Tutkija: Valtiovarainministeriö veti maton Rinteen alta vaaleissa 2015 – ”Demokratian näkökulmasta ongelmallinen tilanne”

Kuva: Johannes Ijäs
– On vaikea lähteä sanomaan, että valtiovarainministeriö ei saisi ottaa osaa ajankohtaiseen talouspoliittiseen keskusteluun vaalien alla, mutta oli tämä historiallisesti katsottuna mielenkiintoinen veto, tutkija Erkka Railo sanoo.

Eduskuntatutkimuskeskuksen tutkija, dosentti Erkka Railo hämmästelee valtiovarainministeriön toimia ennen eduskuntavaaleja 2015.

Asia nousi tänään esiin Kamppailu vallasta – eduskuntavaalikampanjat 1945–2015 -kirjan julkistamistilaisuudessa Helsingissä. Kirjan ovat kirjoittaneet Eduskuntatutkimuksen keskuksen tutkijat Erkka Railo, Mari K. Niemi ja Sini Ruohonen sekä e2-ajatuspajan tutkija Ville Pitkänen.

Kirjan sivutaan eduskuntavaalien 2015 talouspoliittisia asetelmia. Tuolloin neljä suurinta puoluetta ehdotti ennen vaaleja eriasteisia leikkauksia. Kirjassa todetaan, miten sosialidemokraatteja, keskustaa ja perussuomalaisia yhdisti ajatus, että valtion tulisi myös elvyttää taloutta kasvupaketilla. Sen sijaan kokoomus torjui ajatuksen ehdottomasti.

”Päivälleen kuukautta ennen vaaleja valtiovarainministeriö julkaisi oman näkemyksensä siitä, millä tavoin Suomen tulisi hoitaa taloutensa kuntoon. Talouspolitiikan lähtökohdat 2015–2019 -raportissa ministeriö otti voimakkaasti kantaa harjoitettuun talouspolitiikkaan ja esitti samalla omat ehdotuksensa siitä, millä keinoin tilanne pitäisi korjata”, kirjassa kerrataan.

Ministeriön mukaan valtion menoja pitäisi leikata vaalikaudella 2015–2019 neljällä ja kuntien menoja kahdella miljardilla eurolla. Kokoomus tarttui nopeasti ehdotukseen. Kirjan julkistamistilaisuudessa Railo kutsuikin puolueen vetoa ”neronleimaukseksi”.

Samalla SDP:n esittämät leikkaukset täsmentyivät neljään miljardiin euroon. Keskustan ja perussuomalaisten leikkaukset pysyivät suurin piirtein niiden aiemmin esitetyllä tasolla.

Virkamiehet näyttävästi eri mieltä.

Tutkija Erkka Railo kommentoi vuoden 2015 tapahtumia Demokraatille kirjan julkistamistilaisuuden jälkeen.

Railo muistuttaa, että ennen valtiovarainministeriön ulostuloa yksikään puolue ei ollut ehdottanut kuuden miljardin leikkauksia.

– Kokoomuksella oli suurin leikkausehdotus, joka oli 4 miljardia euroa. Välittömästi, kun valtiovarainministeriön virkamiesten esitys oli tullut julki, kokoomuksessa otettiin määrätietoisesti linja, että lähdetään kuuden miljardin euron leikkauslinjalle, Erkka Railo toteaa.

Railo katso valtiovarainministeriön linjauksen tukeneen selvästi kokoomusta. Virkamiehet olivat Railon mukaan raportissa näyttävästi eri mieltä kuin mitä valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.) itse.

– Kokoomus lähti sille linjalle, että he rupesivat puhumaan, että valtiovarainministeriössä on Suomen paras talousosaaminen. Tämä meni myös monella toimittajalla ihan sellaisenaan läpi. Puolue, joka siitä kärsi, oli SDP.

