Yritykset näyttävät tutkimuksen valossa epäonnistuneen eettisen työkulttuurin edistämisessä. Hallituksen jäsenistä ja yritysjohdosta 77 % olisi valmis hyväksymään jonkinlaista epäeettistä toimintaa, jotta yritys yltäisi taloudellisiin tavoitteisiinsa. Heistä kolmasosa oli valmis rahalliseen lahjontaan.

Nuoret aikuiset näyttävät hyväksyvän epäeettisen toiminnan muita ikäryhmiä useammin. 25–34-vuotiaista jopa 73 % sallisi epäeettisen toiminnan yrityksen selviytymisen keinona. Joka neljäs hyväksyisi lahjonnan.

Viidennes 25–34-vuotiaista olisi valmis toimimaan epäeettisesti, jos se edistäisi etenemistä uralla. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi eettisten sääntöjen noudattamatta jättämistä, väärän tiedon välittämistä johdolle tai tilintarkastajien harhaanjohtamista.

– Seuraava johtajasukupolvi vaikuttaisi olevan paitsi itse altis toimimaan epäeettisesti, myös uskoo väärinkäytöksiä tapahtuvan. Tulos kyllä yllätti minut, hyvän hallinnointitavan noudattamiseen ja väärinkäytösten tutkintaan erikoistuneen tiimin johtaja Markus Nylund EY:ltä toteaa.

Hän huomauttaa, että yleisesti mielletään, että nuoret ajattelevat eettisemmin kuin vanhemmat sukupolvet.

– Mutta tutkimuksen valossa sanoisin, että yritysten tulisi todella kiinnittää huomiota eettisten toimintatapojen mukaiseen näkyvään toimintaan sekä selkeyttää ohjeistuksia ja korostaa koulutuksen tärkeyttä työntekijöille. Muuten riski väärinkäytöksille tulevaisuudessa kasvaa, Nylund varoittaa.

Hän pitää tärkeänä, että tulevat päättäjät on saatava ymmärtämään väärinkäytösten seuraukset ja toisaalta kannustettava tuomaan julki huolensa tai suoranaiset epäilynsä mahdollisista väärinkäytöksistä, jos sellaisia on.

Kansainvälisesti 28 % (vuonna 2015 24 %) vastaajista koki, että sääntelyllä on positiivinen vaikutus, kun halutaan suitsia epäeettistä toimintaa. Suomessa vain 10 % vastaajista koki, että sääntely toisi haluttua tulosta.

Sähköpostien seuranta koettaisiin Suomessa vahvasti yksityisyyden loukkaamisena (kv 65 % vs. Suomi 80 %). Lähes puolet (49 %) piti jopa someprofiilien monitorointia työnantajan taholta loukkaavana.

– Suomalaisyritysten edun mukaista olisi noudattaa tiukempia eettisen toimintatavan sääntöjä, jottei tule ikäviä yllätyksiä, Nylund sanoo.

Konsulttiyhtiö EY:n vuosittain toteuttama tutkimus selvitti tällä kertaa yli 4 000 työntekijän suhtautumista korruptioon ja väärinkäytöksiin isoissa yrityksissä 41 maassa, myös Suomessa.