Tutkimuksessa jaettiin reilut 1  200 iältään 60-77-vuotiasta ihmistä kahteen ryhmään, joista toinen sai kahden vuoden ajan monipuolista elintapaohjausta ja toinen vain tavanomaista terveysneuvontaa. Heidän terveyspalvelujen käyttöään seurattiin kansallisista rekistereistä kahdeksan vuoden ajalta.

Elintapaohjausta saaneilla oli seurannan aikana keskimäärin kuusi sairaalapäivää vähemmän kuin vertailuryhmällä. Myös päivystyskäynnit olivat harvinaisempia. Lisäksi sairaalapäivien ja päivystyskäyntien kustannukset olivat heillä noin 4  000 euroa pienemmät kuin vertailuryhmään kuuluneilla.

Tutkimus julkaistiin marraskuussa Age and Ageing -tiedelehdessä.

Tutkimuksessa käytetty elintapaohjaus sisälsi ruokavalioneuvontaa, ohjattua liikuntaharjoittelua, muistiharjoittelua ja sydän- sekä verisuonisairauksien riskitekijöiden tehostettua seurantaa.

Elintapaohjelma on kehitetty osana THL:n Finger-tutkimushanketta.

-  Tarjoamalla näyttöön perustuvaa Finger-elintapaohjelmaa mahdollisimman laajasti ikääntyneille ihmisille voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä kalliimpien terveyspalvelujen tarpeen vähentyessä, sanoo THL:n ja Tampereen yliopiston erikoistutkija sekä gerontologian professori Jenni Kulmala tiedotteessa.

Hän kertoo, että elintapaohjelmasta on aiemmin havaittu olevan hyötyä vanhusten muisti- ja ajattelutoiminnoille sekä toimintakyvylle. Sillä on ollut myönteisiä vaikutuksia myös ikääntyneiden sairauksien ilmaantuvuuteen.

-  Uudet tulokset osoittavat tehon myös terveyspalvelujen käytön vähenemiseen sekä niihin liittyviin kustannuksiin, Kulmala sanoo.

THL:n mukaan Finger-toimintamalli on käytössä reilulla puolella hyvinvointialueista. THL kertoo, että keskeneräinen elintapaohjauksen koordinointi alueilla on hidastanut mallin käyttöönottoa.