Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Ulkomaat

Tutkija: Venäjän ja Ukrainan konfliktin tärkeimmät kysymykset ovat yhä ratkaisematta – Pariisin kokous merkki pienestä edistyksestä

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi, Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Venäjän presidentti Vladimir Putin Pariisin huippukokouksessa.

Venäjän ja Ukrainan huippukokous Pariisissa oli jo sinällään merkki pienistä edistysaskelista, mutta konfliktin tärkeimmät kysymykset ovat edelleen ratkaisematta, muistuttaa Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

– Se, että kokous ylipäänsä pidettiin ja siinä sovittiin vielä uudestakin tapaamisesta, voidaan jo sinänsä laskea edistykseksi. Todellista edistystä tapahtuu kuitenkin vasta jos – ja tämä on suuri jos – se mistä sovittiin, eli vankienvaihto ja pitävä tulitauko, toteutuvat, Moshes sanoi STT:lle.

– Tulitauosta sovittiin ensimmäisen kerran jo viisi vuotta sitten, ja vielä eilen ihmisiä kuoli rintamalla, ohjelmajohtaja jatkoi.

Tulevaisuuden kannalta tärkein kysymys on luonnollisesti Ukrainan ja Venäjän välisen rajan hallinta.

– Putin on sanonut, että ensin on pidettävä vaalit ja rajakiista ratkaistaan vasta sen jälkeen. Ukrainalle tämä ei käy, koska on käytännöllisesti katsoen mahdotonta pitää vaaleja ilman rajavalvontaa. Ennen kuin rajakysymys on saatu ratkaistua, en usko, että konfliktin ratkaiseminen on mahdollista.

“Pitkällä tähtäyksellä Venäjä on edelleen hyvissä asemissa, koska konflikti ei maksa sille mitään.”

Moshesin mukaan Venäjä on edelleen vahva mahdollisissa tulevissakin neuvotteluissa.

– Pitkällä tähtäyksellä Venäjä on edelleen hyvissä asemissa, koska konflikti ei maksa sille mitään. Venäjä voi odottaa. Ukraina kuluttaa koko ajan paljon enemmän rahaa ja poliittista pääomaa tähän konfliktiin, mikä tekee Venäjän diplomaattisesta asemasta hyvin vahvan, Moshes puntaroi.

Moshesin mukaan Euroopan maiden suhtautumisessa konfliktiin on niin ikään suuria eroja.

– Kaikki eivät suinkaan tue (Ranskan presidentin) Emmanuel Macronin kantaa siitä, että yhteistyö Venäjän kanssa on saatava raiteilleen hinnalla millä hyvänsä. Saksa muun muassa karkotti juuri kaksi venäläisdiplomaattia. Vaikkakaan karkotuksen syy ei liittynyt Ukrainaan, niin kuitenkin tehtiin, mikä kertoo suhteiden viileydestä.

STT–Hannu Aaltonen

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE