Lukijaristeily2017

Tutkija: Valtiovarainministeriö veti maton Rinteen alta vaaleissa 2015 – ”Demokratian näkökulmasta ongelmallinen tilanne”

Kuva: Johannes Ijäs
– On vaikea lähteä sanomaan, että valtiovarainministeriö ei saisi ottaa osaa ajankohtaiseen talouspoliittiseen keskusteluun vaalien alla, mutta oli tämä historiallisesti katsottuna mielenkiintoinen veto, tutkija Erkka Railo sanoo.

Eduskuntatutkimuskeskuksen tutkija, dosentti Erkka Railo hämmästelee valtiovarainministeriön toimia ennen eduskuntavaaleja 2015.

Asia nousi tänään esiin Kamppailu vallasta – eduskuntavaalikampanjat 1945–2015 -kirjan julkistamistilaisuudessa Helsingissä. Kirjan ovat kirjoittaneet Eduskuntatutkimuksen keskuksen tutkijat Erkka Railo, Mari K. Niemi ja Sini Ruohonen sekä e2-ajatuspajan tutkija Ville Pitkänen.

Kirjan sivutaan eduskuntavaalien 2015 talouspoliittisia asetelmia. Tuolloin neljä suurinta puoluetta ehdotti ennen vaaleja eriasteisia leikkauksia. Kirjassa todetaan, miten sosialidemokraatteja, keskustaa ja perussuomalaisia yhdisti ajatus, että valtion tulisi myös elvyttää taloutta kasvupaketilla. Sen sijaan kokoomus torjui ajatuksen ehdottomasti.

”Päivälleen kuukautta ennen vaaleja valtiovarainministeriö julkaisi oman näkemyksensä siitä, millä tavoin Suomen tulisi hoitaa taloutensa kuntoon. Talouspolitiikan lähtökohdat 2015–2019 -raportissa ministeriö otti voimakkaasti kantaa harjoitettuun talouspolitiikkaan ja esitti samalla omat ehdotuksensa siitä, millä keinoin tilanne pitäisi korjata”, kirjassa kerrataan.

Ministeriön mukaan valtion menoja pitäisi leikata vaalikaudella 2015–2019 neljällä ja kuntien menoja kahdella miljardilla eurolla. Kokoomus tarttui nopeasti ehdotukseen. Kirjan julkistamistilaisuudessa Railo kutsuikin puolueen vetoa ”neronleimaukseksi”.

Samalla SDP:n esittämät leikkaukset täsmentyivät neljään miljardiin euroon. Keskustan ja perussuomalaisten leikkaukset pysyivät suurin piirtein niiden aiemmin esitetyllä tasolla.

Virkamiehet näyttävästi eri mieltä.

Tutkija Erkka Railo kommentoi vuoden 2015 tapahtumia Demokraatille kirjan julkistamistilaisuuden jälkeen.

Railo muistuttaa, että ennen valtiovarainministeriön ulostuloa yksikään puolue ei ollut ehdottanut kuuden miljardin leikkauksia.

– Kokoomuksella oli suurin leikkausehdotus, joka oli 4 miljardia euroa. Välittömästi, kun valtiovarainministeriön virkamiesten esitys oli tullut julki, kokoomuksessa otettiin määrätietoisesti linja, että lähdetään kuuden miljardin euron leikkauslinjalle, Erkka Railo toteaa.

Railo katso valtiovarainministeriön linjauksen tukeneen selvästi kokoomusta. Virkamiehet olivat Railon mukaan raportissa näyttävästi eri mieltä kuin mitä valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.) itse.

– Kokoomus lähti sille linjalle, että he rupesivat puhumaan, että valtiovarainministeriössä on Suomen paras talousosaaminen. Tämä meni myös monella toimittajalla ihan sellaisenaan läpi. Puolue, joka siitä kärsi, oli SDP.

– Valtiovarainministeri Antti Rinne joutui erittäin hankalaan välikäteen, kun hän joutui julkisuudessa, esimerkiksi Yleisradion vaalitentissä vastaamaan kysymykseen, minkä takia hän ei ole samaa mieltä kuin hänen johtavat virkamiehensä eli että sopeutustarpeen tulisi olla 6 miljardia euroa. Rinne yritti lähestyä asiaa siitä näkökulmasta, millä tavalla Suomessa saadaan luotua työtä ja talouskasvua ja se ei kuulostanut sitten toimittajien mielestä selvästikään uskottavalta.

