x

Tutkija: Valtiovarainministeriö veti maton Rinteen alta vaaleissa 2015 – ”Demokratian näkökulmasta ongelmallinen tilanne”

Kuva: Johannes Ijäs
– On vaikea lähteä sanomaan, että valtiovarainministeriö ei saisi ottaa osaa ajankohtaiseen talouspoliittiseen keskusteluun vaalien alla, mutta oli tämä historiallisesti katsottuna mielenkiintoinen veto, tutkija Erkka Railo sanoo.

Eduskuntatutkimuskeskuksen tutkija, dosentti Erkka Railo hämmästelee valtiovarainministeriön toimia ennen eduskuntavaaleja 2015.

Asia nousi tänään esiin Kamppailu vallasta – eduskuntavaalikampanjat 1945–2015 -kirjan julkistamistilaisuudessa Helsingissä. Kirjan ovat kirjoittaneet Eduskuntatutkimuksen keskuksen tutkijat Erkka Railo, Mari K. Niemi ja Sini Ruohonen sekä e2-ajatuspajan tutkija Ville Pitkänen.

Kirjan sivutaan eduskuntavaalien 2015 talouspoliittisia asetelmia. Tuolloin neljä suurinta puoluetta ehdotti ennen vaaleja eriasteisia leikkauksia. Kirjassa todetaan, miten sosialidemokraatteja, keskustaa ja perussuomalaisia yhdisti ajatus, että valtion tulisi myös elvyttää taloutta kasvupaketilla. Sen sijaan kokoomus torjui ajatuksen ehdottomasti.

”Päivälleen kuukautta ennen vaaleja valtiovarainministeriö julkaisi oman näkemyksensä siitä, millä tavoin Suomen tulisi hoitaa taloutensa kuntoon. Talouspolitiikan lähtökohdat 2015–2019 -raportissa ministeriö otti voimakkaasti kantaa harjoitettuun talouspolitiikkaan ja esitti samalla omat ehdotuksensa siitä, millä keinoin tilanne pitäisi korjata”, kirjassa kerrataan.

Ministeriön mukaan valtion menoja pitäisi leikata vaalikaudella 2015–2019 neljällä ja kuntien menoja kahdella miljardilla eurolla. Kokoomus tarttui nopeasti ehdotukseen. Kirjan julkistamistilaisuudessa Railo kutsuikin puolueen vetoa ”neronleimaukseksi”.

Samalla SDP:n esittämät leikkaukset täsmentyivät neljään miljardiin euroon. Keskustan ja perussuomalaisten leikkaukset pysyivät suurin piirtein niiden aiemmin esitetyllä tasolla.

Virkamiehet näyttävästi eri mieltä.

Tutkija Erkka Railo kommentoi vuoden 2015 tapahtumia Demokraatille kirjan julkistamistilaisuuden jälkeen.

Railo muistuttaa, että ennen valtiovarainministeriön ulostuloa yksikään puolue ei ollut ehdottanut kuuden miljardin leikkauksia.

– Kokoomuksella oli suurin leikkausehdotus, joka oli 4 miljardia euroa. Välittömästi, kun valtiovarainministeriön virkamiesten esitys oli tullut julki, kokoomuksessa otettiin määrätietoisesti linja, että lähdetään kuuden miljardin euron leikkauslinjalle, Erkka Railo toteaa.

Railo katso valtiovarainministeriön linjauksen tukeneen selvästi kokoomusta. Virkamiehet olivat Railon mukaan raportissa näyttävästi eri mieltä kuin mitä valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.) itse.

– Kokoomus lähti sille linjalle, että he rupesivat puhumaan, että valtiovarainministeriössä on Suomen paras talousosaaminen. Tämä meni myös monella toimittajalla ihan sellaisenaan läpi. Puolue, joka siitä kärsi, oli SDP.

