Tutkija: Valtiovarainministeriö veti maton Rinteen alta vaaleissa 2015 – ”Demokratian näkökulmasta ongelmallinen tilanne”

Kuva: Johannes Ijäs
– On vaikea lähteä sanomaan, että valtiovarainministeriö ei saisi ottaa osaa ajankohtaiseen talouspoliittiseen keskusteluun vaalien alla, mutta oli tämä historiallisesti katsottuna mielenkiintoinen veto, tutkija Erkka Railo sanoo.

Eduskuntatutkimuskeskuksen tutkija, dosentti Erkka Railo hämmästelee valtiovarainministeriön toimia ennen eduskuntavaaleja 2015.

Asia nousi tänään esiin Kamppailu vallasta – eduskuntavaalikampanjat 1945–2015 -kirjan julkistamistilaisuudessa Helsingissä. Kirjan ovat kirjoittaneet Eduskuntatutkimuksen keskuksen tutkijat Erkka Railo, Mari K. Niemi ja Sini Ruohonen sekä e2-ajatuspajan tutkija Ville Pitkänen.

Kirjan sivutaan eduskuntavaalien 2015 talouspoliittisia asetelmia. Tuolloin neljä suurinta puoluetta ehdotti ennen vaaleja eriasteisia leikkauksia. Kirjassa todetaan, miten sosialidemokraatteja, keskustaa ja perussuomalaisia yhdisti ajatus, että valtion tulisi myös elvyttää taloutta kasvupaketilla. Sen sijaan kokoomus torjui ajatuksen ehdottomasti.

”Päivälleen kuukautta ennen vaaleja valtiovarainministeriö julkaisi oman näkemyksensä siitä, millä tavoin Suomen tulisi hoitaa taloutensa kuntoon. Talouspolitiikan lähtökohdat 2015–2019 -raportissa ministeriö otti voimakkaasti kantaa harjoitettuun talouspolitiikkaan ja esitti samalla omat ehdotuksensa siitä, millä keinoin tilanne pitäisi korjata”, kirjassa kerrataan.

Ministeriön mukaan valtion menoja pitäisi leikata vaalikaudella 2015–2019 neljällä ja kuntien menoja kahdella miljardilla eurolla. Kokoomus tarttui nopeasti ehdotukseen. Kirjan julkistamistilaisuudessa Railo kutsuikin puolueen vetoa ”neronleimaukseksi”.

Samalla SDP:n esittämät leikkaukset täsmentyivät neljään miljardiin euroon. Keskustan ja perussuomalaisten leikkaukset pysyivät suurin piirtein niiden aiemmin esitetyllä tasolla.

Virkamiehet näyttävästi eri mieltä.

Tutkija Erkka Railo kommentoi vuoden 2015 tapahtumia Demokraatille kirjan julkistamistilaisuuden jälkeen.

Railo muistuttaa, että ennen valtiovarainministeriön ulostuloa yksikään puolue ei ollut ehdottanut kuuden miljardin leikkauksia.

– Kokoomuksella oli suurin leikkausehdotus, joka oli 4 miljardia euroa. Välittömästi, kun valtiovarainministeriön virkamiesten esitys oli tullut julki, kokoomuksessa otettiin määrätietoisesti linja, että lähdetään kuuden miljardin euron leikkauslinjalle, Erkka Railo toteaa.

Railo katso valtiovarainministeriön linjauksen tukeneen selvästi kokoomusta. Virkamiehet olivat Railon mukaan raportissa näyttävästi eri mieltä kuin mitä valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.) itse.

– Kokoomus lähti sille linjalle, että he rupesivat puhumaan, että valtiovarainministeriössä on Suomen paras talousosaaminen. Tämä meni myös monella toimittajalla ihan sellaisenaan läpi. Puolue, joka siitä kärsi, oli SDP.

– Valtiovarainministeri Antti Rinne joutui erittäin hankalaan välikäteen, kun hän joutui julkisuudessa, esimerkiksi Yleisradion vaalitentissä vastaamaan kysymykseen, minkä takia hän ei ole samaa mieltä kuin hänen johtavat virkamiehensä eli että sopeutustarpeen tulisi olla 6 miljardia euroa. Rinne yritti lähestyä asiaa siitä näkökulmasta, millä tavalla Suomessa saadaan luotua työtä ja talouskasvua ja se ei kuulostanut sitten toimittajien mielestä selvästikään uskottavalta.

