Tutkija selvitti pääpuolueiden pakolaispolitiikan erot – vain SDP sitoo politiikan suoraan aatteelliseen perintöönsä

SDP:lle pakolaiskysymykset ovat olleet 1970-luvulta lähtien keskustaa ja kokoomusta keskeisempi kannanottojen aihe.

– SDP korosti erityisesti 1970- ja 1980-luvuilla pakolaispolitiikan olevan kansainvälisen eriarvoisuuden vastaista työtä. Tätä näkökulmaa kaksi muuta puoluetta eivät tuoneet samassa määrin esille, Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksessa työskentelevä tohtorikoulutettava Matti Välimäki toteaa.

Tuoreessa Historiallisessa aikakauskirjassa 3/2017 on julkaistu hänen artikkelinsa Kansainvälisten muutosten puristuksessa – Keskustan, kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien pakolaispolitiikka 1973–2015.

Artikkeli on yksi tulevan väitöskirjan neljästä osatutkimuksesta

– Kaikki puolueet olivat läpi tarkastelujakson yksimielisiä siitä, että Suomella on kansainvälinen vastuu hädänalaisista, ja ainakin 1990-luvulle asti sitä mieltä, että Suomen tulisi ottaa enemmän vastaan kansainvälistä suojelua hakevia ihmisiä – erityisesti kiintiöpakolaisia, Matti Välimäki kertoo Demokraatille.

Hänen mukaansa viime vuosikymmeninä ennen muuta kokoomus ja keskusta ovat nostaneet julkilausumissaan esille myös kansainvälistä suojelua hakevien oikeuksia rajoittavia näkökulmia. Ne ovat liittyneet esimerkiksi perheenyhdistämisiin.

– Keskusta ja kokoomus ovat myös SDP:tä useammin 1990-luvun lopulta lähtien perustelleet kantojaan viittaamalla julkisiin menoihin sekä turvapaikka- ja sosiaaliturvajärjestelmän mahdollisiin väärinkäytöksiin.

Kansainvälistä suojelua hakevien ja saavien ihmisten oikeuksista ja yhteiskuntaan sopeutumisesta kaikki kolme puoletta ovat kuitenkin olleet julkilausumisaan hyvin yksimielisiä.

– Viimeistään 1990-luvun taitteesta ne ovat olleet yhdenvertaisten oikeuksien ja turvapaikanhakijoiden oikeusaseman parantamisen kannalla. Ne ovat kannattaneet liberaalin monikulttuurisuuspolitiikan ajatusta yhteiskuntaan sopeutumisesta.

Tällaisen politiikan mukaan  julkisen vallan on tuettava integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Samalla on mahdollistettava maahanmuuttajien kielen ja kulttuurin säilyminen.

Keskusta ja kokoomus eivät sido näkemyksiään aatteeseen.

Välimäki kirjoittaa työväenliikkeen tradition olleen vahva aatteellinen tukijalka SDP:n pakolaispoliittisissa valinnoissa. Poliitikan peruslinja on nojannut ajatuksiin yhteiskunnan heikompiosaisten auttamisesta ja kansainvälisen eriarvoisuuden lieventämisestä.

Sen sijaan keskusta ja kokoomus eivät ole sitoneet näkemyksiään suoraan aatteelliseen perinteeseensä.

Välimäki kertookin Demokraatille SDP:n olleen ainoa, joka sitoi puolueen keskeisimmissä kirjallisissa kannanotoissa pakolaispoliittiset näkemyksensä ideologiseen ja aattelliseen perintöön.

– SDP määritti suoraan tätä kautta pakolaispoliittisten näkemystensä taustalla olevat maailmankatsomukselliset tausta-ajatuksensa, kuten heikompiosaisten auttamisen kotimaassa ja kansainvälisesti, kansainvälisen eriarvoisuuden vastaisuuden ja vahvojen julkisten palvelujen merkityksen suojelua hakevien vastaanotossa ja yhteiskuntaan sopeutumisessa.

Välimäen aineistona ovat puolueiden merkittävimmät politiikkaa linjaavat julkilausumat.