– Voi sanoa, että valtiovarainministeriön laskelmat vetivät maton Antti Rinteen alta. Hänen uskottavuutensa kärsi ankaran kolauksen. Hänen oli hirveän hankala sen jälkeen puolustaa enää SDP:n talouspoliittista linjaa.

Hirvittävän paljon arvovaltaa.

Railo ei osaa ottaa suoraa kantaa siihen, olisiko valtiovarainministeriön pitänyt jättää kannanotto tekemättä.

– Se on todella vaikea kysymys, olisiko pitänyt vai ei. On vaikea lähteä sanomaan, että valtiovarainministeriö ei saisi ottaa osaa ajankohtaiseen talouspoliittiseen keskusteluun vaalien alla, mutta oli tämä historiallisesti katsottuna mielenkiintoinen veto.

– Onhan se minun mielestä demokratian näkökulmasta ongelmallinen tilanne, että valtiovarainministeriö, jolla on hirvittävän paljon arvovaltaa, ottaa näin voimakkaasti kantaa siihen, millaista talouspolitiikkaa tulisi vaalien jälkeen noudattaa.

Mihinkään salaliittoteorioihin tai tilattuun raporttiin Railo ei kuitenkaan usko.

– Ei voi tietenkään mistään tietää, mistä se aloite tuli. Pidän itse asiassa todennäköisenä, että valtiovarainministeriön virkamiehet ajattelivat aidosti osallistuvansa tällä vaalikeskusteluun tai vaalia edeltävään talouspoliittiseen keskusteluun omalla mielipiteellään.

Et siis usko, että tämä olisi mikään poliittinen veto?

– Valtiovarainministeriö on torjunut näitä väitteitä sanomalla, että hehän säännöllisesti julkaisevat kannanottoja Suomen talouden tilasta.

– Tässä on jotain sellaisia piirteitä, kuinka näyttävästi julkitulo tehtiin, kuinka se tehtiin päivälleen kuukausi ennen vaaleja. Se oli enemmän se tyyli. Se onnistui ottamaan haltuun julkisen tilan Suomessa.

Vaikutti vaalien lopputulokseen.

Railo sanoo pitävänsä todennäköisenä, että valtiovarainministeriön kannanotto vaikutti vaalien lopputulokseen.

– Se söi SDP:n uskottavuutta vaalien julkisuudessa.

SDP:n puheenjohtajalla Antti Rinteellä olisi siis syytä olla harmissaan siitä, mitä tapahtui.

– Jos minä olisin Rinteen asemassa, varmasti olisin harmissaan, olisin varmasti ollut silloin (vaalien alla) jo harmissaan siitä, että näin käy.

– On ilmiselvää, että valtiovarainministeriön julkitulo kuukautta ennen vaaleja onnistui määrittämään sen, mistä näkökulmasta Suomen talouspolitiikkaa käsiteltiin ja sitä kautta se vaikutti puolueiden talouspoliittiseen uskottavuuteen, mikä oli vaalien tärkein teema.

– Se oli mielestäni erityisen painokas kannanotto ja jos vertaa vuoden 2011 vaaleihin, jossa Raimo Sailas yritti puhua tästä samasta asiasta, että talouskasvuun ei voi luottaa ja meidän täytyisi miettiä millaisia sopeutustoimia ja rakenteellisia uudistuksia tehdään seuraavalla vaalikaudella. Oli mielenkiintoista, että silloin poliitikot eivät lähteneet sille linjalle, että he olisivat tukeneet Sailaksen ja valtiovarainministeriön virkamiesten ajatuksia, vaan he  torjuivat ajatukset.

Railo ihmettelee myös, että toimittajat hyväksyivät pitkälti valtiovarainministeriön argumentit vuonna 2015.

– Ne hyväksyttiin politiikan julkisuudessa 2015 annettuina lähtökohtina talouspoliittiselle keskustelulle. Markus Jäntti (taloustieteilijä) totesi minun mielestä jo silloin vaalikampanjan aikana, että ei olisi tullut kuuloonkaan, että Ruotsissa valtiovarainministeriö ottaisi näin näyttävällä ja jyrkällä tavalla kantaa vaalien jälkeen harjoitettavaan talouspolitiikkaan.