– Valtiovarainministeri Antti Rinne joutui erittäin hankalaan välikäteen, kun hän joutui julkisuudessa, esimerkiksi Yleisradion vaalitentissä vastaamaan kysymykseen, minkä takia hän ei ole samaa mieltä kuin hänen johtavat virkamiehensä eli että sopeutustarpeen tulisi olla 6 miljardia euroa. Rinne yritti lähestyä asiaa siitä näkökulmasta, millä tavalla Suomessa saadaan luotua työtä ja talouskasvua ja se ei kuulostanut sitten toimittajien mielestä selvästikään uskottavalta.

– Voi sanoa, että valtiovarainministeriön laskelmat vetivät maton Antti Rinteen alta. Hänen uskottavuutensa kärsi ankaran kolauksen. Hänen oli hirveän hankala sen jälkeen puolustaa enää SDP:n talouspoliittista linjaa.

Hirvittävän paljon arvovaltaa.

Railo ei osaa ottaa suoraa kantaa siihen, olisiko valtiovarainministeriön pitänyt jättää kannanotto tekemättä.

– Se on todella vaikea kysymys, olisiko pitänyt vai ei. On vaikea lähteä sanomaan, että valtiovarainministeriö ei saisi ottaa osaa ajankohtaiseen talouspoliittiseen keskusteluun vaalien alla, mutta oli tämä historiallisesti katsottuna mielenkiintoinen veto.

– Onhan se minun mielestä demokratian näkökulmasta ongelmallinen tilanne, että valtiovarainministeriö, jolla on hirvittävän paljon arvovaltaa, ottaa näin voimakkaasti kantaa siihen, millaista talouspolitiikkaa tulisi vaalien jälkeen noudattaa.

Mihinkään salaliittoteorioihin tai tilattuun raporttiin Railo ei kuitenkaan usko.

– Ei voi tietenkään mistään tietää, mistä se aloite tuli. Pidän itse asiassa todennäköisenä, että valtiovarainministeriön virkamiehet ajattelivat aidosti osallistuvansa tällä vaalikeskusteluun tai vaalia edeltävään talouspoliittiseen keskusteluun omalla mielipiteellään.

Et siis usko, että tämä olisi mikään poliittinen veto?

– Valtiovarainministeriö on torjunut näitä väitteitä sanomalla, että hehän säännöllisesti julkaisevat kannanottoja Suomen talouden tilasta.

– Tässä on jotain sellaisia piirteitä, kuinka näyttävästi julkitulo tehtiin, kuinka se tehtiin päivälleen kuukausi ennen vaaleja. Se oli enemmän se tyyli. Se onnistui ottamaan haltuun julkisen tilan Suomessa.

Vaikutti vaalien lopputulokseen.

Railo sanoo pitävänsä todennäköisenä, että valtiovarainministeriön kannanotto vaikutti vaalien lopputulokseen.

– Se söi SDP:n uskottavuutta vaalien julkisuudessa.

SDP:n puheenjohtajalla Antti Rinteellä olisi siis syytä olla harmissaan siitä, mitä tapahtui.

– Jos minä olisin Rinteen asemassa, varmasti olisin harmissaan, olisin varmasti ollut silloin (vaalien alla) jo harmissaan siitä, että näin käy.

– On ilmiselvää, että valtiovarainministeriön julkitulo kuukautta ennen vaaleja onnistui määrittämään sen, mistä näkökulmasta Suomen talouspolitiikkaa käsiteltiin ja sitä kautta se vaikutti puolueiden talouspoliittiseen uskottavuuteen, mikä oli vaalien tärkein teema.

– Se oli mielestäni erityisen painokas kannanotto ja jos vertaa vuoden 2011 vaaleihin, jossa Raimo Sailas yritti puhua tästä samasta asiasta, että talouskasvuun ei voi luottaa ja meidän täytyisi miettiä millaisia sopeutustoimia ja rakenteellisia uudistuksia tehdään seuraavalla vaalikaudella. Oli mielenkiintoista, että silloin poliitikot eivät lähteneet sille linjalle, että he olisivat tukeneet Sailaksen ja valtiovarainministeriön virkamiesten ajatuksia, vaan he  torjuivat ajatukset.

Railo ihmettelee myös, että toimittajat hyväksyivät pitkälti valtiovarainministeriön argumentit vuonna 2015.

