Tutkija: Valtiovarainministeriö veti maton Rinteen alta vaaleissa 2015 – ”Demokratian näkökulmasta ongelmallinen tilanne”

Kuva: Johannes Ijäs
IMG_0559
– On vaikea lähteä sanomaan, että valtiovarainministeriö ei saisi ottaa osaa ajankohtaiseen talouspoliittiseen keskusteluun vaalien alla, mutta oli tämä historiallisesti katsottuna mielenkiintoinen veto, tutkija Erkka Railo sanoo.

Eduskuntatutkimuskeskuksen tutkija, dosentti Erkka Railo hämmästelee valtiovarainministeriön toimia ennen eduskuntavaaleja 2015.

Asia nousi tänään esiin Kamppailu vallasta – eduskuntavaalikampanjat 1945–2015 -kirjan julkistamistilaisuudessa Helsingissä. Kirjan ovat kirjoittaneet Eduskuntatutkimuksen keskuksen tutkijat Erkka Railo, Mari K. Niemi ja Sini Ruohonen sekä e2-ajatuspajan tutkija Ville Pitkänen.

Kirjan sivutaan eduskuntavaalien 2015 talouspoliittisia asetelmia. Tuolloin neljä suurinta puoluetta ehdotti ennen vaaleja eriasteisia leikkauksia. Kirjassa todetaan, miten sosialidemokraatteja, keskustaa ja perussuomalaisia yhdisti ajatus, että valtion tulisi myös elvyttää taloutta kasvupaketilla. Sen sijaan kokoomus torjui ajatuksen ehdottomasti.

”Päivälleen kuukautta ennen vaaleja valtiovarainministeriö julkaisi oman näkemyksensä siitä, millä tavoin Suomen tulisi hoitaa taloutensa kuntoon. Talouspolitiikan lähtökohdat 2015–2019 -raportissa ministeriö otti voimakkaasti kantaa harjoitettuun talouspolitiikkaan ja esitti samalla omat ehdotuksensa siitä, millä keinoin tilanne pitäisi korjata”, kirjassa kerrataan.

Ministeriön mukaan valtion menoja pitäisi leikata vaalikaudella 2015–2019 neljällä ja kuntien menoja kahdella miljardilla eurolla. Kokoomus tarttui nopeasti ehdotukseen. Kirjan julkistamistilaisuudessa Railo kutsuikin puolueen vetoa ”neronleimaukseksi”.

Samalla SDP:n esittämät leikkaukset täsmentyivät neljään miljardiin euroon. Keskustan ja perussuomalaisten leikkaukset pysyivät suurin piirtein niiden aiemmin esitetyllä tasolla.

Virkamiehet näyttävästi eri mieltä.

Tutkija Erkka Railo kommentoi vuoden 2015 tapahtumia Demokraatille kirjan julkistamistilaisuuden jälkeen.

Railo muistuttaa, että ennen valtiovarainministeriön ulostuloa yksikään puolue ei ollut ehdottanut kuuden miljardin leikkauksia.

– Kokoomuksella oli suurin leikkausehdotus, joka oli 4 miljardia euroa. Välittömästi, kun valtiovarainministeriön virkamiesten esitys oli tullut julki, kokoomuksessa otettiin määrätietoisesti linja, että lähdetään kuuden miljardin euron leikkauslinjalle, Erkka Railo toteaa.

Railo katso valtiovarainministeriön linjauksen tukeneen selvästi kokoomusta. Virkamiehet olivat Railon mukaan raportissa näyttävästi eri mieltä kuin mitä valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.) itse.

– Kokoomus lähti sille linjalle, että he rupesivat puhumaan, että valtiovarainministeriössä on Suomen paras talousosaaminen. Tämä meni myös monella toimittajalla ihan sellaisenaan läpi. Puolue, joka siitä kärsi, oli SDP.

– Valtiovarainministeri Antti Rinne joutui erittäin hankalaan välikäteen, kun hän joutui julkisuudessa, esimerkiksi Yleisradion vaalitentissä vastaamaan kysymykseen, minkä takia hän ei ole samaa mieltä kuin hänen johtavat virkamiehensä eli että sopeutustarpeen tulisi olla 6 miljardia euroa. Rinne yritti lähestyä asiaa siitä näkökulmasta, millä tavalla Suomessa saadaan luotua työtä ja talouskasvua ja se ei kuulostanut sitten toimittajien mielestä selvästikään uskottavalta.