Erkka Railon mukaan ongelmallista on myös se, että Juha Sipilän (kesk.) hallitus otti valtiovarainministeriön raportin aivan suoraan lähtökohdakseen. Hallitusneuvotteluihin osallistuivat lopulta ne puolueet, jotka hyväksyivät valtiovarainministeriön kannan.

Juha Sipilä: Iskut osuivat kenttään

Kuva: lehtikuva/merkku ulander
Pääministeri Juha Sipilä ja puolisonsa saapuivat siunaustilaisuuteen.

Pääministeri Juha Sipilän mukaan Mauno Koiviston kädenjälki näkyy yhä, Hän puhui siunauksen jälkeen Säätytalon tilaisuudessa.

– Vaikka Mauno Koiviston presidenttikausi päättyi jo 23 vuotta sitten, hänen kädenjälkensä näkyy vahvana tämän päivän yhteiskunnallisessa elämässä.

– Ulkopolitiikan johtajana hän luotsasi Suomen varmalla kädellä kylmän sodan maailmasta Euroopan unioniin.

– Sisäpolitiikassa hän edisti vakautta ja kehitystä kohti aitoa parlamentarismia. Hänen presidenttikaudellaan järjestettiin kolmet eduskuntavaalit, joiden jälkeen Koiviston nimittämät hallitukset istuivat koko vaalikauden. Tämä käytäntö on vakiintunut osaksi suomalaista parlamentarismia.

– Kuulun poliitikkona eri polveen kuin Mauno Koivisto, joten jätän muistosanoihin tavallisesti kuuluvan luonnearvion piirtämisen hänet lähemmin tunteneille. Totean vain, että Koiviston kirjoittamat kirjat, hänen antamansa haastattelut ja muut julkiset esiintymiset sekä hänet kohdanneiden ihmisten kokemukset todistavat kaikki yhtäpitävästi, että Koivisto oli paitsi korkeasti oppinut myös sivistynyt ihminen sanan syvimmässä tarkoituksessa. Hän oli uskollinen omaksumilleen arvoille. Kodin hengellinen perintö kantoi läpi elämän.

– Minulle Koivisto oli ainutlaatuinen yhdistelmä talouden ammattilaista ja ulkopolitiikan osaajaa.

Näen edelleen silmissäni ne uutiskuvat lentopallon pelaamisesta, missä joukkueen keski-ikä oli niin korkea, että hirvitti. Silti passit osuivat kohdalleen ja iskut kenttään.

Lännen Median kysely: Touko Aalto seurannee Ville Niinistöä

Kuva: Lehtikuva/Seppo Samuli
Jyväskyläläinen Touko Aalto on suosituin ehdokas vihreiden puheenjohtajaksi.

Touko Aalto seurannee Ville Niinistöä vihreiden puheenjohtajana, käy ilmi Lännen Median kyselystä.

Kyselyn mukaan Aalto voittaa Emma Karin siirtoäänivaalissa prosentein 59–41. Aallon suosio on kuitenkin laimeaa Helsingissä ja Uudellamaalla, mikä lisää Karin mahdollisuuksia.

Kyselyssä Aallon nimeää ykkössuosikikseen 32,0 prosenttia vihreistä (83 vastaajaa) ja Karin 29,3 prosenttia (76).
Maria Ohisalo ja Krista Mikkonen saavat kummatkin 15 prosentin kannatuksen. Ensimmäisenä kyselyn mukaan putoaa vähiten ääniä saanut ehdokas Mika Flöjt ja toisena Olli-Poika Parviainen.

Lännen Median kyselyyn vastasi 259 vihreää vaikuttajaa eri puolilta Suomea. Vihreät valitsee puheenjohtajansa jäsenäänestyksellä. Tulos kerrotaan puoluekokouksessa kesäkuussa.

Puheenjohtaja valitaan siirtoäänivaalilla eli jokainen vihreiden jäsen saa merkitä vaalilippuunsa paremmuusjärjestykseen kaikki kuusi ehdokasta, mutta halutessaan voi äänestää vain yhtä ehdokasta. Ensimmäisenä pudonnutta ehdokasta äänestäneiden lipuista katsotaan kakkossuosikit, jotka saavat hyväkseen uusia ääniä seuraavan kierroksen ääntenlaskennassa. Joka kierroksella putoaa vähiten ääniä saanut ehdokas.