– Valtiovarainministeri Antti Rinne joutui erittäin hankalaan välikäteen, kun hän joutui julkisuudessa, esimerkiksi Yleisradion vaalitentissä vastaamaan kysymykseen, minkä takia hän ei ole samaa mieltä kuin hänen johtavat virkamiehensä eli että sopeutustarpeen tulisi olla 6 miljardia euroa. Rinne yritti lähestyä asiaa siitä näkökulmasta, millä tavalla Suomessa saadaan luotua työtä ja talouskasvua ja se ei kuulostanut sitten toimittajien mielestä selvästikään uskottavalta.

– Voi sanoa, että valtiovarainministeriön laskelmat vetivät maton Antti Rinteen alta. Hänen uskottavuutensa kärsi ankaran kolauksen. Hänen oli hirveän hankala sen jälkeen puolustaa enää SDP:n talouspoliittista linjaa.

Hirvittävän paljon arvovaltaa.

Railo ei osaa ottaa suoraa kantaa siihen, olisiko valtiovarainministeriön pitänyt jättää kannanotto tekemättä.

– Se on todella vaikea kysymys, olisiko pitänyt vai ei. On vaikea lähteä sanomaan, että valtiovarainministeriö ei saisi ottaa osaa ajankohtaiseen talouspoliittiseen keskusteluun vaalien alla, mutta oli tämä historiallisesti katsottuna mielenkiintoinen veto.

– Onhan se minun mielestä demokratian näkökulmasta ongelmallinen tilanne, että valtiovarainministeriö, jolla on hirvittävän paljon arvovaltaa, ottaa näin voimakkaasti kantaa siihen, millaista talouspolitiikkaa tulisi vaalien jälkeen noudattaa.

Mihinkään salaliittoteorioihin tai tilattuun raporttiin Railo ei kuitenkaan usko.

– Ei voi tietenkään mistään tietää, mistä se aloite tuli. Pidän itse asiassa todennäköisenä, että valtiovarainministeriön virkamiehet ajattelivat aidosti osallistuvansa tällä vaalikeskusteluun tai vaalia edeltävään talouspoliittiseen keskusteluun omalla mielipiteellään.

Et siis usko, että tämä olisi mikään poliittinen veto?

– Valtiovarainministeriö on torjunut näitä väitteitä sanomalla, että hehän säännöllisesti julkaisevat kannanottoja Suomen talouden tilasta.

– Tässä on jotain sellaisia piirteitä, kuinka näyttävästi julkitulo tehtiin, kuinka se tehtiin päivälleen kuukausi ennen vaaleja. Se oli enemmän se tyyli. Se onnistui ottamaan haltuun julkisen tilan Suomessa.

Vaikutti vaalien lopputulokseen.

Railo sanoo pitävänsä todennäköisenä, että valtiovarainministeriön kannanotto vaikutti vaalien lopputulokseen.

– Se söi SDP:n uskottavuutta vaalien julkisuudessa.

SDP:n puheenjohtajalla Antti Rinteellä olisi siis syytä olla harmissaan siitä, mitä tapahtui.

– Jos minä olisin Rinteen asemassa, varmasti olisin harmissaan, olisin varmasti ollut silloin (vaalien alla) jo harmissaan siitä, että näin käy.

– On ilmiselvää, että valtiovarainministeriön julkitulo kuukautta ennen vaaleja onnistui määrittämään sen, mistä näkökulmasta Suomen talouspolitiikkaa käsiteltiin ja sitä kautta se vaikutti puolueiden talouspoliittiseen uskottavuuteen, mikä oli vaalien tärkein teema.

– Se oli mielestäni erityisen painokas kannanotto ja jos vertaa vuoden 2011 vaaleihin, jossa Raimo Sailas yritti puhua tästä samasta asiasta, että talouskasvuun ei voi luottaa ja meidän täytyisi miettiä millaisia sopeutustoimia ja rakenteellisia uudistuksia tehdään seuraavalla vaalikaudella. Oli mielenkiintoista, että silloin poliitikot eivät lähteneet sille linjalle, että he olisivat tukeneet Sailaksen ja valtiovarainministeriön virkamiesten ajatuksia, vaan he  torjuivat ajatukset.

