– Vain isille nimetty ansiosidonnainen vapaa mielletään itsestään selvästi isien vapaaksi, joten isien perhevapaiden käyttö lisääntyy nimenomaan tätä isyysvapaata pidentämällä, sanoo erikoistutkija Johanna Närvi.

Närvi on yhdessä tutkimuspäällikkö Minna Salmen kanssa analysoinut useita viime ja tämän vuoden aikana esiteltyjä perhevapaamalleja. He käyttävät kriteereinä tasa-arvonäkökulman lisäksi muun muassa pikkulapsiperheiden toimeentulon parantamista ja eriarvoistumisen välttämistä.

Hallitus on parhaillaan aloittamassa perhevapaiden uudistamista. Poliittisten linjausten on määrä valmistua vielä loppuvuoden aikana.

Isien kotonaolon yleistyminen on kyseenalaista esimerkiksi malleissa, joissa vanhempainrahakautta pidennettäisiin vanhempien jaettavissa olevan vapaan osalta.

Tutkijat kyseenalaistavat näillä perusteilla esimerkiksi SAK:n, Akavan ja kokoomuksen esittelemien mallien tasa-arvovaikutukset.

Tutkijat ottavat kantaa myös kotihoidon tuesta käytyyn keskusteluun. Heidän mukaansa sen lyhentämisestä on turha hakea suurta apua äitien työllisyysasteen nostoon, sillä nimenomaan pitkään kotihoidon tuella olevien on todennäköisesti vaikea löytää työtä, sillä he ovat usein vähemmän koulutettuja eivätkä ole olleet työssä ennen lapsen syntymää.

– Tukikauden lyhentäminen varmaankin lisäisi työvoimaan tarjontaa, mutta se ei suoraan käänny työllisyyden lisääntymiseksi. Osa äideistä päätyisi työttömiksi, sanoo tutkimuspäällikkö Minna Salmi.

Tutkijat korostavat, että perhevapaiden uudistamisen ohella pitäisi kiinnittää huomiota päivähoidon laatuun ja hintaan. Jos äitejä halutaan saada ansiotyöhön, ei ole viisasta samaan aikaan heikentää päivähoidon laatua tai rajoittaa subjektiivista päivähoito-oikeutta. Toisaalta korkeat päivähoitomaksut vaikuttavat kielteisesti vähän koulutettujen äitien osallistumiseen työmarkkinoille.

Susanna Jääskeläinen, STT