Vaali ratkeaa vasta, kun joku saa yli 50 prosenttia äänistä.

”Suomi ei ole kenenkään omistama” – Nasima Razmyar ihailee suomalaista sisua

Kuva: Jari Soini

Lapsesta asti kansanedustaja Nasima Razmyaria (sd.) on innostanut ajatus ”jos teet hyviä asioita, ne ehkä kohtaavat sinua”. Razmyarista hienointa suomalaisissa on teeskentelemättömyys. Ihmiset ovat sitä, mitä ovat eivätkä esitä muuta. Hän ihailee, miten suomalaiset ovat rakentaneet yhteiskuntaa.

– Ihmettelin, mistä nämä lihakset tulevat, ja kuka tätä kaikkea rakentaa ja tekee? Täällä on hyvällä tavalla sisua ja periksiantamattomuutta, hän kiittelee.

”Suomi on vain suomalaisille” ajatukset ärsyttävät. Razmyarin mielestä tärkeintä on se, etteivät ovet ole kotoutuville lukittuna. Hänen oma isänsä vaikutti Afganistanin varapääministerinäkin, mutta ei työllistynyt Suomessa. Razmyar tietää, miten paljon isällä olisi ollut annettavaa suomalaiselle yhteiskunnalle. Hän ei vaan saanut mahdollisuutta.

– Suomalaisuus voi merkitä eri ihmisille eri asioita, eivätkä ne ole sen vähempiarvoisia. Suomen ei pitäisi olla vain jonkun rakentama ja joillekin tarkoitettu. Suomi ei ole kenenkään omistama.

Tärkeintä on, että jokainen pysyisi mukana kelkassa.

Hänestä paras tapa kotoutua on päästä tekemään ja osallistumaan toimintaan, jonka itse kokee tärkeäksi. On olennaista, etteivät nuoret kasva kiinni vihakulttuuriin.

Razmyar on vasta valittu SDP:n kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan ehdokkaaksi Helsingin apulaispormestarin tehtävään. Hän halusi hakea sitä voidakseen vaikuttaa asioihin nykyistä enemmän ja nopeammin. Nämä toimialat tuntuvat omalta, koska hän on omassa työssään nähnyt, miten nuorten syrjäytymistä voi estää, ja miten kulttuurin kautta voi kehittää osallisuutta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Nasima Razmyarista Helsingin tulisi olla yhtä hyvä paikka turvapaikanhakijalle kuin ikänsä Helsingissä asuneelle vanhukselle. Hän näkee kulttuuria joka puolella. Se voi yhtä hyvin olla katutaidetta, oopperaa kuin vaikkapa kirjastokäynti.

– Tärkeintä on, että jokainen pysyisi mukana kelkassa, ja Helsinki antaisi mahdollisuuksia eikä veisi niitä pois.

Kolmipäiväinen postinkanto liikahti eteenpäin eduskunnassa

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Kolmipäiväinen postinjakelu liikahti keskiviikkona eteenpäin, kun eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta hyväksyi mietinnön postilain muuttamisesta.

Hallituksen lakiesityksen mukaan kirjeposti voidaan tulevaisuudessa jakaa vain kolmena päivänä viikossa alueilla, joilla on sanomalehtien varhaisjakelu.

Jakelu jatkuisi kuitenkin viisipäiväisenä alueilla, joilla ei ole lehtien varhaisjakelua. Tämä mahdollistaisi sanomalehtien viisipäiväisen jakelun nykyiseen tapaan myös haja-asutusalueilla.

Liikenne- ja viestintävaliokunnassa istuvat neljä oppositiopuolueiden kansanedustajaa olivat lakiehdotuksen hylkäämisen kannalla. Heidän mielestään lakiehdotus asettaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan asuinpaikan perusteella postilähetysten jakelussa.

Keskustelua aiheesta

Jos Halla-aho valitaan, lähteekö PS tai kaatuuko hallitus – Pekkarinen edellyttäisi kannanmuutosta

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Hallituspuolue perussuomalaiset valitsee uuden puheenjohtajan runsaan kahden viikon kuluttua Jyväskylän puoluekokouksessaan. Puoluejohdon suosikiksi nostettu ja ministeriksikin keväällä kohonnut Sampo Terho on kyselyissä menettänyt dramaattisesti kannatustaan puheenjohtajakisan toiselle kärkiehdokkaalle europarlamentaarikko Jussi Halla-aholle.