– Ne hyväksyttiin politiikan julkisuudessa 2015 annettuina lähtökohtina talouspoliittiselle keskustelulle. Markus Jäntti (taloustieteilijä) totesi minun mielestä jo silloin vaalikampanjan aikana, että ei olisi tullut kuuloonkaan, että Ruotsissa valtiovarainministeriö ottaisi näin näyttävällä ja jyrkällä tavalla kantaa vaalien jälkeen harjoitettavaan talouspolitiikkaan.

Erkka Railon mukaan ongelmallista on myös se, että Juha Sipilän (kesk.) hallitus otti valtiovarainministeriön raportin aivan suoraan lähtökohdakseen. Hallitusneuvotteluihin osallistuivat lopulta ne puolueet, jotka hyväksyivät valtiovarainministeriön kannan.

Pääministeri äänesti naista – valinnalle hyvät perustelut

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on käynyt äänestämässä heti kuntavaalien ensimmäisenä ennakkoäänestyspäivänä.

Sipilä antoi äänensä aamupäivällä Postitalossa Helsingin keskustassa.

– Nyt meni ääni naiselle, Sipilä kertoi median edustajille Kempeleen vaalipiiriin suuntautuneesta äänestä. Hänen mukaansa valinnalle on hyvät perustelut.

Sipilän vaimo Minna-Maaria Sipilä on keskustan ehdokkaana Kempeleessä.

Ennakkoäänestyspaikkoja on Suomessa kaikkiaan lähes 900. Äänestää voi muun muassa kunnantaloilla, kauppakeskuksissa, kirjastoissa ja posteissa. Mukaan on otettava henkilöllisyystodistus.

Ulkomailla voi äänestää ennakkoon Suomen edustustoissa ja edustustojen toimipaikoissa.

Varsinainen vaalipäivä on 9. huhtikuuta. Ennakkoon voi äänestää kotimaassa 4. huhtikuuta ja ulkomailla 1. huhtikuuta saakka.

Kuntavaalit toimitetaan joka neljäs vuosi. Tulevalle valtuustokaudelle valitaan yhteensä 8 999 valtuutettua, ja vaaleissa on yhteensä 33 616 ehdokasta.

Pääministeri Sipilä toivoo, että äänestysprosentti nousisi kuntavaaleissa ainakin 60 prosenttiin.

– Toivottavasti se alkaa kuutosella, että päästäisiin edellisten vaalien yläpuolelle, hän sanoi.

Viime kuntavaaleissa vuonna 2012 äänestysprosentti koko maassa oli 58,3.

Keskustelua aiheesta

Talouselämä: Akavan Fjäderille platinainen kädenpuristus, vaikkei valittaisikaan jatkokaudelle – tienaa kuin pääministeri

Kuva: Susanna Alatalo
Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder saa muhkean palkkion, vaikkei tuliksikaan valittua uudelleen vuonna 2020.

Työmarkkinakeskusjärjestö Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder saa täyden korvauksen vajaan kahden vuoden ajan, mikäli hän pyrkii uudelle kaudelle mutta häviää Akavan puheenjohtajavaalin liittokokouksessa keväällä 2020, kertoo Talouselämä-lehti verkkosivuillaan.

Talouselämän saamien tietojen mukaan Fjäderin puheenjohtajasopimuksen ”päättymisen jälkeenkin Fjäderille joudutaan maksamaan 21 kk palkka, mikäli hän asettuu ehdolle seuraavalla kaudelle eikä häntä enää valita uudelleen”.

Fjäder valittiin kolmannen kerran yli 600 000 korkeasti koulutetun suomalaisen työmarkkinaetuja ajavan Akavan puheenjohtajaksi viime toukokuussa. Akavan puheenjohtajuuskauden tavallinen kesto on neljä vuotta.

Talouselämän saamien tietojen perusteella Fjäderin ja Akavan välistä sopimusta voi tulkita siten, että mikäli Fjäder asettuu ehdolle ja häviää puheenjohtajavaalin keväällä 2020, hänelle maksetaan palkkaa siihen asti, kun hän täyttää 64 vuotta ja on oikeutettu vanhuuseläkkeeseen.

