisi. Toisen kierroksen mahdollisuuteen hän ei usko enää lainkaan.

– Tuntuu, että Haavisto puolueineen voi olla toisena kohtuullisen tyytyväinen siihen, että hän näyttää nousevan selkeällä erolla kakkoseksi.

Majanderin mukaan huomionarvoista Haaviston tuloksessa on se, että vihreät saivat selkeän pesäeron Huhtasaaren sekä Väyrysen konservatiivisiin kampanjoihin. Vihreät säilyttivät lisäksi johtoaseman verrattuna vasemmistopuoleisiin.

Haaviston asemaa palveli myös se, että vaalien loppuvaiheessa kamppailun kiihtyessä punavihreät kannattajat halusivat Majanderin mukaan äänestää gallupien valossa vahvimmilla ollutta ehdokasta, eli Haavistoa.

– Haataisen ja Merja Kyllösen aseman teki entistä vaikeammaksi se, että heidän oli vaikeaa voittaa punavihreitä ääniä.

Haataisen tulosta Majander pitää hirmuisen vaatimattomana. Hänen mukaansa niin keskustan Matti Vanhasen kuin SDP:n Haataisen tulokset osoittavat, että kuten eurooppalaisessa politiikassa muuallakin, henkilövaalit tuntuvat karkaavan puolueiden käsistä.

– Tämä on yleisempi trendi. Esimerkiksi Ranskassa Emmanuel Macron nousi ilmiöksi aivan tyhjästä.

– Haataisen ja Vanhasen tulokset osoittavat puoluetoiminnan voimattomuutta.