Viimeisimmän toukokuun 17. päivä julkaistun Taloustutkimuksen mittauksen mukaan Halla-ahoa kannattaa perussuomalaisten jäsenistä 40 prosenttia ja Terhoa 26 prosenttia.

Erityisesti hallituspuolue kokoomuksen edustajien, ainakin Jan Vapaavuoren kannanottojen mukaan puoluejohtaja Halla-aho olisi askel kohti hallituskriisiä.

Kokoomuksen sisällä kysymys Halla-aho hiertää osaa kansanedustajista. Toiset suhtautuvat hänen mahdolliseen puheenjohtajuuteensa pragmaattisemmin. Konkarikansanedustaja Ilkka Kanerva tunnustaa tilanteen poikkeuksellisuuden.

– Seuraamme vaalia suurella mielenkiinnolla. On selvää, että se on merkittävä momentum, johon sisältyy paljon julkista huomioarvoa ja näin ollen tietysti sitä myöskin totta kai kumppanipuolueet seuraavat silmä tarkkana.

Kanerva tyytyy tässä vaiheessa seurailemaan tilannetta eikä halua julkisesti pohtia mitä Halla-ahon valinnasta seuraisi.

– Harva sitä on halukas hirttosilmukkaa kaulansa ympärille itse pistämään ja tässä olisi siitä kysymys, jos lähtisi spekuleeraamaan tällä.

Hän ei myöskään kerro omaa puheenjohtajasuosikkiaan, koska ei ole varma olisiko kertomisesta suosikille hyötyä vai haittaa.

Jos koko porukka jatkaa ja hän lähtee Brysseliin, niin ei siitä sitten suurta ongelmaa ole.

Toinen kokoomuksen pitkän linjan kansanedustaja Pertti Salolainen ei pidä näiltä osin kynttiläänsä vakan alla.

– Rehellisesti sanottuna toivomus on tietysti, että Terho valittaisiin. Se on varmasti yleinen toivomus, mutta mistään puolueen linjasta ei voi puhua. Semmoista ei ole olemassa, Salolainen sanoo.

Saloinen antaa ymmärtää, että jos Halla-aho valittaisiin puheenjohtajaksi, mutta hän lähtisi Brysseliin ja puolueen nykyisen ministerit jatkaisivat, tilanne saattaisi säilyä nykyisellään.

– Jos koko porukka jatkaa ja hän lähtee Brysseliin, niin ei siitä sitten suurta ongelmaa ole.

Me ei todellakaan olla pohdittu sitä.

Tarkoitatko, että sitten hallitusyhteistyötä perussuomalaisten kanssa voitaisiin jatkaa?

– En minä tarkoita mitään, kun sanon, että meillä ei ole mitään linjaa. Me ei olla päätetty tätä asiaa millään tavalla mihinkään suuntaan. Katsotaan ensi mitä siellä tapahtuu.

Totta kai te olette pohtineet sitä, kun puoluekokoukseen on kaksi ja puoli viikkoa?

– Ei olla, ei olla pohdittu. Me ei todellakaan olla pohdittu sitä.

Salolainen kuitenkin myöntää perussuomalaisten puheenjohtajavaalin nousevan esiin käytävä- ja kuppilakeskusteluissa. Myös Jaana Laitinen-Pesola (kok.) sanoo, ettei kokoomuksessa ole hänen tietojensa mukaan virallisesti puitu puheenjohtajavaalin vaikutusta hallitusyhteistyöhön. Hänen oman näkemyksensä mukaan Halla-ahon valinta toisi mukanaan vaikeuksia.

– Minun henkilökohtainen näkemykseni on se, että voi olla vaikeata linjauksissa, jos ne ovat niin kriittisiä mitä ulostulot tähän mennessä ovat olleet.

Kokoomuksen sisäministeri Paula Risikko on pitänyt mahdollisena hallitusyhteistyön jatkamista myös Halla-ahon johtaman perussuomalaisten kanssa. Risikon mielestä ratkaisevaa on hallitusohjelmasta kiinni pitäminen. Kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) vaikuttaisi olevan mielipiteiltään hieman samoilla linjoilla.

