Tutkija: Valtiovarainministeriö veti maton Rinteen alta vaaleissa 2015 – ”Demokratian näkökulmasta ongelmallinen tilanne”

Kuva: Johannes Ijäs
– On vaikea lähteä sanomaan, että valtiovarainministeriö ei saisi ottaa osaa ajankohtaiseen talouspoliittiseen keskusteluun vaalien alla, mutta oli tämä historiallisesti katsottuna mielenkiintoinen veto, tutkija Erkka Railo sanoo.

Eduskuntatutkimuskeskuksen tutkija, dosentti Erkka Railo hämmästelee valtiovarainministeriön toimia ennen eduskuntavaaleja 2015.

Asia nousi tänään esiin Kamppailu vallasta – eduskuntavaalikampanjat 1945–2015 -kirjan julkistamistilaisuudessa Helsingissä. Kirjan ovat kirjoittaneet Eduskuntatutkimuksen keskuksen tutkijat Erkka Railo, Mari K. Niemi ja Sini Ruohonen sekä e2-ajatuspajan tutkija Ville Pitkänen.

Kirjan sivutaan eduskuntavaalien 2015 talouspoliittisia asetelmia. Tuolloin neljä suurinta puoluetta ehdotti ennen vaaleja eriasteisia leikkauksia. Kirjassa todetaan, miten sosialidemokraatteja, keskustaa ja perussuomalaisia yhdisti ajatus, että valtion tulisi myös elvyttää taloutta kasvupaketilla. Sen sijaan kokoomus torjui ajatuksen ehdottomasti.

”Päivälleen kuukautta ennen vaaleja valtiovarainministeriö julkaisi oman näkemyksensä siitä, millä tavoin Suomen tulisi hoitaa taloutensa kuntoon. Talouspolitiikan lähtökohdat 2015–2019 -raportissa ministeriö otti voimakkaasti kantaa harjoitettuun talouspolitiikkaan ja esitti samalla omat ehdotuksensa siitä, millä keinoin tilanne pitäisi korjata”, kirjassa kerrataan.

Ministeriön mukaan valtion menoja pitäisi leikata vaalikaudella 2015–2019 neljällä ja kuntien menoja kahdella miljardilla eurolla. Kokoomus tarttui nopeasti ehdotukseen. Kirjan julkistamistilaisuudessa Railo kutsuikin puolueen vetoa ”neronleimaukseksi”.

Samalla SDP:n esittämät leikkaukset täsmentyivät neljään miljardiin euroon. Keskustan ja perussuomalaisten leikkaukset pysyivät suurin piirtein niiden aiemmin esitetyllä tasolla.

Virkamiehet näyttävästi eri mieltä.

Tutkija Erkka Railo kommentoi vuoden 2015 tapahtumia Demokraatille kirjan julkistamistilaisuuden jälkeen.

Railo muistuttaa, että ennen valtiovarainministeriön ulostuloa yksikään puolue ei ollut ehdottanut kuuden miljardin leikkauksia.

– Kokoomuksella oli suurin leikkausehdotus, joka oli 4 miljardia euroa. Välittömästi, kun valtiovarainministeriön virkamiesten esitys oli tullut julki, kokoomuksessa otettiin määrätietoisesti linja, että lähdetään kuuden miljardin euron leikkauslinjalle, Erkka Railo toteaa.

Railo katso valtiovarainministeriön linjauksen tukeneen selvästi kokoomusta. Virkamiehet olivat Railon mukaan raportissa näyttävästi eri mieltä kuin mitä valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.) itse.

– Kokoomus lähti sille linjalle, että he rupesivat puhumaan, että valtiovarainministeriössä on Suomen paras talousosaaminen. Tämä meni myös monella toimittajalla ihan sellaisenaan läpi. Puolue, joka siitä kärsi, oli SDP.

– Valtiovarainministeri Antti Rinne joutui erittäin hankalaan välikäteen, kun hän joutui julkisuudessa, esimerkiksi Yleisradion vaalitentissä vastaamaan kysymykseen, minkä takia hän ei ole samaa mieltä kuin hänen johtavat virkamiehensä eli että sopeutustarpeen tulisi olla 6 miljardia euroa. Rinne yritti lähestyä asiaa siitä näkökulmasta, millä tavalla Suomessa saadaan luotua työtä ja talouskasvua ja se ei kuulostanut sitten toimittajien mielestä selvästikään uskottavalta.