Railo ihmettelee myös, että toimittajat hyväksyivät pitkälti valtiovarainministeriön argumentit vuonna 2015.

– Ne hyväksyttiin politiikan julkisuudessa 2015 annettuina lähtökohtina talouspoliittiselle keskustelulle. Markus Jäntti (taloustieteilijä) totesi minun mielestä jo silloin vaalikampanjan aikana, että ei olisi tullut kuuloonkaan, että Ruotsissa valtiovarainministeriö ottaisi näin näyttävällä ja jyrkällä tavalla kantaa vaalien jälkeen harjoitettavaan talouspolitiikkaan.

Erkka Railon mukaan ongelmallista on myös se, että Juha Sipilän (kesk.) hallitus otti valtiovarainministeriön raportin aivan suoraan lähtökohdakseen. Hallitusneuvotteluihin osallistuivat lopulta ne puolueet, jotka hyväksyivät valtiovarainministeriön kannan.

Ihalainen: Kaikkiin maakuntiin omiin vahvuuksiin rakentuvat kasvu, elinkeino- ja työllisyysohjelmat

Kuva: Jari Soini
Kansanedustaja Lauri Ihalainen.

– SDP:n vaihtoehtobudjetti peräänkuuluttaa oikeudenmukaisuutta, kaikkein mukana pitämisen tärkeyttä sekä kasvavan yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentämistä kansakunnan eheyden vaalimiseksi, kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.) summaa.

– SDP kantaa huolta siitä, miten pidemmän aikavälin kestävä kasvu turvataan ja sen tuella työttömyyttä lasketaan. Suomi tarvitsee osaamisperusteista vientivetoista kasvua ja innostavan ilmapiirin investoida sekä vahvaa tukea pk-yritysten ja yksinyrittäjien pärjäämiselle, hän jatkaa.

SDP on peräänkuuluttanut, että pidemmän aikavälin kasvu ja työllisyysasteen parantaminen edellyttävät lisärahoitusta tutkimukseen tuotekehitykseen ja uusiin innovaatioihin sekä erityisesti koulutukseen. Tarvitaan uusia ideoita, tuottavuuden nostamista ja pk-yrityksien kansainvälistymisen tukea.

– Yritystukia uudistettaessa tulisin siirtää tukien painopistettä uuden luomiseen ja paikata hallituksen virheelliset innovaatiotukileikkaukset ja lisätä tutkimus- ja tuotekehitysrahoitusta.

SDP on vaihtoehtobudjetissaan hahmotellut tulevaisuuden teknologia- ja elinkeinopolitiikan tavoitteita muun muassa kiertotalouden ja palvelujen, mukaan lukien matkailun, edistämistä. Arktisen alueen kehittäminen avaa Suomelle uusia viennin ja työllisyyden mahdollisuuksia.

SDP esittää, että kaikissa maakunnissa laaditaan alueen omiin vahvuuksiin rakentuvat kasvu, elinkeino- ja työllisyysohjelmat. Niissä kaikki alueen toimijat voisivat sitoutua esimerkiksi sopimuspohjaisesti yhteisten tavoitteiden edistämiseen. Maakunnan yhteydet yrityksien, korkeakoulujen ja julkisten toimijoiden välillä ovat avainasemassa tulokselliselle toiminnalle.

– SDP haluaa, että julkinen talous on hyvässä kunnossa myös mahdollisen seuraavan talousnotkahduksen tullessa – vahva julkinen talous on paras puskuri hyvinvointiyhteiskunnan kehittämiselle. Ei ole liikaa sanottu, että SDP:n vaihtoehtobudjetti on oikeudenmukaisuuden, työllisyyden ja kasvua vauhdittava vastuullinen esitys, Ihalainen päättää.