– Katsotaan ensin, millä moodilla perussuomalaiset tulevat puoluekokouksesta ulos, mitään ei pidä lyödä lukkoon etukäteen. Tosi tärkeätä on se, pidän jo tässä hallitusyhteistyössä siitä kiinni, että meillä on yhtenäiset sävelet, kun puhutaan Eurooppa-politiikasta ja ulkopolitiikasta. Ne ovat tärkeitä asioita, niistä emme todellakaan halua lipsua, oli ratkaisu sitten mikä tahansa.

Mahdolliseen hallituskriisiin on julkisessa pohdinnassa ja eduskunnan käytäväpuheissa esitelty useammanlaisia ratkaisuja.

Keskusten ja kokoomuksen marraskuussa 2015 käymän sote-riidan tuoksinassa arveltiin, että kokoomuksen tilalle olisi hallituksen hajotessa noussut KD ja RKP. Tuolloin Sipilän ei tarvinnut kävellä presidentin luokse vaan keskusta ja kokoomus sopivat riitansa. KD ja RKP ovat käytäväpuheiden perusteella edelleen mahdolliset hallituskumppanit, mikäli Halla-ahon valinta kaataisi hallituksen.

Toinen vaihtoehto olisi uudet eduskuntavaalit. Ne varmaankin sopisivat kannatuksensa melko hyvin pitäneelle kokoomukselle paremmin kuin gallupeissa vajonneelle pääministeripuolue keskustalle.

Pekkarinen edellyttäisi Halla-aholta kannanmuutosta.

Eduskunnan varapuhemies, pitkäaikainen keskustapoliitikko Mauri Pekkarinen haluaa tehdä täysin selväksi, ettei hän missään tapauksessa lähde sanomaan kenestä pitäisi tulla perussuomalaisten uusi puheenjohtaja.

– Minusta se ei sovi toisen puolueen edustajalle.

Jos Halla-ahosta tulee puheenjohtaja, millainen asetelma se hallituksen kannalta on?

– Minusta kaikki on mahdollista. Hallitus voi jatkaa tai hallitus ei voi jatkaa. Jos Halla-aho muuttaa puheensa ja uhkauksensa tai jos se mitä hän on sanonut toteutuu, niin sehän on tietysti sitten tosi iso riski hallituksen pystyssä pysymiselle. Mutta jos hän tarkistaa kantansa ja ottaa realiteetit vahvasti käsiinsä, muuttaa asentoaan, se on tietysti toinen asia.

Pekkarinen ei avaa tarkemmin mihin Halla-ahon lausuntoihin hän viittaa. Kannanmuutosta hän Halla-aholta kuitenkin odottaisi, jos pöydällä olisi hallitusyhteistyön jatkuminen.

Nyt mentiin jo pääministerin rooteliin.

– Se on välttämätön ehto varmaan sille, että hallitusyhteistyö voi jatkua, mutta ei riittävä ehto. Riittävä ehto tulee vasta sitten, että muut luottavat siihen, että se mitä hän valinnan jälkeen sanoo on totta, eikä se, mitä hän sanoo ennen valintaa. Uskon, että hallitus luottaa miehen sanaan. Se edellyttää, että muut luottavat. Jos on kerran miehen vahva sana, niin silloin se onnistuu.

Pekkarinen ei halua arvioida miten keskustassa ja kokoomuksessa mahdollisesti suhtauduttaisiin, jos Halla-aho muuttaisi kantojaan lähemmäs hallituksen linjaa.

– Nyt mentiin jo pääministerin rooteliin. Minulla on oma käsitys siitä, mutta tuossa minä olen tarkkana, että en käy arvioimaan sitä, mikä on pääministerin rootelissa oleva juttu. Minulla on kyllä siitä oma näkemys, mutta en käy sitä arvioimaan.

Keskusta perui keskiviikolle kaavaillut alkoholipoliittiset rauhanneuvottelut, joissa sen oli määrä keskustella uudestaan vuosi sitten kokoomuksen kanssa tehdystä sopimuksesta. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kaikkosen mukaan keskustaa hiertää nyt uudelleen ajatus nelosoluen ja limuviinojen myymisestä ruokakaupoissa. Eduskunnassa keskustan äkkikäännöstä luetaan myös perussuomalaisten puheenjohtajavaaliin liittyvänä ratkaisuna.