– Voi sanoa, että valtiovarainministeriön laskelmat vetivät maton Antti Rinteen alta. Hänen uskottavuutensa kärsi ankaran kolauksen. Hänen oli hirveän hankala sen jälkeen puolustaa enää SDP:n talouspoliittista linjaa.

Hirvittävän paljon arvovaltaa.

Railo ei osaa ottaa suoraa kantaa siihen, olisiko valtiovarainministeriön pitänyt jättää kannanotto tekemättä.

– Se on todella vaikea kysymys, olisiko pitänyt vai ei. On vaikea lähteä sanomaan, että valtiovarainministeriö ei saisi ottaa osaa ajankohtaiseen talouspoliittiseen keskusteluun vaalien alla, mutta oli tämä historiallisesti katsottuna mielenkiintoinen veto.

– Onhan se minun mielestä demokratian näkökulmasta ongelmallinen tilanne, että valtiovarainministeriö, jolla on hirvittävän paljon arvovaltaa, ottaa näin voimakkaasti kantaa siihen, millaista talouspolitiikkaa tulisi vaalien jälkeen noudattaa.

Mihinkään salaliittoteorioihin tai tilattuun raporttiin Railo ei kuitenkaan usko.

– Ei voi tietenkään mistään tietää, mistä se aloite tuli. Pidän itse asiassa todennäköisenä, että valtiovarainministeriön virkamiehet ajattelivat aidosti osallistuvansa tällä vaalikeskusteluun tai vaalia edeltävään talouspoliittiseen keskusteluun omalla mielipiteellään.

Et siis usko, että tämä olisi mikään poliittinen veto?

– Valtiovarainministeriö on torjunut näitä väitteitä sanomalla, että hehän säännöllisesti julkaisevat kannanottoja Suomen talouden tilasta.

– Tässä on jotain sellaisia piirteitä, kuinka näyttävästi julkitulo tehtiin, kuinka se tehtiin päivälleen kuukausi ennen vaaleja. Se oli enemmän se tyyli. Se onnistui ottamaan haltuun julkisen tilan Suomessa.

Vaikutti vaalien lopputulokseen.

Railo sanoo pitävänsä todennäköisenä, että valtiovarainministeriön kannanotto vaikutti vaalien lopputulokseen.

– Se söi SDP:n uskottavuutta vaalien julkisuudessa.

SDP:n puheenjohtajalla Antti Rinteellä olisi siis syytä olla harmissaan siitä, mitä tapahtui.

– Jos minä olisin Rinteen asemassa, varmasti olisin harmissaan, olisin varmasti ollut silloin (vaalien alla) jo harmissaan siitä, että näin käy.

– On ilmiselvää, että valtiovarainministeriön julkitulo kuukautta ennen vaaleja onnistui määrittämään sen, mistä näkökulmasta Suomen talouspolitiikkaa käsiteltiin ja sitä kautta se vaikutti puolueiden talouspoliittiseen uskottavuuteen, mikä oli vaalien tärkein teema.

– Se oli mielestäni erityisen painokas kannanotto ja jos vertaa vuoden 2011 vaaleihin, jossa Raimo Sailas yritti puhua tästä samasta asiasta, että talouskasvuun ei voi luottaa ja meidän täytyisi miettiä millaisia sopeutustoimia ja rakenteellisia uudistuksia tehdään seuraavalla vaalikaudella. Oli mielenkiintoista, että silloin poliitikot eivät lähteneet sille linjalle, että he olisivat tukeneet Sailaksen ja valtiovarainministeriön virkamiesten ajatuksia, vaan he  torjuivat ajatukset.

Railo ihmettelee myös, että toimittajat hyväksyivät pitkälti valtiovarainministeriön argumentit vuonna 2015.