Kansanedustajien suuri ihmetys: Mihin hallitus unohti hätäkeskukset ja viinalain?

Kuva: lehtikuva/petteri lehtinen
Liikenneonnettomuus vaati kahden ihmisen hengen Hartolassa Itä-Hämeessä 4-tiellä 1.helmikuuta 2007. Nelostie oli suljettu liikenteeltä Hartolan keskustan kohdalla. Hämeen hätäkeskuksen tietojen mukaan onnettomuuden osapuolina ovat kuorma-auto ja kaksi henkilöautoa.

SDP:n hallintovaliokunnan kansanedustajat Sirpa PaateroMika Kari ja Joona Räsänen kiittävät hallituksen täydentävään budjettiehdotukseen sisältyneitä panostuksia poliisin, Suojelupoliisin ja Rajavartiolaitoksen resursseihin. Samalla kansanedustajat ihmettelevät, ettei hälytyskeskuksien resurssivajetta korjattu samalla. Myös varautuminen alkoholilain tuomiin resurssipaineisiin puuttuu esityksestä.

– Hätäkeskuslaitoksen kohdalla talousarvioon sisältyvä miljoonan euron leikkaus jo aiemmin aliresursoituun toimintaan uhkaa heikentää turvallisuusviranomaisten palvelutasoa ja henkilöstön työssä jaksamista kestämättömälle tasolle. Hätäkeskusten toimintakyvyn heikkeneminen näkyy merkittävällä tavalla muiden sisäisen turvallisuuden toimijoiden toiminnassa, jossa se pidentää vasteaikoja, lisää tehtävämääriä ja aiheuttaa resurssien epätarkoituksenmukaista kohdentumista. On käsittämätöntä, että näitä leikkauksia ei poistettu täydentävässä talousarviossa, kansanedustajat painottavat.

– Turvallisuusviranomaisille joudutaan koko ajan etsimään välttämätöntä rahoitusta uusien tehtävien hoitoon. Perustoiminnan rahoitus on kuitenkin kroonisen alimitoitettua. On hämmästyttävää, miten hallitus samaan aikaan luo uusia resurssipaineita omilla toimillaan, kuten alkoholilain kohdalla on nähtävissä.

Sisäministeriön arvion mukaan alkoholilain uudistus aiheuttaa poliisille 170 henkilötyövuoden lisäystarpeen.  Poliisin henkilöstömenoja lisäisi muun muassa hälytystehtävien lisääntyminen erityisesti viikonloppuisin, työn painopisteaikojen muuttuminen, haitta- ja ylityökustannusten lisääntyminen, kiinniotettujen kuljetuskustannusten lisääntyminen, kiinniotettujen vartiointitarpeen lisääntyminen ja päihtyneiden henkilöiden rikosten selvittäminen sekä rikosten esitutkinta.

– Poliisi haluaisi täysin oikeutetusti pysyvyyttä ja ennakoitavuutta rahoituksensa suhteen. Nyt poliisin budjettia kuitenkin tarkastellaan kolmatta kertaa tänä vuonna. Tämä luo tarpeettomia rasitteita toiminnan suunnitteluun ja muutenkin kuormitetuille työntekijöille, jotka elävät pahimmillaan pätkätyösuhteissa.

Paperiliitto hyväksyi neuvottelutuloksen yksimielisesti

Kuva: Thinkstock

Paperiliiton liittovaltuusto hyväksyi tänään perjantaina yksimielisesti neuvottelutuloksen Paperiteollisuuden työehtosopimukseksi.

Sopimuskausi on kaksi vuotta 10.11.2017–30.11.2019.

Neuvottelutulos Paperiliiton ja Metsäteollisuus ry:n välisissä neuvotteluissa syntyi viikko sitten perjantaina. Paperiliiton tes-neuvottelukunta hyväksyi neuvottelutuloksen yksimielisesti. Samoin liiton hallitus päätti yksimielisesti esittää neuvottelutulosta liittovaltuuston hyväksyttäväksi.