Yksi mahdollinen perussuomalaiset korvaava hallituskumppani olisi RKP:n ohella tiukasta alkoholilainmuutosta vastustava KD. Kaikkonen ei nnostu tulkinnasta, jonka mukaan keskusta siirtäisi alkoholilakia KD:n mahdollisen hallitukseentulon vuoksi.

– Siitä ei ole kysymys. Ei.

Ei missään tapauksessa?

– Ei, ei, ei vaan sisällöstä.

Tämähän oli valmiiksi neuvoteltu paketti?

– Meillä on osa ryhmästä, joka äänesti aikanaan tätä pakettia vastaan. Tämä on sen verran iso kysymys, että täytyy vielä jatkaa keskustelua.

Nyt se on palannut vainoamaan?

– No alkoholi on haastava kysymys. Monella suomalaisella ei ole ongelmia sen kanssa, mutta valitettavan monella on. Tietysti nämä kansanterveydelliset kysymykset on tässä sellaisia mitkä osaa eduskuntaryhmää huolettaa. Osa on kyllä valmis etenemään tässä aiemmin linjatulla tavalla.

KD:n ei pidä lähteä hallitukseen tällaisessa tilanteessa.

KD:n entinen puheenjohtaja, kansanedustaja Päivi Räsänen kertoo henkilökohtaisena mielipiteenään, ettei puolueen tulisi suostua hallitukseen, jos hallitusyhteistyö perussuomalaisten kanssa päättyy.

– Minun mielestäni se tarkoittaisi ilman muuta uusia vaaleja. KD:n ei pidä lähteä hallitukseen tällaisessa tilanteessa. Hallitus on työskennellyt jo yli puolet kaudestaan omalla pohjallaan ja poliittinen tilanne on sillä tavalla elänyt ja muuttunut, että demokratian kannalta uudet vaalit olisivat silloin se ainoa tie hallituksen muodostamiseen, jos tämä hallitus kaatuu. Se olisi minun mielestäni väärin yrittää jonkinlaista keplottelua siinä.

KD:n Sari Essayah on puheenjohtajana huomattavasti varoivaisempi sanoissaan. Hän myöntää kuitenkin jännittävänsä Jyväskylän puoluekokousta.

– Kädet suorastaan hikoilevat, eikö, Essayah nauraa.

Miten KD:ssa on nyt pohdittu sitä, että jos kutsu käy hallitukseen?

– Me emme ole spekuloineet edelleenkään asialla. Useammalta taholta olemme kuulleet sen, että perussuomalaiset päättävät itse puheenjohtajastaan ja hallitusohjelmaa noudatetaan ja hallitusohjelman mukaan edetään niin ei ole mitään syytä spekuloida asialla.

Tietenkin me olemme tyytyväisiä, jos alkoholilakiuudistus tuon muotoisena kaatuu.

Venkoileeko keskusta teidän ja mahdollisen hallitusyhteistyön takia alkoholilainsäädännöllä?

– Tätä pitää kysyä keskustalaisilta, mitä ne venkoilevat, mutta tietenkin me olemme tyytyväisiä, jos alkoholilakiuudistus tuon muotoisena kaatuu. Ehdottomasti sitä tuemme vaikka oppositiosta käsin, siinä ei ole raja-aitaa.

Onko tullut hallituspuolueista yhteydenottoja?

– Ei ole tullut. Kyllä minulla puhelin on auki 24h ihan kaikkia yhteydenottoja varten.

RKP:n Eva Biaudet spekuloi, että jokainen puolue haluaisi lähtökohtaisesti olla mukana hallitusyhteistyössä. Hän lähtisi itse liikkeelle hallitusohjelmasta.

– Täytyy lähteä myös ohjelmasta eikä voi vain olla siitä kiinni, että yksi puolue lähtee ja sitten se ohjelma jää. Minä näen kyllä, että se pitää olla laajempi keskustelu ohjelmasta eikä myöskään ole kysymys vaan mistään pienestä budjettisummasta johonkin kohteeseen tai muuhun.

Puheita Vaasan laajan päivystyksen sairaalasta RKP:n kynnyskysymyksenä, Biaudet kuittaa stereotypiana. Hallitus on luopumassa Vaasan laajasta päivystyksestä sote-uudistuksen myötä. RKP on vastustanut muutosta äänekkäästi.