– Voi sanoa, että valtiovarainministeriön laskelmat vetivät maton Antti Rinteen alta. Hänen uskottavuutensa kärsi ankaran kolauksen. Hänen oli hirveän hankala sen jälkeen puolustaa enää SDP:n talouspoliittista linjaa.

Hirvittävän paljon arvovaltaa.

Railo ei osaa ottaa suoraa kantaa siihen, olisiko valtiovarainministeriön pitänyt jättää kannanotto tekemättä.

– Se on todella vaikea kysymys, olisiko pitänyt vai ei. On vaikea lähteä sanomaan, että valtiovarainministeriö ei saisi ottaa osaa ajankohtaiseen talouspoliittiseen keskusteluun vaalien alla, mutta oli tämä historiallisesti katsottuna mielenkiintoinen veto.

– Onhan se minun mielestä demokratian näkökulmasta ongelmallinen tilanne, että valtiovarainministeriö, jolla on hirvittävän paljon arvovaltaa, ottaa näin voimakkaasti kantaa siihen, millaista talouspolitiikkaa tulisi vaalien jälkeen noudattaa.

Mihinkään salaliittoteorioihin tai tilattuun raporttiin Railo ei kuitenkaan usko.

– Ei voi tietenkään mistään tietää, mistä se aloite tuli. Pidän itse asiassa todennäköisenä, että valtiovarainministeriön virkamiehet ajattelivat aidosti osallistuvansa tällä vaalikeskusteluun tai vaalia edeltävään talouspoliittiseen keskusteluun omalla mielipiteellään.

Et siis usko, että tämä olisi mikään poliittinen veto?

– Valtiovarainministeriö on torjunut näitä väitteitä sanomalla, että hehän säännöllisesti julkaisevat kannanottoja Suomen talouden tilasta.

– Tässä on jotain sellaisia piirteitä, kuinka näyttävästi julkitulo tehtiin, kuinka se tehtiin päivälleen kuukausi ennen vaaleja. Se oli enemmän se tyyli. Se onnistui ottamaan haltuun julkisen tilan Suomessa.

Vaikutti vaalien lopputulokseen.

Railo sanoo pitävänsä todennäköisenä, että valtiovarainministeriön kannanotto vaikutti vaalien lopputulokseen.

– Se söi SDP:n uskottavuutta vaalien julkisuudessa.

SDP:n puheenjohtajalla Antti Rinteellä olisi siis syytä olla harmissaan siitä, mitä tapahtui.

– Jos minä olisin Rinteen asemassa, varmasti olisin harmissaan, olisin varmasti ollut silloin (vaalien alla) jo harmissaan siitä, että näin käy.

– On ilmiselvää, että valtiovarainministeriön julkitulo kuukautta ennen vaaleja onnistui määrittämään sen, mistä näkökulmasta Suomen talouspolitiikkaa käsiteltiin ja sitä kautta se vaikutti puolueiden talouspoliittiseen uskottavuuteen, mikä oli vaalien tärkein teema.

– Se oli mielestäni erityisen painokas kannanotto ja jos vertaa vuoden 2011 vaaleihin, jossa Raimo Sailas yritti puhua tästä samasta asiasta, että talouskasvuun ei voi luottaa ja meidän täytyisi miettiä millaisia sopeutustoimia ja rakenteellisia uudistuksia tehdään seuraavalla vaalikaudella. Oli mielenkiintoista, että silloin poliitikot eivät lähteneet sille linjalle, että he olisivat tukeneet Sailaksen ja valtiovarainministeriön virkamiesten ajatuksia, vaan he  torjuivat ajatukset.

Railo ihmettelee myös, että toimittajat hyväksyivät pitkälti valtiovarainministeriön argumentit vuonna 2015.

– Ne hyväksyttiin politiikan julkisuudessa 2015 annettuina lähtökohtina talouspoliittiselle keskustelulle. Markus Jäntti (taloustieteilijä) totesi minun mielestä jo silloin vaalikampanjan aikana, että ei olisi tullut kuuloonkaan, että Ruotsissa valtiovarainministeriö ottaisi näin näyttävällä ja jyrkällä tavalla kantaa vaalien jälkeen harjoitettavaan talouspolitiikkaan.

Erkka Railon mukaan ongelmallista on myös se, että Juha Sipilän (kesk.) hallitus otti valtiovarainministeriön raportin aivan suoraan lähtökohdakseen. Hallitusneuvotteluihin osallistuivat lopulta ne puolueet, jotka hyväksyivät valtiovarainministeriön kannan.

Berner: Ehdotus ei ole uusi

Kuva: Lehtikuva

Sadan miljoonan euron hankintatuki vähäpäästöisten autojen ostajille tänä vuonna lieventäisi autokaupan häiriöitä, kirjoitti liikenneministeri Anne Berner (kesk.) blogissaan sunnuntaina.

Se voisi Bernerin mukaan myös tukea niitä, jotka eivät muutoin olisi hankkimassa uutta autoa.

– Ehdotus ei ole uusi, vaan oli esillä torstaisessa infossa ja on lukuna peräisin hallituksen energia- ja ilmastostrategiasta, Berner kommentoi hankintatukea Twitterissä.

Toinen vaihtoehto on Bernerin mukaan, että kaavailtua liikenneverkkoyhtiötä velvoitetaan antamaan alennuksia maksuista osalle autoilijoista.

Ministeriö esitteli torstaina selvityksen, jossa ehdotettiin muun muassa autoverosta luopumista ja siirtymistä tienkäyttömaksuihin. Malli on herättänyt arvostelua.

SDP:ssä hämmästellään Bernerin uutta ehdotusta – ”Hups vaan ja taas löytyi hallituksen lompsasta sata miljoonaa”

Kuva: Johannes Ijäs
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner esitteli viime torstain tiedotustilaisuudessa Helsingissä ministeriön selvitystä liikenneverkkoyhtiöstä.

– Esittämämme uudistukset ovat sellaisia, joiden uskon pitävän Suomen liikenneverkon kansainvälisen kehityksen eturintamassa, liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) perustelee tänään julkaistussa blogikirjoituksessaan.

Kyseessä on paljon keskustelua herättänyt Bernerin ministeriön liikenneverkkoselvitys.

Paketissa on puhuttanut myös autovero.

Epätietoisuus verotuksesta synnyttää herkästi markkinahäiriön autoalalla. Pahimillaan koko bisnes pysähtyy, kun kuluttajat odottavat, miten asiassa lopulta käy.

Bernerin mallia on arvosteltu kipakasti sen julkistamisen (19.1.) jälkeen

Esimerkiksi SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman sanoi perjantaina Ylen aamu-tv:ssa sen esittelemisen pysäyttäneen autokaupan.

– Jo itse selvitys on saanut aika paljon tuhoa aikaiseksi. Eilen kello 10 autokauppa pysähtyi. Pidän täysin mahdottomana, että hallitus istuisi tämän asian päällä koko kevään, Lindtman lisäsi.

Ulkopuolisen silmin näyttääkin siltä, että myrskyn silmään joutuneen liikenneministerin on ollut pakko reagoida jotenkin, jotta autokaupan häiriöitä voitaisiin lieventää.

Uusi ehdotus löytyy Bernerin blogista. Hän ehdottaa, että autoveron poistamisen ehdotuksesta syntyneitä autokaupan ongelmia voitaisiin lieventää sadan miljoonan euron hankintatuella.

Berner uskoo, että tällainen hankintatuki, joka suunnattaisiin vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintaan vuonna 2017, lieventäisi autokaupan häiriöitä.

– Toinen vaihtoehto on, että yhtiötä velvoitetaan antamaan alennuksia maksuista osalle autoilijoista. Alennuksilla ei voi hyvittää kaikkia tänä vuonna maksettuja autoveroja. Tämä ei kuitenkaan ole tarpeen, koska seuraavaa autoa ostettaessa myös tänä vuonna auton ostavat hyötyvät alemmista hinnoista.