Se, etteivät keskusta ja kokoomus sitoneet pakolaispolitiikan näkemyksiään aatteelliseen perinteeseensä, saattaa johtua Välimäen mukaan siitä, että muutoinkin näille puolueille aatteellisen perinnön suora esiintuominen perusteluna on ollut vähäistä.

Välimäen mukaan keskustan ja kokoomuksen näkemysten taustalla voi kuitenkin havaita epäsuorasti melko samankaltaisia ajatuksia. Ne pohjaavat sekä liberaaliin, että oikeistolaiseen ja konservatiiviseen perinteeseen.

Liberaalista perinteestä esimerkkinä on vaikkapa ajatus Suomen valtion kansainvälisestä vastuusta apua tarvitseville. Konservatiiviseen tai oikeistolaiseen perinteeseen liittyy esimerkiksi ajatus mahdollisiin turvapaikkajärjestelmän hyväksikäyttöyrityksiin puuttumisesta lainsäädännön kautta ja julkisten menojen minimoimisen tavoite.

Pakolaispolitiikan kolme kautta.

Artikkelissaan Välimäki jakaa puolueiden pakolaispolitiikan kehityksen kolmeen kauteen.

Kansainvälisen politiikan ja yksittäiskysymysten ajalla (1973–1987) pakolaisaiheita käsiteltiin korostuneesti kansainvälisen politiikan kysymyksinä. Julkilausumista välittyi seuraavina vuosikymmeninä toistunut perusajatus valtiollisesta humanitarismista eli Suomen valtion velvollisuudesta pyrkiä auttamaan hädänalaisia ihmisiä.

Reaktiivisuuden ja oikeuksien lisäämisen ajalla (1988–1998) edellisen kauden ulkopoliittiset keinot pakolaistilanteeseen vaikuttamiseksi saivat rinnalleen sisäpoliittiisen toimenpidevalikoiman. Se näkyi turvapaikanhakijoiden vastaanoton merkityksen kasvuna sekä kansainvälistä suojelua hakevien oikeusaseman muutosten vaatimuksina ja kotouttamispolitiikan kehittämisenä.

Euroopan unionin ja rajoittavan politiikan ajalla (1999–2015) EU:n maantieteellinen, poliittinen ja oikeudellinen viitekehys nousi keskeisimmäksi politiikan perusteluksi. Puolueiden näkökannat liittyvät edellisen kauden tapaan lainmuutoksiin ja -valmisteluun, mutta myös EU:n turvapaikkajärjestelmän muotoutumiseen.

2000-luvulla nimenomaan keskustassa ja kokoomuksessa lisääntyi politiikan perustelu myös lieveilmiöihin ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon liittyviin menoihin viittaamalla.

Rajoittavat turvapaikkapolitiikan toimenpiteet nousevat esiin hallituspuolueissa.

Onko mikään muuttunut puolueiden ajattelussa vuoden 2015 jälkeen eli aikana, johon Välimäen artikkelin tarkastelu ei enää yllä. Eurooppaan, Suomeenkin saapui vuonna 2015 ennätyksellisen paljon pakolaisia.

Välimäen arvio muutoksesta on kielteinen.

– Viime vuosien aikana kansainvälistä suojelua koskevan politiikan perustelut ovat säilyneet melko samanlaisina kuin tutkimukseni viimeisellä kaudella, hän uskoo.

– Toki vuoden 2015 turvapaikanhakijoiden määrän huomattava lisääntyminen Suomessa ja EU:ssa on vaikuttanut valittuihin perusteluihin ja poliittisten kantojen esittämiseen, hän kuitenkin tarkentaa.

Yhtä lailla laaja kansalais- ja poliittinen keskustelu muualla Euroopassa sekä EU:n ja jäsenmaiden politiikka on vaikuttanut Välimäen mukaan poliittiseen retoriikkaan mutta myös Sipilän (kesk.) hallituksen toimenpiteisiin.

Välimäki summaa, että viimeisen reilun 15 vuoden tapaan viime vuosien keskeiset kansainväliseen suojeluun liittyvät poliittiset perustelut ovat kaikissa kolmessa puolueessa lähteneet liikkeelle EU:n yhteisestä siirtolaisuus- ja turvapaikkapolitiikasta.