– Voi sanoa, että valtiovarainministeriön laskelmat vetivät maton Antti Rinteen alta. Hänen uskottavuutensa kärsi ankaran kolauksen. Hänen oli hirveän hankala sen jälkeen puolustaa enää SDP:n talouspoliittista linjaa.

Hirvittävän paljon arvovaltaa.

Railo ei osaa ottaa suoraa kantaa siihen, olisiko valtiovarainministeriön pitänyt jättää kannanotto tekemättä.

– Se on todella vaikea kysymys, olisiko pitänyt vai ei. On vaikea lähteä sanomaan, että valtiovarainministeriö ei saisi ottaa osaa ajankohtaiseen talouspoliittiseen keskusteluun vaalien alla, mutta oli tämä historiallisesti katsottuna mielenkiintoinen veto.

– Onhan se minun mielestä demokratian näkökulmasta ongelmallinen tilanne, että valtiovarainministeriö, jolla on hirvittävän paljon arvovaltaa, ottaa näin voimakkaasti kantaa siihen, millaista talouspolitiikkaa tulisi vaalien jälkeen noudattaa.

Mihinkään salaliittoteorioihin tai tilattuun raporttiin Railo ei kuitenkaan usko.

– Ei voi tietenkään mistään tietää, mistä se aloite tuli. Pidän itse asiassa todennäköisenä, että valtiovarainministeriön virkamiehet ajattelivat aidosti osallistuvansa tällä vaalikeskusteluun tai vaalia edeltävään talouspoliittiseen keskusteluun omalla mielipiteellään.

Et siis usko, että tämä olisi mikään poliittinen veto?

– Valtiovarainministeriö on torjunut näitä väitteitä sanomalla, että hehän säännöllisesti julkaisevat kannanottoja Suomen talouden tilasta.

– Tässä on jotain sellaisia piirteitä, kuinka näyttävästi julkitulo tehtiin, kuinka se tehtiin päivälleen kuukausi ennen vaaleja. Se oli enemmän se tyyli. Se onnistui ottamaan haltuun julkisen tilan Suomessa.

Vaikutti vaalien lopputulokseen.

Railo sanoo pitävänsä todennäköisenä, että valtiovarainministeriön kannanotto vaikutti vaalien lopputulokseen.

– Se söi SDP:n uskottavuutta vaalien julkisuudessa.

SDP:n puheenjohtajalla Antti Rinteellä olisi siis syytä olla harmissaan siitä, mitä tapahtui.

– Jos minä olisin Rinteen asemassa, varmasti olisin harmissaan, olisin varmasti ollut silloin (vaalien alla) jo harmissaan siitä, että näin käy.

– On ilmiselvää, että valtiovarainministeriön julkitulo kuukautta ennen vaaleja onnistui määrittämään sen, mistä näkökulmasta Suomen talouspolitiikkaa käsiteltiin ja sitä kautta se vaikutti puolueiden talouspoliittiseen uskottavuuteen, mikä oli vaalien tärkein teema.

– Se oli mielestäni erityisen painokas kannanotto ja jos vertaa vuoden 2011 vaaleihin, jossa Raimo Sailas yritti puhua tästä samasta asiasta, että talouskasvuun ei voi luottaa ja meidän täytyisi miettiä millaisia sopeutustoimia ja rakenteellisia uudistuksia tehdään seuraavalla vaalikaudella. Oli mielenkiintoista, että silloin poliitikot eivät lähteneet sille linjalle, että he olisivat tukeneet Sailaksen ja valtiovarainministeriön virkamiesten ajatuksia, vaan he  torjuivat ajatukset.

Railo ihmettelee myös, että toimittajat hyväksyivät pitkälti valtiovarainministeriön argumentit vuonna 2015.

– Ne hyväksyttiin politiikan julkisuudessa 2015 annettuina lähtökohtina talouspoliittiselle keskustelulle. Markus Jäntti (taloustieteilijä) totesi minun mielestä jo silloin vaalikampanjan aikana, että ei olisi tullut kuuloonkaan, että Ruotsissa valtiovarainministeriö ottaisi näin näyttävällä ja jyrkällä tavalla kantaa vaalien jälkeen harjoitettavaan talouspolitiikkaan.

Erkka Railon mukaan ongelmallista on myös se, että Juha Sipilän (kesk.) hallitus otti valtiovarainministeriön raportin aivan suoraan lähtökohdakseen. Hallitusneuvotteluihin osallistuivat lopulta ne puolueet, jotka hyväksyivät valtiovarainministeriön kannan.

Median joukkokantelu eduskunnan vieraslistojen panttaamisesta – ”Kyse ei ole mielipiteistä vaan laillisuusperiaatteesta”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Vierailijakorttien palautuslaatikko eduskunnan sisäänkäynin luona.

Päätoimittajien yhdistys ja yhteensä 29 mediaa kantelee eduskunnan oikeusasiamiehelle eduskunnan vierailijatietojen tietopyyntöjen käsittelystä. Allekirjoittajien joukossa ovat muun muassa Ylen, STT:n, MTV:n ja Helsingin Sanomien päätoimittajat.

Kantelu perustuu kolmeen keskeiseen syyhyn: eduskunnan menettelyyn valituskelpoisen ratkaisun saamiseksi, kieltäytymiseen julkisten tietojen antamisesta vastoin oikeuden ratkaisua ja hyvän tiedonhallintatavan noudattamatta jättämiseen.

– Nähdäksemme eduskunta on menettelytavoissaan rikkonut sekä lakeja että korkeimman hallinto-oikeuden linjauksia. Kyse ei siis ole kenenkään mielipiteistä, vaan laillisuusperiaatteesta, joka on suomalaisessa yhteiskunnassa täysin keskeinen asia. On käsittämätöntä, jos lait säätävä eduskunta ei itse noudata niitä, perustelee STT:n uutispäätoimittaja Minna Holopainen.

Korkein hallinto-oikeus linjasi viime vuonna, että eduskunnan vierailijatietojärjestelmä ja kulunvalvontapöytäkirjat ovat julkisuuslain tarkoittamia jatkuvasti ylläpidettäviä luetteloita, joiden merkinnät ovat julkisia.

Päätoimittajat katsovat kantelussaan myös, ettei eduskunta ole kehittänyt rekisteriä julkisuusperiaatteen vaatimalla tavalla, vaan päinvastoin ryhtyi tuhoamaan tietoja.

”Nähdäksemme eduskunta on menettelytavoissaan rikkonut sekä lakeja että korkeimman hallinto-oikeuden linjauksia.”

Vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haavisto puolusti vierailijalistojen panttaamista viikonloppuna toteamalla, että häntä on käynyt tapaamassa muun muassa vainon ja perheväkivallan uhreja, joiden nimet eivät kuulu julkisuuteen. Sen sijaan Haavisto kannatti lobbausrekisterin luontia.

Holopaisen mukaan kantelu ei ole ristiriidassa sen kanssa, etteikö joitain nimiä voitaisi salata.

– On eduskunnan asia järjestää vierailijarekisterinsä ylläpito niin, että sieltä voidaan salata julkisuuslain perusteella salassa pidettävät nimet, jos sellaisia on, vaikkei eduskunta ole tähän mennessä pystynyt niitä esittämään, hän sanoo.

Uusi ydinasesopimus uhkaa jäädä hampaattomaksi – Tutkija: Suomi varjelee Nato-yhteistyötä

Kuva: LEHTIKUVA / BRITTA PEDERSEN
Ydinaseiden kieltämisen puolesta osoitettiin mieltä Berliinissä.

Kymmenet maat eri puolilta maailmaa ovat viime päivinä allekirjoittaneet ydinaseet kieltävän sopimuksen. Suomi on jäämässä sopimuksen ulkopuolelle ja seuraa näin Nato-maiden esimerkkiä.

Jean Monnet -professori Hanna Ojanen Tampereen yliopistosta arvioi, että päätöksen taustalla on halu olla vaikeuttamatta kumppanuutta sotilasliitto Naton kanssa.

– Suomen päätöksessä olla menemättä edes mukaan valmisteluun oli perinteistä varovaisuutta suhteessa ydinasemaihin. Edetään mieluummin niiden tahdon mukaisesti, Ojanen arvioi.

Laillisesti sitova sopimus hyväksyttiin heinäkuussa, ja se tulee voimaan 90 päivää sen jälkeen, kun vähintään 50 valtiota on sen allekirjoittanut. Sopimus kieltää laajasti ydinaseiden kehittämisen, hankkimisen ja säilyttämisen.