Kuumaksi yltynyttä keskustelua Berner rauhoittelee toteamalla myös, että esitetyt uudistukset ovat osa selvitystä, eikä mitään ole päätetty.

Berner sanoo olevansa kiitollinen kaikista ”rakentavista ehdotuksista”, joilla voidaan ratkaista liikenneverkon rahoitusongelma ja päästöongelma sekä luoda uutta liiketoimintaa.

– Ennen kaikkea olen kiitollinen kaikista ehdotuksista, joilla voidaan vähentää vastakkainasettelua ja huolta tulevasta, hän kirjoittaa.

SDP:n puoluesihteeri Facebookissa: Minulta loppuvat nyt sanat.

SDP:n puoluesihteeri Reijo Paananen hämmästelee kuin tyhjästä polkaistavaa sadan miljoonan euron hankintatukea Facebookissa:

”Hups vaan ja taas löytyi hallituksen lompsasta sata miljoonaa! Minulta loppuvat nyt sanat

Samaa kommentoi SDP:n kansanedustaja Sanna Marin Twitter-tilillään alkuillasta:

Harakka vene- ja moottoripyöräverosta: ”Soinin kauna rankaisee tavallisia suomalaisia”

Kuva: Lehtikuva/Markku Ulander
Timo Harakka vaatii vene- ja moottoripyöräverojen perumista.

Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän verovastaava Timo Harakka pitää vene- ja moottoripyöräveroa epäonnistuneina ja epäoikeudenmukaisina.

Timo Soinin kauna rankaisee tavallisia suomalaisia, ei herrasväkeä. Ranta-asukkaille vene on usein välttämätön. Moni kurvailee moottoripyörällä kerran kesässä, Harakka sanoo.

Hän huomauttaa, että veron tuotto voi jäädä vähäisemmäksi kuin sen aiheuttama vahinko veneenvalmistukselle sekä veneiden ja moottoripyörien kaupalle, suomalaiselle työlle ja työllisyydelle.

– Lisäksi hallituksen vasen käsi ei tiedä mitä oikea tekee. Liikenneministeriö on poistamassa liikenteen veroja samalla kun uusia ajoneuvoja tyrkytetään verolle, Harakka päättää tiedotteensa.

Kaavaillulla vene- ja kevyiden moottoriajoneuvojen verolla hallitus sunnitteli keräävänsä 50 miljoonaa euroa vuodessa.

Lausuntokierrokselle lähteneen lakiluonnoksen mukaan veneveron suuruus on 100–300 euroa vuodessa. Moottoripyöriä rokotetaan 150 euron vuotuisella verolla.

Molemmat verot sisältyvät hallitusohjelmaan.

”Miksi pitää ottaa näin suuri riski ja myllertää koko maisema?” – arkkiatri Risto Pelkonen kirjoitti pysäyttävän sote-pääkirjoituksen Lääkärilehteen

Arkkiatri Risto Pelkonen ehdottaa alan ajatuspajaa lääkärikunnan syntymäpäivälahjana ja palvelulupauksea satavuotiaalle Suomelle.

Jos kilvoittelu yhteisen hyvän puolesta muuttuu kilpailuksi vallasta ja omasta hyvästä, huonosti käy, arkkiatri Risto Pelkonen muistuttaa Lääkärilehteen (1-2/2017) kirjoittamassaan pääkirjoituksessa

Arvot ovat omantunnon kaltaisia moraalisia tienviittoja, Pelkonen kirjoittaa.

– Moraaliset arvot ovat siten ihmisyyden ydintä ja osa genomiamme. Lääkärinetiikan normit ovat samalla tavalla jalostuneet aikojen saatossa sukupolvien välisessä dialogissa erehdysten ja oppimisen kautta.

Näin on aina ollut. Entä nyt? arkkiatri kysyy.

– Onko kato käynyt arvotarhassa, kun taloudellisen hyödyn eetos on asettunut taloksi? hän jatkaa.