– Ne hyväksyttiin politiikan julkisuudessa 2015 annettuina lähtökohtina talouspoliittiselle keskustelulle. Markus Jäntti (taloustieteilijä) totesi minun mielestä jo silloin vaalikampanjan aikana, että ei olisi tullut kuuloonkaan, että Ruotsissa valtiovarainministeriö ottaisi näin näyttävällä ja jyrkällä tavalla kantaa vaalien jälkeen harjoitettavaan talouspolitiikkaan.

Erkka Railon mukaan ongelmallista on myös se, että Juha Sipilän (kesk.) hallitus otti valtiovarainministeriön raportin aivan suoraan lähtökohdakseen. Hallitusneuvotteluihin osallistuivat lopulta ne puolueet, jotka hyväksyivät valtiovarainministeriön kannan.

RKP:n Henriksson moittii hallitusta vastuuttomuudesta: ”On kyse oikeudesta yhdenvertaiseen hoitoon”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) keskusteli RKP:n puheenjohtajan Anna-Maja Henrikssonin kanssa eduskunnassa 30. syyskuuta 2016.

Hallituspuolueiden pitäisi kantaa vastuunsa ja ymmärtää, että on mahdollista ratkaista päivystyskysymys järkevästi eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa maanantaina, RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson (r.) tiedottaa.

Hän vetoaa Keskustan, Kokoomuksen ja Perussuomalaisten päättäjiin.

– Hallituspuolueilta tarvitaan tukea, jotta 12+1-malli, joka takaa sekä Seinäjoelle että Vaasalle laajan ympärivuorokautisen päivystyksen saadaan läpi. Koko oppositio tukee tätä esitystä, jota perustuslakivaliokunta yksiselitteisesti pitää parhaimpana mallina kielellisten perusoikeuksien turvaamisen kannalta, Anna-Maja Henriksson sanoo.

Hän katsoo hallituksen toimineen vastuuttomasti pitäessään jyrkästi kiinni 12 laajan päivystyksen sairaalasta.

– 12+1 mallin puolesta eivät puhu pelkästään kielelliset perusoikeudet, vaan myös se, että laaja päivystys sekä Seinäjoella että Vaasassa ei olisi kalliimpi vaihtoehto. Myös Seinäjoella puolletaan 12+1 ratkaisua.

– Nyt on kyse poliittisesta tahdosta. On kyse kansalaisten oikeudesta yhdenvertaiseen hoitoon. Jos sosiaali- ja terveysvaliokunta sittenkin päättää, että Seinäjoen keskussairaalalle annetaan lakisääteinen velvoite hoitaa myös Pohjanmaan runsaslukuinen ruotsinkielinen väestö, edellytän että asia palautetaan perustuslakivaliokunnalle. Näin voidaan tarkistaa turvaako esitys kielelliset perusoikeudet myös käytännössä. Tämän pitäisi olla itsestään selvyys oikeusvaltiossa, Henriksson sanoo.

Imatran ampumisista epäiltyä ei ole viime päivinä kuulusteltu

Kuva: Lehtikuva / Hannu Rissanen
imatra-2-1

Imatran ampumisesta epäilty käytti anastettua asetta, kertoo tutkintaa johtava rikoskomisario Saku Tielinen. Aseen omistajaa ei Tielisen mukaan epäillä mistään rikoksesta.

– Aseen omistaja ja epäilty ovat tuttuja keskenään, mutta sen tarkemmin en voi heidän suhteestaan kertoa, sanoo Tielinen.

Lähes kaikki Imatran ampumiseen liittyvät henkilöt on saatu kuulusteltua.

Epäiltyä itseään ei kuitenkaan ole loppuviikon aikana kuulusteltu. Poliisi on aiemmin kertonut, että epäilty ei ole halunnut vastata kysymyksiin. Häntä on määrä kuulustella jälleen myöhemmin.

Viikko sitten sunnuntain vastaisena yönä Imatralla ammuttiin kaupunginvaltuuston sosialidemokraattinen puheenjohtaja ja kaksi toimittajaa. Veriteosta epäilty on 23-vuotias imatralainen mies.