Maailman ensimmäinen ydinaseet kokonaan kieltävä sopimus on jakanut EU-maat kahtia. Nato-maat vastustavat uutta sopimusta, kun taas liittoutumattomat Irlanti ja Itävalta allekirjoittivat sen ensimmäisten joukossa. Suomi sen sijaan ilmoitti jo hyvissä ajoin, ettei se lähde edes sopimuksen valmisteluun.

Hallitus: Uusi sopimus vie pohjaa vanhalta.

Suomen hallitus on selittänyt kieltäytymistä sillä, että uusi sopimus vie pohjaa vuosikymmeniä vanhalta ydinsulkusopimukselta varsinkin, kun ydinasevallat eivät ole lähdössä siihen mukaan.

Ulkoministeriön apulaisosastopäällikön Timo Kantolan mukaan Suomi ei allekirjoita sopimusta, koska sen avulla ei edistetä parhaalla tavalla ydinaseiden riisuntaa. Hänen mukaansa jo olemassa oleva ydinsulkusopimus kattaa aseidenriisunnan ja niiden päätymisen uusille valtioille.

Uusi sopimus on Kantolan mukaan aiempaa julistuksenomaisempi eikä sisällä pykäliä ydinasekiellon valvonnasta.

– Joudutaan kysymään, miten sopimukset suhteutuvat toisiinsa, kun on kaksi erilaista ydinaseiden kieltoa.
Professori Ojasen mielestä vastakkain on sen sijaan kaksi erilaista maailmankuvaa.

Vanha ydinsulkusopimus valmisteltiin 60-luvulla sen aikaisten ydinasevaltojen USA:n, Venäjän, Kiinan, Ranskan ja Britannian ehdoilla, eikä niiden oikeuteen pitää hallussaan ydinaseita puututtu. Nyt liikkeellä on suuri joukko valtioita, jotka kyseenalaistavat ydinaseiden olemassaolon kokonaan.

Nato on ilmaissut selvästi kielteisen kantansa. Ilman ydinasevaltoja sopimus ei Naton mukaan auta vähentämään ydinasearsenaalia tai tuo vakautta.

– Tosiasiassa se saattaa aiheuttaa päinvastaista luomalla jakolinjoja aikana, jolloin yhtenäistä tulokulmaa turvallisuusriskeihin tarvittaisiin enemmän kuin koskaan, Nato totesi viikolla kannanotossaan.

Ojanen arvioi, että Nato pyrkii vaalimaan yhtenäisyyttään, koska ydinasepelote on keskeinen osa sen sotilaallista pelotetta.

– Natolla on selvä ydinasedoktriini. Olisi Natolle vakava asia, jos jäsenmaat näyttäisivät olevan eri linjoilla.

Ruotsi on yllättäen ottanut sopimuksen uuteen harkintaan.

Vielä valmistelussa mukana ollut Ruotsi on yllättäen ottanut sopimuksen uuteen harkintaan ja arvioi vielä kertaalleen sen seurauksia.

Ruotsalaismedioiden mukaan Yhdysvallat on vedonnut maahan, jotta tämä jäisi sopimuksen ulkopuolelle tai muutoin maiden puolustusyhteistyö voisi vaarantua.

Ojasen mukaan sopimus ei kuitenkaan sinällään aiheuttaisi rajoitteita yhteistyölle eivätkä periaatteet ydinaseiden kauttakulusta tai sijoittamisesta muuttuisi.

– Tässä on yhdistetty kaksi asiaa, joilla ei ole varsinaisesti tekemistä toistensa kanssa, mutta voidaan antaa ymmärtää, että olisi, Ojanen tulkitsee.

STT– Anniina Luotonen

”Tapahtunut hävettää” – SDP:n valtuutettu Berhan Ahmadi tunnustaa olevansa yksi tuomituista kunnallispoliitikoista

Kuva: Emilia Reponen

Sosialidemokraattien Turun kaupunginvaltuutettu Berhan Ahmadi kertoo julkisessa Facebook-päivityksessään olevansa yksi niistä Suomen kunnallispoliitikoista, jotka ovat saaneet viimeisen vuoden aikana tuomion rikoksesta.

– Sain viime vuoden syyskuussa yhden kuukauden ehdollista vankeutta, kun oikeus katsoi minun nostaneen virheellisesti sosiaalietuuksia samalla kun sain satunnaista palkkaa työstä vuokrafirman kautta, hän kirjoittaa.