– Keskusta, kokoomus ja SDP ovat olleet hyvin sitoutuneita EU:n yhteisen politiikan kehittämiseen näissä kysymyksissä. Lisäksi aiempaan tapaan puolueet tekevät vertailua muihin jäsenmaihin ja erityisesti Pohjoismaihin nähden perustellessaan näkemyksiään.

– Kuten monissa muissakin EU-maissa rajoittavammat turvapaikkapolitiikan toimenpiteet ovat olleet esillä ennen muuta hallitusvastuussa olevien keskustan ja kokoomuksen puheessa vuosina 2015–2017.

Välimäen mukaan myös turvallisuuteen, kotouttamispolitiikan tärkeyden, kustannusten vähentämisen ja sosiaaliseen koheesioon liittyvien näkemysten perustelut vaikuttavat yhä vain lisääntyneen puolueiden ja hallituksen kannanotoissa.

– Tähänkin vaikuttaa osaltaan eurooppalainen poliittinen keskustelu.

Tavoitteensa keskustelun historiatietoisuuden lisääminen.

Matti Välimäen mukaan pitkän aikavälin muutoksia eri maahanmuuttopolitiikan kysymysten kohdalla ole juuri tutkittu.

Hänen tutkimuksellaan aukkoa tilkitään. Välimäki haluaa väitöstyöllään myös  lisätä myös ajankohtaisen keskustelun historiatietoisuutta.

– Myöskään päätöksentekoon suurimmassa osassa Eurooppaa keskeisimpinä osallistuneiden, lähellä poliittista keskustaa olevien puolueiden näkemyksiä ei ole juuri tutkittu Suomessa, hän kertoo.

Välimäki on väitöskirjansa viimeistelyvaiheessa.

– Esitän siinä tutkimukseen perustuvan näkemykseni maahanmuuttoon liittyvien kysymysten esiin noususta ja kehityksestä suomalaisen politiikan ja puolueiden asialistalla 1970-luvulta 2010-luvulle ulottuvalla ajanjaksolla. Väitöskirja valmistuu ensi vuonna, hän kertoo.

Keskustelua aiheesta

”Tämä on täysin kohtuuton härski vedätys” – Rinne tylyttää hallituksen pulla-mallia: Leipokaa uusi

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

– Minulle on aivan käsittämätöntä se, että hallituksessa näyttää olevan ajattelutapa, että työttömät ovat laiskoja ja saamattomia ja eivät halua hakea töitä. Vielä käsittämättömämpää on, että tämän ihmiskuvan pohjalta rakennetaan tällaisia rangaistusmalleja, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoo.

Hän kommentoi hallituksen ajamaa työttömien aktiivimallia, joka leikkaa miltei 5 prosenttia työttömyysturvasta, jos mallin aktiivisuuskriteerit eivät työttömällä täyty. Rinne muistuttaa, että työvoimapoliittisesta koulutuksesta ja toimenpiteistä uupuu rahoja.

– Tuntuu monessa suhteessa kohtuuttomalta, että täällä nämä isopalkkaiset ministerit sanovat, että eihän se nyt ole iso leikkaus tämä 5%:n leikkaus. Jos katsoo tonnin tuloista, se on viisikymppiä pois rahaa. Se on erittäin iso leikkaus työttömien ihmisten arkeen. Ja monet työttömät eivät saa, jos ajattelee peruspäivärahallakin olevia ihmisiä, eivät saa sen suuruista päivärahaa laisinkaan. Tämä on ihan uskomaton tämä hallituksen halu kyykyttää köyhiä ihmisiä, Rinne paukuttaa.

”Järkevämpää olisi poistaa kivet pullasta.”

Hän toteaa, että SDP taistelee ryhmänä, että malli saataisiin kaadettua. Äänestys on eduskunnassa huomenna.

– Pitää muistaa, että meillä on se 35 kansanedustajaa vaan. Sillä ei pysty kaatamaan, jos ei hallituspuolueistakin löydy ihmisiä, joilla on sydäntä ajatella asiaa ihmisten kannalta, hän lisää.

