Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutissa (Krimo) Helsingin yliopistossa työskentelevän Näsin mukaan rikollisuuden määrässä tapahtuu lopulta melko vähän muutoksia, vaikka mediasta ja julkisesta keskustelusta voi saada toisenlaisen kuvan.

Usein uutisoinnin kärjessä on poliisin tietoon tullut rikollisuus. Näissä tilastoissa näkyy Näsin mukaan yleensä enemmän vaihtelua.

Viranomaisten kirjaamien rikosten määrän vaikuttavat monet asiat lainsäädännön muutoksista poliisin käytössä oleviin resursseihin ja siihen, miten niitä kohdennetaan.

– Se elää tosi paljon, mutta se otetaan ikään kuin enemmän totena ja indikaattorina väkivallan kehityksestä, vaikka kokonaiskuva on huomattavasti laajempi. Poliisin tietoon tullut on vain jäävuoren huippu rikollisuudesta ja pelkästään sen pohjalta johtopäätösten vetäminen on aika haastavaa, Näsi sanoo.

Näsi sanoo ymmärtävänsä ihmisten kokemusta siitä, että rikollisuus lisääntyy, kun nämä tilastot ovat esillä ja ylipäätään mediassa käsitellään erityisesti kuohuttavia tapauksia.

– Siitä varmasti tulee sellainen tunne, että maailma on menossa koko ajan huonompaan suuntaan.

KRIMO julkaisi keskiviikkona katsauksen rikollisuudesta vuonna 2025. Usean kirjoittajan yhteistyönä syntyneen katsauksen ovat toimittaneet Matti Näsi ja Ilari Kolttola.

Siinä on yhdistetty eri aineistot – viranomaisten kirjaamat tiedot ja kyselytutkimukset.

Kaikki rikollisuus ei tule viranomaisten tietoon, joten kyselytutkimukset voivat valottaa myös piiloon jäävää rikollisuutta. Krimon rikollisuuskatsauksessa hyödynnettiin Kansallista rikosuhritutkimusta ja Nuorisorikollisuuskyselyä.

Esimerkiksi viranomaisten kirjaamien pahoinpitelyjen määrä kasvoi viime vuonna. Erityisesti kasvua oli alle 18-vuotiaiden ja 30-50-vuotiaiden epäiltyjen joukossa.

Nuorten väkivallan lisääntymisestä ei kuitenkaan ole vastaavia merkkejä kyselytutkimuksissa – väkivaltaa kokeneiden nuorten osuus ei ole muuttunut käytännössä lainkaan kuluneen kymmenen vuoden aikana.

Myöskään fyysistä väkivaltaa kokeneiden aikuisten määrä ei ollut lisääntynyt.

MIKÄ SITTEN selittää viranomaisten tietoon tulleiden tapausten kasvua? Nuorten kohdalla se heijastelee Näsin mukaan muutoksia ilmoitusalttiudessa, johon vaikuttavat ilmoitusvelvollisuutta koskevat lakimuutokset.

Alle 15-vuotiaita koskevissa tapauksissa myös viranomaisten kirjaamiskäytännöt ovat herkkiä ajallisille muutoksille.

– 30-50-vuotiaissa viimeaikaisin muutos linkittyy lähisuhdeväkivaltaan. Arvioin, että sen taustalla on apulaisoikeuskansleri – hän antoi aika kovaa noottia vuoden 2025 alkupuolella siitä, että poliisi tunnistaa lähisuhdeväkivaltaa huonosti. Sitten niitä tapauksia tuli aikaisempiin vuosiin verrattuna parituhatta lisää, Näsi kertoo.

Poliisi siis tavallaan ryhdistäytyi kritiikistä, mikä näkyy myös lisäyksinä tilastoissa.

Omaisuusrikoksissa kasvua näkyy Näsin mukaan erityisesti pääkaupunkiseudulla. Näpistysrikokset kasautuvat Näsin mukaan sarjanäpistelijöille, joilla on usein vakavia päihdeongelmia.

– Tässä taustalla on myös S-ryhmän muuttunut käytäntö, että kaikki näpistykset ja myymälävarkaudet ilmoitetaan poliisille. Se on varmasti myös vähän nostanut tapausten määriä.

Vuonna 2023 voimaan tullut lakiuudistus, joka laajensi seksuaalirikosten tunnusmerkistöjä, on samaan tapaan vaikuttanut viranomaisten kirjaamien seksuaalirikosten määrään.

Kansallisen rikosuhritutkimuksen mukaan seksuaalisen väkivallan uhriksi joutuneiden osuus väestöstä on pysynyt melko vakaana.

KUOLEMAAN johtaneita väkivaltarikoksia kirjattiin viime vuonna 87, mikä oli selvästi vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Henkirikoksissa tyypillisintä on, että sekä epäilty että uhri ovat miehiä. Epäillyistä 88 prosenttia ja uhreista 68 prosenttia on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut miehiä.

Näsin mukaan mielenkiintoista on, että sadan vuoden mittaan henkirikollisuudessa miesten tekemät ja miehiin kohdistamat henkirikokset ovat vähentyneet.

Tämän mukana naisiin kohdistuvien henkirikosten suhteellinen osuus on noussut.

– Ne määrät, minkä verran naiset joutuvat henkirikoksen uhriksi, on pysynyt lopulta suhteellisen vakaalla tasolla melkein sata vuotta. Kokonaiskuvassa – kun henkirikokset eivät ole enää pääasiallisesti päihdesidonnaisia miesten välisiä juttuja – osuus on kasvanut.

Muutos näkyy myös henkirikosten motiiveissa. Parisuhteisiin liittyvien tekojen suhteellinen osuus kaikista henkirikoksista on kasvanut.

NAISTEN VÄKIVALTAISET kuolemat ovat tänäkin vuonna järkyttäneet, kun vuoden ensimmäisen kolmen kuukauden aikana naisia oli surmattu jo kahdeksan.

Sittemmin luku on noussut jo ainakin kuuteentoista. Mitä tutkija sanoo naismurhien kehityksestä, voidaanko puhua trendistä?

– Trendistä voidaan puhua sillä lailla, että siinä ei nähdä samaa laskua, mitä nähdään näissä miesten välisissä päihdesidonnaisissa tapauksissa. Kaikenlaisia kampanjoita on yritetty, että ne (naismurhat) saataisiin vähenemään, mutta se ei ole onnistunut. Määrä on pysynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana aikalailla samana – keskiarvo on 20-30 tapausta vuodessa.

Määrät ovat kuitenkin laskeneet hieman 2000-luvun alkupuolelta, mutta viime vuosina taso on ollut vakaa.

Näsi kertoo, että ennen 2000-lukua naisuhrien määrät olivat noin 30-40 joka vuonna.