– Tapahtunut kaduttaa ja hävettää minua. Luulin toimineeni oikein, mutta minun olisi pitänyt ottaa asioista paremmin selvää. Pyydän anteeksi tekemääni virhettä.

Ahmadin tunnustus liittyy Helsingin Sanomien aikaisemmin tänään julkaisemaan selvitykseen, jonka mukaan viime kevään kuntavaaleissa valituista valtuutetuista ja varavaltuutetuista lähes 400:lla on tuore rikostuomio.

Lehden tekemän selvityksen mukaan kunnanvaltuustoissa on yhteensä 395 paikallispoliitikkoa, jotka ovat viiden viime vuoden aikana syyllistyneet yhteensä 705 lainvoimaiseen rikokseen.

Lisäksi heistä lähes sata on saanut vankeusrangaistuksen joko ehdollisena tai ehdottomana.

Toivon, että sosiaalietuuksien nostamiseen liittyviä määräyksiä selkeytetään.

Ahmad kertoo pävityksessään maksaneensa suuren osan virheellisesti nostetuista tuista takaisin. Lisäksi hän maksaa parhaillaan loppuja takaisin maksusuunnitelman mukaisesti.

– Vika oli yksin minun, mutta samalla toivon, että sosiaalietuuksien nostamiseen liittyviä määräyksiä selkeytetään, ettei tällaisia mokia pääsisi käymään muille vuokratyöfirmoissa pätkätyötä tekeville, hän ehdottaa.

Helsingin Sanomat tavoitti myös eri puolueiden puoluesihteereitä kommentoimaan uutista. Heidän mukaansa kunnallispoliitikkojen rikostaustoja on käytännössä mahdotonta selvittää niin tarkkaan, että kaikki mahdolliset rikkeet tulisivat esille ennen ehdokasasettelua. Selvityksiä voidaan tehdä vain paikallistasolla.

– Ihanneyhteiskunnassa kukaan ei tee rikoksia, mutta siihen ei koskaan päästä. Ja päättäjätkin ovat ihmisiä, keskusta puoluesihteeri Jouni Ovaska kommentoi HS:lle.

Ovaskan mukaan kaikkien osapuolien kannalta olisi olennaista, että asiat selvitetään jo ennen ehdokasasettelua. Käytännössä kaikissa puolueissa ehdokkaita haastatellaan.

Puolueet ovat kuitenkin pitkälti sen varassa mitä henkilö itse kertoo. Tarkempien selvitysten tekemiseen ei tunnu olevan resursseja.

Korjattu tuomion antamisen ajankohta viime keväästä viime syyskuuksi. 

Presidentti Niinistö aloittaa kampanjansa vasta joulukuussa – silti ehdokasta hehkutetaan jo turuilla ja toreilla

Kuva: lehtikuva / aleksi tuomola

Presidentti Sauli Niinistö on ilmoittanut, että hän aikoo aloittaa vaalikampanjansa vasta itsenäisyyspäivän jälkeen. Samaan aikaan toisaalla Niinistön erinomaisuutta hehkuttavat jo estoitta ne, jotka ovat keränneet nimiä perustettavalle valitsijayhdistykselle.

– Kyllähän nimien kerääminen voidaan tulkita kampanjoinniksi. Tällä mallilla pyritään madaltamaan kynnystä äänestää Niinistöä, muotoilee professori Ilkka Ruostetsaari Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta.

Ruostetsaaren mukaan huomiota herättävää on, miten vähän nimienkeräyskampanja Niinistön valitsijayhdistystä varten on ollut esillä perinteisessä mediassa.

– Ilmoittautumiskortteja on kerätty turuilla ja toreilla, kerääjät ovat olleet ilmeisesti asialla erilaisten tapahtumien yhteydessä, Ruostetsaari toteaa.

Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava Mari Marttila puolestaan toteaa, että sosiaalisessa mediassa Niinistöä on tuotu esiin hyvinkin näyttävästi. Marttila tekee väitöskirjaansa sosiaalisen median käytöstä politiikassa.

– Kampanjointi on ollut hyvinkin aktiivista. Minusta se ei ole mitenkään yllättävää, Marttila arvioi.

Somessa on yllättävän hiljaista.

Sen sijaan muut presidenttiehdokkaat ovat Marttilan mukaan olleet somessa esillä varsin vähän, ehkä Pekka Haavistoa (vihr.) ja Laura Huhtasaarta (ps.) lukuun ottamatta.