Rinne kutsuu työttömien aktiivimallia ”täysin kohtuuttomaksi härskiksi vedätykseksi”. Hän viittaa työministeri  Jari Lindströmin (sin.) ”kivi pullassa” -puheisiin.

Lindström on kutsunut aktiivimallia työllisyyspoliittisten toimien joukossa kiveksi pullassa.

– Kun ministeri Lindström sanoo, että tämä on osa jotakin pakettia, kivi pullassa siinä paketissa. Minusta ei pidä lähteä syömään sellaista pullaa, jossa on kiviä. Järkevämpää olisi poistaa kivet pullasta tai leipoa sellainen pulla, mihin ei tule kiviä, Rinne sanoo.

Selvityksen tulokset järkyttävät: ”Hallituksen leikkaukset näkyvät päiväkotien arjessa kaoottisuutena”

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppurainen on järkyttynyt tänään maanantaina julkaistun varhaiskasvatusselvityksen tuloksista. Asiantuntijoiden esittämät huolet ovat selvityksen mukaan osoittautuneet todeksi.

– Hallituksen leikkaukset, kuten subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen ja ryhmäkokojen kasvattamiseen näkyvät päiväkotien arjessa kaoottisuutena, Tuppurainen lukee selvitystä.

Hän odottaa ripeitä toimia tilanteen korjaamiseksi. Kirjallisessa kysymyksessään Tuppurainen vaatii hallitusta kertomaan, miten ja millä aikataululla se aikoo vahvistaa päiväkotien varhaiskasvatuksen pedagogista osaamista.

Tuppurainen muistuttaa, että lääkkeet ovat jo tiedossa: lapsen subjektiivinen päivähoito-oikeus on palautetta ja ryhmäkokoja on pienennettävä.

– Kyse on vain hallituksen tahdosta.

Toivon, että tämä selvitys havahduttaa myös Oulun tekemään ainoan oikean ratkaisun.

Tuppurainen painottaa, etteivät lapset ole päiväkodissa säilössä. Siksi varhaiskasvatuksen pedagogiikkaan on kiinnitettävä huomiota. Hän vaatii hallitukselta toimia, joilla henkilöstön koulutustasoa nostetaan ja eri koulutuksen saaneiden ammattilaisten tehtäviä ja vastuita selkiytetään.

– Varhaiskasvatuksen moniammatillisuus on yksi suomalaisen varhaiskasvatuksen laadun valttikorteista. Pedagogisen osaamisen lisäksi hoito, hoiva ja huolenpito ovat tärkeä osa päiväkotien arkea.

Hänen mielestään kaikkien ammattiryhmien osaamista pitää vahvistaa täydennys- ja lisäkoulutuksella.

Varhaiskasvatusselvityksen teki Oulun yliopisto. Tuppurainen on erityisen murheellinen sen tuloksista oman kotikaupunkinsa Oulun kannalta. Suuremmista kaupungeista poiketen Oulu on rajannut subjektiivista päivähoito-oikeutta rajattu ja kasvattanut ryhmäkokoja.

– Asiasta äänestettiin viimeksi joulukuun alussa ilman muutosta parempaan. Toivon, että tämä selvitys havahduttaa myös Oulun tekemään ainoan oikean ratkaisun ja turvaamaan lasten tasavertaisen oikeuden laadukkaaseen varhaiskasvatukseen.

”Ymmärrän pelon, mistä leipä perheelle?” – kansanedustajille sataa nyt palautetta aktiivimallista

Kuva: Jari Soini
Kansanedustaja Maria Tolppanen kertoo kansanedustajien saavan työttömien aktiivimallista satoja yhteydenottoja.

Tänään toisessa käsittelyssä eduskunnassa oleva niin kutsuttu työttömien aktiivimalli näkyy ja kuuluu yhteydenotoissa kansanedustajiin.