AVAINSANAT

Ylen kysely: Niinistö presidenttisuosikki, Heinäluoma ja Tuomioja jaetulla kolmannella sijalla

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
LKS 20161203 Tasavallan presidentti Sauli Niinistö oli haastateltavana suorassa radiolähetyksessä Yle Radio 1:ssä lauantaina 3. joulukuuta 2016. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Presidentti Sauli Niinistö on Yleisradion teettämässä kyselyssä ylivoimaisesti suosituin presidenttiehdokas. Niinistön nimesi suosikikseen 52 prosenttia kyselyyn vastanneista.

Vastaajat saivat valita viisi vähiten tai eniten mieluista nimeä 46 nimen joukosta. Toiseksi suosituin oli viime presidentinvaalien kakkonen, vihreiden Pekka Haavisto. Hän sai yhdeksän prosentin kannatuksen. Niinistö voittaisi Haaviston myös vihreiden äänestäjien parissa.

Kumpikaan ei ole vielä ilmoittanut, aikovatko he olla ehdolla vuoden 2018 presidentinvaaleissa.

Kahden prosentin kannatukseen eli kolmannelle sijalle pääsi kuusi nimeä. Heidän joukossaan ovat SDP:stä Eero Heinäluoma ja Erkki Tuomioja.

Sekä Heinäluoma että SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ovat kieltäytyneet presidenttiehdokkuudesta.

Vastaajat saivat valita myös vähiten mieluisan presidenttiehdokkaan. Kärkeen tässä kategoriassa sijoittuivat Timo Soini ja Paavo Väyrynen.

Taloustutkimus esitti Ylen presidenttikyselyä varten vastaajille listan, jossa oli 46 nimeä. Mukana on myös monia sosialidemokraattisia poliitikkoja.

Kyselyyn haastateltiin vajaat 2 000 henkilöä. Haastattelut tehtiin 13.–28.11. Haastateltavat olivat 18–79 -vuotiaita.

Kommentti: SDP:n puheenjohtajakisassa uusi mielenkiintoinen tieto – Mitä tekee Timo Harakka nyt?

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Onko Antti Rinne saamassa haastajan SDP:n puheenjohtajakisaan vai ei? Asiaan on tulossa selvyyttä pian, sillä SDP:n kansanedustaja Timo Harakka on luvannut kertoa kantansa alkavalla viikolla.

– Minun pitää pohtia, olisiko isänmaan ja puolueen etu, että olisin käytettävissä. Annan vastaukseni ensi viikolla, Harakka lupasi eilen Lännen Medialle.

Myös kansanedustaja Tytti Tuppuraisen tiedetään yhä pohtivan omaa ehdokkuuttaan.

Tuppurainen kertoo Demokraatille sunnuntaina aamupäivällä, ettei ole sitonut harkintaansa siihen, asettuvatko muut ehdolle.

– Teen kokonaisharkinnan. Ilmoitan ratkaisustani, kun palaset ovat loksahtaneet kohdilleen, hyvissä ajoin ennen puoluekokousta…, Tuppurainen sanoo.

Se, miten Tuppurainen kommenttiaan jatkaa, tekee asian erittäin mielenkiintoiseksi:

– …mutta ei kuitenkaan ensi viikolla, hän toteaa.

Tuppuraisen puheenjohtajailmoitusta ei siis tule vielä alkavalla viikolla.

Jos ehdokkaita on useita…

Moni on saattanut odottaa, että nimenomaan Tuppurainen kertoisi omista aikeistaan ensimmäisenä – ainakin allekirjoittanut. Nyt näin ei siis näytä käyvän.

Kansanedustaja Timo Harakka sen sijaan on aiemmin todennut harkitsevansa SDP:n puheenjohtajakisaan lähtemistä, jos ehdokkaita on useita.

Tähän saakka kuitenkin vain istuva puheenjohtaja Antti Rinne on ilmoittanut asettuvansa ehdolle SDP:n helmikuun puoluekokouksessa.

– En missään tapauksessa halua samanlaista repivää kokemusta kuin oli kaksi vuotta sitten, kahtiajakoa (puolueeseen) ei saa tulla, Harakka on sanonut marraskuussa muun muassa STT:lle.

– Sitähän se käytännössä tarkoittaa, että jos ehdokkaita tulee useita, niin ehdokkuutta voidaan harkita, hän on lausunut.