– Se ei ole minun käsitykseni meidän puolueesta. Meillä on ehkä se ongelma, että olemme joissakin asioissa niin hirveän kaukana hallituksen ajatusmaailmasta. Se liittyy yhdenvertaisuuteen, vähemmistöjen suojaan ja maahanmuuttopolitiikkaan ja siihen, että meidän mielestämme koulutusleikkaukset ovat olleet epäviisaita.

Onko Sipilä soittanut?

– Ei, enkä minä tietäisi välttämättä, jos olisi. En tiedä mistään sellaisesta. Kyllä varmaan eri ihmisten välillä on käyty epävirallista keskustelua, ihmisethän spekuloivat. Kyllähän poliitikotkin keskenään istuvat kahvipöydässä ja miettivät näitä.

Mutta siis periaatteessa teidän puolueellanne olisi valmius neuvotella?

– Olisi tyhmä sanoa, että ei neuvotella, mutta onhan se tosi hankala tulla näin keskellä sisään varsinkin, kun on pieni puolue. Sehän riippuu ihan hallituksen valmiudesta käydä uudelleen hallitusohjelmakeskusteluita. Toisaalta, tämä nyt on ihan spekulaatiota. Voisin kuvitella, että myöskin kokoomus ja keskusta ehkä haluaisivat käydä uudestaan sen ohjelmakeskustelun, koska miksi yhden suuren puolueen lähtö ei jättäisi mitään muutoksia linjoihin. Jatkettaisiin ikään kuin samalla ohjelmalla, sekin tuntuu hassulta, tai hullulta.

RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson korostaa, ettei kukaan tiedä tässä vaiheessa mitä runsaan parin viikon päästä tapahtuu.

Onko teihin oltu yhteydessä?

– Ei ole oltu yhteydessä.

Ei ole ollut edes alustavia keskusteluja?

– Ei

Oletteko itse keskustelleet tästä RKP:ssa?

– No politiikassahan pitää aina olla varautunut kaikkeen mahdolliseen. Sen verran pitää olla kartalla, mutta mitään keskusteluja ei ole käyty. Me katsomme nyt mitä hallitus tekee ja seurataan tilannetta. Ihan hyvällä mielellä. Eihän tässä mitään.

Olisitteko yllättyneitä, jos kokoomus jatkaisi hallitusyhteistyötä vaikka Halla-aho valittaisiin?

– Sehän on kokoomuksesta itsestään kiinni, että missä arvomaailmassa haluavat esiintyä ja onko se sitten niin, että sillä ei ole väliä. Tämä on heidän sisäinen asiansa, mitä heidän pitää itse sisäisesti pohtia.

Minä en puutu pitkällä tikullakaan heidän valintoihinsa.

– Kyllähän se kertoo jotakin, että Jan Vapaavuori tässä ennen kuntavaaleja oli aika selkeä omassa näkemyksessään. Toki hän ei ole eduskuntaryhmän jäsen enää, mutta entinen ministeri ja korkean tason kokoomusvaikuttaja. Kyllähän se nyt jotakin viestii.

Kokoomukselle yksi, ehkä silti epätodennäköinen mahdollisuus olisi kaataa hallitus vasta syksyllä, kun sote- ja maakuntalainsäädäntö on saatu maaliin, ja pitää eduskuntavaalit yhtäaikaa maakunta- ja presidentinvaalien kanssa. Vaalien yhtäaikaiselle järjestämiselle ei ole laillista estettä. Todennäköisempää olisi kenties kuitenkin uusien hallituskumppaneiden mukaan ottaminen Halla-ahon johtamien perussuomalaisten tilalle.

Aihe on ymmärrettävästi hallituspuolueissa hyvin herkkä. Myös kokoomuksen tuore oikeusministeri Antti Häkkänen sanoutuu irti julkisesta pohdinnasta.

– Minä en puutu pitkällä tikullakaan heidän valintoihinsa. Sen jälkeen, kun he tulevat uuden johtajan kanssa varmasti jossain määrin uudessa asennossa ja ehkä joittenkin tavoitteiden tai muiden kanssa, sitten käydään varmaan jonkinlainen pohjakeskustelu ja sitten hallituspuolueet arvioivat, mikä on homman jatko.

Simo Alastalo, Johannes Ijäs

Keskustelua aiheesta