Fjäder ei halua kommentoida hänen ja Akavan välistä sopimusta. ”Se sopimus, mikä on minun ja Akavan välinen, sitä minä en kommentoi”, hän sanoo Talouselämälle.

Fjäder aikoo jatkaa puheenjohtajana vuoden 2020 liittokokouksen jälkeenkin, mikä on harvinaista Akavassa. Usein puheenjohtajan on pudottanut Akavan suurin jäsenjärjestö, OAJ.

Fjäderin mukaan Akavasta on taas kerran vuodatettu sisäisiä papereita, vaikkei hän kuittaakaan uutista tällä maininnalla todeksi.

Talouselämän hankkimien ja Fjäderinkin vahvistamien tietojen mukaan hän tienaa Akavasta palkkiona noin 15 000 euroa kuukaudessa. Se vastaa pääministerin palkkaa.

 

Hallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja on Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen, joka esitteli Fjäderin työsopimusasian Akavan hallitukselle marraskuussa 2016.

– En vahvista enkä kiistä mitään siitä sopimuksen sisällöstä, koska se on yksityisoikeudellinen sopimus, Luukkainen sanoo, mutta myöntää sopimuksen olemassaolon Iltalehdelle.

Luukkaisen mukaan kaikissa ammattiliitoissa ja niiden keskusjärjestöissä puheenjohtajille laaditaan uusi työsopimus, kun he aloittavat uuden kauden tehtävässään.

SAK: Rakennusalalla edelleen tuhansia työttömiä

SAK ei kannata rakennusalan ammattien avaamista Uudellamaalla EU:n ulkopuolelta tulevalle työvoimalle. Sen sijaan rakennusalan ammattilaisten rekrytointia muualta Suomesta ja muista EU-maista on keskusjärjestön mielestä tehostettava.

Suomen suurin palkansaajakeskusjärjestö peräänkuuluttaa kunnollisia kannusteita, joilla voidaan helpottaa ihmisten muuttamista työn perässä.

– Vuoden alussa voimaan tullut liikkuvuusavustus on askel oikeaan suuntaan, mutta ei alkuunkaan riittävä toimenpide, SAK:n maahanmuuttopolitiikan asiantuntija Eve Kyntäjä sanoo.

Hänen mukaansa maan sisäistä työvoiman liikkuvuutta voidaan helpottaa muun muassa asuntopolitiikalla esimerkiksi tilanteessa, jossa työntekijä on halukas muuttamaan, mutta hänen on vaikea saada vanhaa asuntoaan myytyä.

– Rakennusalan työttömyyskassan jäsenistä noin 10 000 oli helmikuussa työttömänä. Heistä vain joka kymmenes asui Uudellamaalla.

Kyntäjä huomauttaa, että rakennusalan työvoimantarpeeseen voidaan vastata myös työvoimapoliittisella koulutuksella ja tehostamalla rekrytointia alalle.

Uudenmaan Ely-keskus esittää rakennusalan työmarkkinoiden avaamista EU:n ulkopuolisista maista tuleville työntekijöille. SAK ei pidä ratkaisua perusteltuna tilanteessa, jossa työttömyys on korkealla ja työehtojen valvonnan resurssit puutteelliset.

– Jos työmarkkinat avataan, vaarana on harmaan talouden ja työehtojen kuten palkkojen polkumyynnin lisääntyminen. Ruotsissa työvoiman saatavuusharkinnasta luopuminen on Malmön yliopiston tutkimuksen mukaan lisännyt rikollisuutta, Eve Kyntäjä sanoo.

Hän huomauttaa, että nykyinen Ely-keskusten päätöksentekoprosessi ei selvästikään toimi, kun siinä ei tarvitse huomioida koko maan työmarkkinoiden tilannetta eikä hallitusohjelman linjauksia.

Demariehdokkaalta uusi avaus: ”Aloitetaan valinnanvapauskokeilu paperittomista ja kerjäläisistä”

Kuva: Kari Hulkko

SDP:n helsinkiläisellä kuntavaaliehdokkaalla Dimitri Qvintuksella on sote-uudistukseen liittyvä ehdotus.