Ongelmana on Pelkosen mukaan keskenään ristiriitaisten arvojen runsaus ja niiden välineellistyminen. Aate ei sellaisenaan ole arvokas, vaan väline jonkin toisen tavoitteen saavuttamiseksi.

– Näin on tainnut käydä siinä suuressa reformissa, jossa terveydenhuollon palvelujärjestelmää rukataan uuteen asentoon. Puhetta riittää ja tekstiä syntyy, mutta missä ovat sanat terveys ja hyvinvointi, kärsimys ja kuolema, hoito ja hoiva? Kilpailu ja kestävyysvaje, valintapakko ja omavastuu, virtualismi, digitalismi ja robotismi ovat nyt sanoista suurimmat, hän huomioi.

– En väheksy urakan suuruutta, mutta kysyn, miksi pitää ottaa näin suuri riski ja myllertää koko maisema. Eikö palvelujen nykyiset puutteet olisi voitu korjata pienemmilläkin rukkauksilla? kirjoittaa Pelkonen ja pyytää samalla anteeksi ”apeita ajatuksiaan”.

Puhetta riittää ja tekstiä syntyy, mutta missä ovat sanat terveys ja hyvinvointi, kärsimys ja kuolema, hoito ja hoiva?

Arkkiatri varoittaa, että jos kilvoittelu yhteisen hyvän puolesta muuttuu kilpailuksi vallasta ja omasta hyvästä, huonosti käy. Jos solidaarinen yhteisvastuu siirretään itse kunkin omalle kontolle, syntyy eriytymisen ilmiö, hän toteaa kirjoituksessaan.

Lisää Pelkosen osuvia havaintoja ajastamme: Robotitkin ovat mainioita teknisiä apuvälineitä, mutta ilman myötäelämisen lahjaa niistä ei ole parantajiksi.

Lopuksi Pelkonen kysyy, eikö lääkärien pitäisi rakentaa tutkimukseen ja tietoon, luovaan ajatteluun ja vapaaseen dialogiin pohjautuva oman alansa ajatuspaja.

Tässä pajassa taottaisiin tulevaisuutta vaalikausien yli ja pidettäisiin poliittinen päätöksentekijä hereillä.

– Se olisi lääkärikunnan syntymäpäivälahja ja palvelulupaus satavuotiaalle Suomelle, Pelkonen päättää kirjoituksen, jonka jokaisen terveydenhuollon suuresta reformista päättävän olisi syytä pysähtyä lukemaan – ja sisäistämään.

Ennen kuin ovat mukana myllertämässä koko maisemaa.

Yle: Kokoomus ja SDP nousseet keskustan veroisiksi kuntapuolueiksi

Kuva: Anna-Liisa Blomberg
Tampereen valtuusto koolla.

Kansalaiset pitävät kokoomusta, SDP:tä ja keskustaa osaavimpina ja kyvykkäimpinä puolueina kunta-asioissa.

Tämä selviää Kunnallisalan kehittämissäätiön tilaamasta tutkimuksesta, josta Yle tänään uutisoi.

Tulosten perusteella kolme puoluetta olivat melkein tasoissa. Kokoomusta piti osaavana 42 prosenttia, SDP:tä 41 prosenttia ja keskustaa 40 prosenttia vastaajista.

Perussuomalaiset pärjäsi kyselyssä selvästi kolmikkoa huonommin. Vain vajaa viidennes (19 prosenttia) kansalaisista pitää perussuomalaisia kyvykkäinä kunta-asioissa.

Perussuomalaisia paremman arvosanan kuntatoimijoina saavat vihreät (27 prosenttia), vasemmistoliitto (22 %) ja RKP (21 %).

Kristillisdemokraatit pitävät perää 14 prosentilla.

Edellisestä kolme vutta sitten tehdystä kyselystä asemiaan ovat eniten parantaneet vihreät (+13 prosenttiyksikköä), SDP (+12) ja kokoomus (+11).

Tutkimuksen toteutti Kunnallisalan kehittämissäätiön toimeksiannosta Kantar TNS. Haastattelut (1 046 henkilöä) tehtiin viime marraskuussa.

Tuloksista uutisoi ensimmäisenä Yle.