Aikataulut näyttävät.

Timo Harakka on nyt mielenkiintoisessa tilanteessa. Jos hän ilmoittaa toisena ehdokkaana ensi viikolla tavoittelevansa SDP:n puheenjohtajuutta, hän löytää varmasti omat sanat edestään. Häneltä kysytään, miksi hän haastaa Rinteen, vaikka on sanonut, ettei haasta, ellei ole muita ehdokkaita.

Harakka voinee sanoa, että tilanne on muuttunut. Hän onkin koko ajan kertonut, että kannatusta ja kannustusta lähteä puheenjohtajakisaan on tullut yhä enemmän ja enemmän. Hän voisi siis perustella oman ilmoittautumisensa ehdokkaaksi vetoamalla muuttuneeseen tilanteeseen ja suureen pyytäjien määrään.

Tytti Tuppuraisesta ei ole tulossa sitä henkilöä, joka ikään kuin samalla raottaisi ovea myös Harakan ehdokkuudelle. Tuppurainen tekee oman harkintansa täysin itsenäisesti.

Jos Harakka lähtisi ehdolle, joku saattaa pohtia myös, tietääkö hän jo, että myös Rinteen lisäksi joku muukin, käytännössä Tytti Tuppurainen, on lähdössä ehdolle. Tällaisesta salaisuuksien vaihdosta ei ole kuitenkaan mitään tietoa, jos sillä nyt muutoinkaan suurta merkitystä olisi.

Sitten veikkaus. Nähdäänkö SDP:ssä puheenjohtajakisa? Oma arvaukseni on, etten tiedä. Mutta selvää on ainakin, että vielä ensi viikolla asia ei selviä, vaikka Timo Harakka ilmoittaisi, ettei ole kisassa mukana.

Aika ja aikataulut näyttävät.

Syytös: Sipilä, Berner ja Postin johto seisovat tumput suorina kansallisen katastrofin edessä

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Kansanedustaja, Postin hallintoneuvoston jäsen Satu Taavitsainen (sd.) on järkyttynyt postinjakelun kaoottisesta tilanteesta. Taavitsainen ei voi käsittää, miksi omistajaohjauksesta vastaava pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) seisovat toimettomina postinjakelun kestämättömien ongelmien pitkittyessä.

─ Lauantaina taas sain klinikallani kansalaisilta palautetta viivästyneistä ja kadonneista posteista. Olen useasti nostanut asian esille hallintoneuvoston kokouksissa, mutta Sipilä, Berner ja Postin johto eivät näköjään välitä postin kulusta ja ovat unohtaneet, että kyseessä on peruspalvelu. Heillä on käsissään kansallinen katastrofi, jonka edessä he vain seisovat tumput suorina. Asian kuntoon saattaminen olisi yksinkertaista, jos on tahtoa toimia oikein, toteaa Taavitsainen.

Postin johtaminen näyttäytyy työntekijöille karuna ja epäinhimillisenä.

Taavitsaisen mukaan Postin työntekijät alkavat olla jo ihan loppu. Posti on irtisanonut työntekijöitään aivan liikaa työmäärään nähden ja töissä olevat vielä sairastuvat työkuormansa edessä.

─ Postin johtaminen näyttäytyy työntekijöille karuna ja epäinhimillisenä. Ihmiset joutuvat voimiensa äärirajoilla työskentelemään ihan liian suuren urakan edessä. Lisää työntekijöitä on palkattava normaaleihin työsuhteisiin ja lopetettava kikkailut jatkuvien ylitöiden teettämisellä ja vuokratyövoimalla.

─ Tällainen peli ei vetele! Valtionyhtiön tulee palvella kansaa. Haluan Postin tekevän perustehtävänsä hyvin, kohtelevan työntekijöitään arvokkaasti ja kunnioittavan postinsaajia ja -lähettäjiä sekä lehtien tilaajia, ärähtää Taavitsainen.

Taavitsainen vaatii, että hallitus ryhtyy välittömiin toimenpiteisiin postin tilanteen korjaamiseksi ja postinjakelun turvaamiseksi kaikkialla Suomessa.