– Kun vaaleihin on neljä kuukautta, siihen nähden somessa on yllättävän hiljaista. Odotan kovasti, että jotain tapahtuisi, Marttila sanoo.

Sauli Niinistön kampanjapäällikkö Pete Pokkinen kommentoi asiaa niukkasanaisesti. Hän ei halua ottaa kantaa siihen, onko kannattajakorttien kerääminen yleisötapahtumineen ja Facebook-sivuineen jo käytännössä vaalikampanjointia.

– Kannattajakorttien kerääminen on ainoa mahdollinen tapa silloin, kun perustetaan valitsijayhdistystä, Pokkinen toteaa.

Valitsijayhdistyksellä tulee olla vähintään 20 000 äänioikeutettua kannattajaa.

Valitsijayhdistyksen perustamiseksi kerättyjen kannattajakorttien määrä julkistetaan maanantaina.

”Terrorismi pelottaa. Mutta järki käteen nyt.” – SDP:n presidenttiehdokas Haatainen korostaa rajat ylittävää yhteistyötä

Kuva: LEHTIKUVA / TOMMI ANTTONEN

SDP:n presidenttiehdokas, kansanedustaja Tuula Haatainen puolustaa Facebook-kirjoituksessaan kansainvälistä yhteistyötä, EU:ta ja YK:ta.

– Tarvitsemme toisiamme. Tarvitsemme rajat ylittävää yhteistyötä. Siksi EU ja siksi YK ovat välineitä, joita pitää entistä paremmalla yhteistyöllä trimmata vastaamaan vakavien ongelmien ratkaisemiseksi, Haatainen kirjoittaa.

– Ongelmiin on olemassa ratkaisuja, mutta niiden toteuttamisessa emme pärjää yksin.

Haatainen ottaa kirjoituksellaan kantaa lauantaina julkisuudessa velloneeseen keskusteluun.

– Tämä viikonloppu on syksyn ainoa vapaa viikonloppuni. Maaseudun rauha ja metsän syksyinen kuulaus antavat ajatuksille tilaa. Tunnelman rikkoi lauantain uutisointi. Tuntuu, että ilmatila täyttyy toinen toistaan älyttömämmistä esityksistä.

EU näyttäytyy ainoana järkevänä vaihtoehtona Suomen kaltaiselle pienelle maalle.

Hän korostaa, että 2010-luvun maailmassa EU näyttäytyy ainoana järkevänä vaihtoehtona Suomen kaltaiselle pienelle maalle.

– Terrorismi pelottaa. Mutta järki käteen nyt. Iskujen ehkäisemisessä Euroopan laajuinen viranomaisten yhteistyö on ratkaisevaa ja keskeistä. Sitä on nyt tiivistettävä ja jäljitettävä täällä toimivat terroristien solut.

EU-alueen yhteisten ulkorajojen valvonta on Haataisen mielestä myös mahdollista toteuttaa tehokkaasti, kun siihen on olemassa EU:n yhteinen tahtotila

– Jos EU:ta ei nyt olisi, se pitäisi nopeasti keksiä. Se on käytännön apparaatti, jota voi hyödyntää rajat ylittävien ongelmien ratkaisussa. Sellainen on ilmaston vaarallinen lämpeneminen.

Ilmasto lämpenee kovaa vauhtia.

Haatainen ilmaisi kirjoituksessaan lisäksi huolensa ilmastonmuutoksesta.

– Ilmasto lämpenee kovaa vauhtia. Sen seurauksena Grönlanti ja jääkentät sulavat pelottavalla vauhdilla.

Hän kertoo, että viettäessään vapaa-aikaansa luonnon keskellä hänessä kasvaa joka kerta yhä suurempi halu suojella suomalaista luontoa.

– Esitykset irrottautua Pariisin ilmastosopimuksesta kuulostavat samalta kuin päättäisimme irrottautua yhteiseltä maapalloltamme. Seuraukset ilmastonmuutoksesta näkyvät jo nyt hirmumyrskyineen. Merenpinta nousee ja toisaalla kuivuus kasvattaa nälänhätää.

– Yhteisen maapallomme kohtaamiin ongelmiin ei voi vastata piiloutumalla metsään, kallion suojaisaan luolaan toivoen että paha maailma pysyy muualla.