Vaikutukset käyvät ilmi tänään julkaistusta kyselytutkimuksesta, joka on toteutettu osana eurooppalaista tekoälyn käyttöä johtamisessa koskevaa tutkimushanketta. Sitä koordinoi Suomessa Kalevi Sorsa -säätiö.

Algoritmien käyttö johtamisessa ja työntekijöiden valvonnassa on yleistynyt varastotyössä sekä telemarkkinoinnissa. Näillä toimialoilla työskentelevistä jopa 87 prosenttia johdetaan tietojärjestelmien avulla, osin automatisoidusti tekoälyllä.

Algoritmijohtamisella tarkoitetaan työnantajan digitaalisia ja tekoälyä hyödyntäviä työkaluja työntekijöidensä työsuorituksen arviointiin.

– Algoritmeja käytetään työn johtamisessa monin eri tavoin. Kyselyyn vastanneista 67 prosenttia kertoi, että heidän työnopeuttaan seurataan tietojärjestelmien avulla. Yli puolet kertoi, että niillä valvotaan heidän työnsä laatua ja taukojen pitämistä, hän kertoo tiedotteessa.

Raportissa tarkasteltiin algoritmijohtamisen muotojen ja laajuuden ohella sen vaikutuksia työntekijöiden työoloihin ja hyvinvointiin. Tutkimuksen kyselyyn vastasi lähes 1 400 varastotyössä ja telemarkkinoinnissa työskentelevää työntekijää.

– Aineistosta käy ilmi, että työntekijöiden hyvinvointi oli selvästi matalampaa niissä työpaikoissa, joissa algoritmeja käytettiin työntekijöiden valvonnassa enemmän. Algoritmijohtaminen näyttää heikentävän niin työtyytyväisyyttä, motivaatiota kuin luottamusta työpaikoilla ja samalla stressi lisääntyy.

TUTKIMUKSEN mukaan algoritmijohtamisen negatiivisia vaikutuksia voidaan myös ehkäistä. Se vaatii myös sääntelyä, sillä algoritmijohtamista hyödynnetään paljon toimialoilla, joilla työntekijän asema on muutenkin heikko. Esimerkiksi tänä vuonna hyväksytty alustatyödirektiivi parantaa tilannetta vain osittain.

– Algoritmijohtamisen ei välttämättä tarvitse heikentää työntekijöiden asemaa. Se edellyttää erityisesti sitä, että työntekijät tietävät, miten algoritmeja käytetään, ja että he voivat osaltaan vaikuttaa niiden käyttöön, Immonen huomauttaa.

Hänen mukaansa valitettavasti nämä edellytykset eivät toteudu varastotyössä ja telemarkkinoinnissa kovin hyvin. Alle puolet vastaajista oli tyytyväisiä työnantajansa viestintään tai koki voivansa vaikuttaa päätöksiin algoritmien käytöstä.

Koko hankkeen toteutuksesta vastaa brysseliläinen ajatushautomo Foundation for European Progressive Studies.

Tutkimusta varten on saatu Euroopan parlamentin taloudellista tukea. Hankkeen tukemiseen on osallistunut myös pohjoismaisia ammattijärjestöjä, Suomessa Palvelualojen ammattiliitto PAM ja Teollisuuden palkansaajat TP.

Tutkimushankkeen tuloksia esitellään tiistaina 17. syyskuuta kello 9-11 Helsingin yliopiston Tiedekulmassa.