– Työttömät peloissaan Lindstömin aktiivimallista. Satoja yhteydenottoja kansanedustajille. Ymmärrän pelon. Mistä leipä perheelle? SDP:n kansanedustaja Maria Tolppanen kirjoittaa Twitterissä ja kertoo myös eduskunnassa, että huolestuneita yhteydenottoja on tullut poikkeuksellisen paljon.

SDP:stä ja muusta oppositiosta on vastustettu voimakkaasti hallituksen ajamaa työttömien aktiivimallia.

Jos mallin aktiivisuuskriteerit eivät työttömällä täyty, seurauksena on 4,65 prosentin leikkaus työttömyysturvaan.

SDP:stä on muun muassa todettu, että hallitus ja työministeri Jari Lindström (sin.) ovat käytännössä ajamassa mallin, joka rankaisee työttömiä työnhakijoita, jotka eivät ole etsinnästä huolimatta saaneet työ- tai opiskelupaikkaa. SDP:ssa aktiivimallia pidetään täysin kohtuuttomana.

Myös kansanedustaja Timo Harakka (sd.) kertoo vastanneensa hiljattain peräti noin 60 sähköpostiviestiin hallituksen esittämästä aktiivisuusmallista. Palautetta tulee niin valmiiden palauteluonnosten muodossa kuin henkilökohtaisiakin kirjoituksia.

Myös vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto kertoo Demokraatille saaneensa asiasta lukuisia sähköpostiviestejä.

ANC:n Jacob Zuman seuraaja selvillä tänään – ex-vaimoko?

Kuva: AFP PHOT/ Mujahid Safodien
Presidentti, luopuva puheenjohtaja Jacob Zuma kuunteli eilen ANC:n 54. puoluekokouksen edustajien puheita.

Etelä-Afrikassa valtapuolue ANC on aloittanut johtajavaalin ääntenlaskun. Puolue valitsee seuraajaa nykyiselle puoluejohtajalle, presidentti Jacob Zumalle. Puolue kertoo, että lähes 5 000 äänioikeutettua on äänestänyt suljetussa lippuäänestyksessä. Tulosten odotetaan olevan selvillä myöhemmin tänään.

Zuma on tukenut seuraajakseen ex-vaimoaan Nkosazana Dlamini-Zumaa. Toinen vahva ehdokas on varapresidentti Cyril Ramaphosa.

Alun perin äänestyksen piti olla jo eilen, mutta sen aloitus viivästyi, kun puolueella oli erimielisyyksiä siitä, ketkä edustajista olivat äänestyskelpoisia.

STT-AFP, Johannesburg

 

”Seksuaaliseen häirintään on aina puututtava vakavasti” – työmarkkinakeskusjärjestöiltä viesti työpaikoille

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Kaikki työmarkkinakeskusjärjestöt antavat vakavan viestin jokaiselle työpaikoille. Ne kehottavat nollatoleranssiin seksuaalisessa häirinnässä.

– Jokainen häirintäteko on liikaa. Seksuaalista häirintää koskeva lainsäädäntö antaa jo laajat mahdollisuudet puuttua häirintään. Nyt tarvitaankin ennen kaikkea asennemuutosta, järjestöt painottavat yhteisessä kannanotossaan.

Seksuaaliseen häirintään on järjestöjen mielestä puututtava aina vakavasti.

– Kaikkien osapuolten on tunnettava vastuunsa häirinnän ehkäisemisessä ja siihen puuttumisessa työpaikalla.

Työmarkkinakeskusjärjestöt huomauttavat, että häirintävapaan työilmapiirin luomiseen voidaan vaikuttaa työpaikoilla monin tavoin. Esimerkiksi kyselyllä voidaan kartoittaa henkilöstön kokemuksia syrjinnästä ja häirinnästä ja laatia työpaikalle menettelytapaohjeet mahdollisten tapausten selvittämiseen.

– Häirintävapaalla työpaikalla on positiivinen vaikutus työntekijöiden ja työnantajan väliseen luottamukseen sekä yleisemmin työhyvinvointiin. Työntekijöiden työhyvinvointi näkyy muun muassa tuottavuudessa, asiakastyytyväisyydessä ja työpaikan imagossa, järjestöt korostavat.