”Kalliit hinnat vaikuttavat monen lapsiperheen talouteen” – SDP:n Taavitsainen vaatii koulukuvausmaksujen suitsimista

Satu Taavitsainen.

SDP:n kansanedustaja Satu Taavitsainen jätti ministerille kirjallisen kysymyksen koulukuvausten korkeista maksuista ja lasten arjen lähiympäristöissä tapahtuvasta markkinoinnista.

– Lasten valokuvat ovat ihania! Valitettavasti päiväkodeissa ja kouluissa otettavien jokavuotisten valokuvien kalliit hinnat vaikuttavat todella monen lapsiperheen talouteen, kertoo Taavitsainen.

– Lasten ja nuorten elämässä se, että voi saada samanlaisia tavaroita kuin ikätoverit, esimerkiksi juuri koulukuvia, on tärkeää yhteenkuuluvuuden rakentumiselle. Pidän päiväkoti- ja koulukuvapakettien hintojen suitsimista perheiden talouden ja lasten tasa-arvoisuuden kannalta tärkeänä asiana, tähdentää Taavitsainen.

Lasten valokuvat ovat ihania!

Taavitsaisen mukaan lapsiin kohdistetaan yhä enemmän vaikeasti tunnistettavaa markkinointia television, internetin ja puhelimen kautta. Kulutuskulttuurin voimistumiseen voidaan vaikuttaa hillitsemällä lapsiin suunnattua markkinointia ja ohjaamalla lapsia vastuulliseen kuluttamiseen ja kriittiseen medialukutaitoon. Avainasemassa tässä ovat kotien lisäksi päiväkodit ja koulut.

– Kysyin kirjallisesti ministeriltä, mihin toimiin hän aikoo ryhtyä päiväkoti- ja koulukuvien hintojen alentamiseksi ja miten hän aikoo puuttua lasten eriarvoistumiskehitykseen, joka alkaa jo päiväkodissa ja peruskoulussa. Kysyin myös, kuinka ministeri aikoo turvata lapsen aseman kuluttajana ja hillitä markkinointia lasten ja nuorten arjen lähiympäristöissä.

Halla-aho: Tämä on syytä lopettaa nyt – ”Meille on siitä pelkkää haittaa”

Kuva: lehtikuva/jussi moilanen
Jussi Halla-aho.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho katsoo, että kinastelu puolueesta irtautuneiden sinisten kanssa on aika lopettaa. Halla-ahon mukaan vaikuttaa siltä, että perussuomalaisten sanomat eivät ylitä median uutiskynnystä, elleivät ne liity maahanmuuttoon tai riitelyyn sinisten kanssa.

– Sinisille meitä vastaan hyökkäily meitä vastaan on ainoa keino saada julkisuutta. Muille puolueille se on herkkua, mutta meille siitä on pelkkää haittaa, Halla-aho sanoi.

Halla-aho oli puolueen tiedotustilaisuudessa närkästynyt Yleisradiolle siitä, että se ei keskiviikon pääuutislähetyksessään maininnut perussuomalaisten vaihtoehtobudjettia, vaikka muiden oppositiopuolueiden kannat esiteltiin.

– Perussuomalaiset olivat mystisesti lakanneet olemasta. Yksi syy voi tietysti olla, että perussuomalaiset esitti Yleisradion rahoituksen leikkaamista, Halla-aho moitti.

Halla-aho ennakoi, että edessä voi olla hallituskriisi itsenäisyyden juhlavuoden ja presidentinvaalien jälkeen, jos sote-uudistus taas jumittuu perustuslakivaliokuntaan.

– Hallitusta pitää kasassa lähinnä se, että tämänhetkiset heikot hallituskumppanit ovat kokoomukselle paras mahdollisuus saada oma kärkihankkeensa, eli sote-uudistus, läpi.