”Aloitetaan valinnanvapauskokeilu paperittomista ja kerjäläisistä.”

Qvintus esittää ehdotuksensa blogissaan Iltalehdessä.

”Miksi juuri kerjäläiset? Siksi, että silloin nähdään, kelpaavatko kaikkein huonoimmassa asemassa olevat ihmiset perusterveydenhuollon asiakkaiksi ja onko valinnanvapauden hyödyntäminen mutkatonta. Entä miksi sitten paperittomat? Yksinkertaisesti siksi, että on minun tai sinun terveyden kannalta äärimmäisen huono asia, mikäli Suomessa on ihmisiä, jotka eivät saa minkäänlaista perusterveydenhuoltoa.”

Qvintuksen mukaan kannattaa muistaa, että sote-uudistuksen tarkoituksena on kaventaa terveyseroja.

”On kaikkien suomalaisten ja Suomessa asuvien ihmisten etu, että kaikilla Suomessa olevilla ihmisillä on mahdollisuus ja oikeus saada terveydenhuoltoa. Siksi kannatan paperittomien oikeutta perusterveydenhuoltoon.”

Qvintus arvioi, että terveysyrityksille tämä olisi erinomainen mahdollisuus näyttää, että valinnanvapaudessa ei ole kyse kermankuorinnasta vaan kaikkien ihmisten aidosta mahdollisuudesta valita haluamansa hoito.

”Valinnanvapautta ajaville poliitikoille kokeilu tarjoaisi käytännön todisteita siitä, parantaako valinnanvapaus kaikkein heikoimmassa olevien ihmisten asemaa.”

Yhdeksän nuivaa persuedustajaa potkii hallitusta – sotea ei tule, jollei…

Kuva: Lehtikuva
Persujen nuiva-siipi pelkään tämän näyn toistuvan.

Yhdeksän maahanmuuttovastaisena niin kutsuttuna nuivana tunnettua perussuomalaisten kansanedustajaa vaatii hallitusta kiirehtimään 80-kohtaisen turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman täytäntöönpanoa sekä muita yhdessä sovittuja maahanmuuttopoliittisia linjauksia yhtä aikaa keskustalle tärkeän maakuntauudistuksen ja kokoomuksen ajaman sote-valinnanvapausmallin kanssa ja niiden etenemisen ehtona.

Hallitus on kyllä ryhmän mielestä järkeistänyt Suomen maahanmuuttopolitiikkaa muun muassa tiukentamalla maahanmuuttajien perheenyhdistämistä, luopumalla humanitaarisen suojelun perusteella myönnettävistä oleskeluluvista ja tehostamalla turvapaikkahakemusten käsittelyä. Kansanedustajien mukaan askeleet maahanmuuttopoliittisen lainsäädännön järkeistämisessä ovat olleet oikeansuuntaisia, mutta sellaisenaan vielä riittämättömiä.

– Esimerkiksi maahanmuuttajien perheenyhdistämisten osalta Suomen linja on edelleen Pohjoismaiden löysin.

Kansanedustajat pitävät ”täysin kestämättömänä” tilannetta, jossa Suomesta löytyy verrokkimaistamme poikkeavia humanitaarisen maahanmuuton vetovoimatekijöitä. Lisäksi Suomi on toteuttanut turvapaikanhakijoiden sisäisiä siirtoja huomattavasti monia muita EU-maita aktiivisemmin, he katsovat. Kansanedustajien mielestä Suomen on aika keskeyttää sisäiset siirrot.

Nuivat edustajat perustavat kiirehtimistä sillä, että maailmanpoliittinen epävakaus on lisääntynyt viime aikoina erityisesti Turkin valtiojohdon uhkaillessa Euroopan unionia irtaantumisella EU:n ja Turkin välisestä pakolaissopimuksesta.

Vaatimuksen ovat allekirjoittaneen perussuomalaisten kansanedustajat Juho Eerola, Teuvo Hakkarainen, Laura Huhtasaari, Olli Immonen, Rami Lehto,  Jani Mäkelä, Jari Ronkainen, Sami Savio ja Ville Tavio.