Turva – Hymy

Tutkimus: Kymmenet tuhannet ulkomaalaiset eivät tienneet äänioikeudestaan kuntavaaleissa

Kuva: Timo Jaakonaho

Ulkomaalaisilla on ollut pian 25 vuoden ajan äänioikeus Suomen kuntavaaleissa. Taustalla on vuonna 1992 tullut lakimuutos, joka laajensi kuntavaalien äänioikeuden koskemaan myös ulkomaalaisia. Nykyisin äänioikeus on muun muassa Suomessa asuvilla EU-maiden sekä Islannin ja Norjan kansalaisilla, ja sellaisilla muista maista Suomeen saapuneilla henkilöillä, jotka ovat asuneet täällä vakituisesti yli kaksi vuotta.

Kalevi Sorsa -säätiön tutkijan Merja Jutila Roonin mukaan asiassa on pieni ongelma.

– Suomalaiset eivät tiedä, että ulkomaalaisilla on äänioikeus – eivätkä myöskään ulkomaalaiset. Eikä tiedotus, sikäli kun sellaista on, löydä kohdettaan, Jutila Roon sanoo Demokraatti-lehdelle.

Kun Kalevi Sorsa -säätiö teetätti aiheesta tutkimuksen kävi ilmi, että äänioikeutetuista ulkomaalaisista jopa 27 prosenttia ei tiennyt oikeudestaan. Jos tämän suhteuttaisi vuoden 2012 kuntavaaleissa äänioikeutettujen ulkomaalaisten määrään, se tarkoittaisi lähes 37 000 ihmistä.

Kevään kuntavaaleissa ulkomaalaisten äänioikeutettujen määrä tulee todennäköisesti olemaan kymmeniä tuhansia suurempi.

Tietämättömiä oli tutkimuksen mukaan enemmän kuin niitä, joita vaalit eivät kiinnosta. Syitä on Jutila Roonin mukaan useita.

– Kotouttamiskoulutuksessa tietoa saattaa olla, mutta esimerkiksi Suomeen töihin tai opiskelemaan tulleet eivät siihen osallistu.
Ilmoitus äänioikeudesta lähetetään Suomessa kaikille äänioikeutetuille, myös ulkomaalaisille, mutta kielivaihtoehdot rajoittuvat suomeen ja ruotsiin.

– Ehdottaisin, että ilmoitus tulisi muillakin kielillä, mutta se vaatisi lakimuutoksen. Jos samanaikaisesti postitettaisiin lappu, jossa asiasta muistutettaisiin eri kielillä, lakimuutosta ei tarvittaisi.

Vuoden 2012 kuntavaaleissa ääni­oikeus oli 137 000:lla ulkomaan kansalaisella. Jutila Roonin mukaan osuus on vahvassa nousussa.

– Kevään kuntavaaleissa ulkomaalaisten äänioikeutettujen määrä tulee todennäköisesti olemaan kymmeniä tuhansia suurempi, hän sanoo.
Jos pakolaiskriisiä seurannut maahanmuuttoaalto jätetään huomiotta, Suomessa asui vuonna 2015 noin 230 000 ulkomaan kansalaista. Heidän osuutensa Suomen koko väestöstä oli vuoden lopussa 4,2 prosenttia.

Kalevi Sorsa -säätiö teetti tutkimuksen TNS Gallupilla kesä-heinäkuussa. Kyselyyn haastateltiin puhelimitse neljä sataa Suomessa yli kaksi vuotta asunutta vieraskielistä henkilöä. Haastattelukielinä olivat venäjä, viro, suomi ja englanti.

Lue lisää torstaina 1.12. ilmestyvästä Demokraatin viikkolehdestä.

Keskustelua aiheesta

Suomeen palaava Kataisen kabinettipäällikkö: Brexit pakottaa EU-jäsenmaksujen korotukseen

Kuva: LEHTIKUVA / ANNIINA LUOTONEN
EU-komission varapuheenjohtajan Jyrki Kataisen kabinettipäällikkö Juho Romakkaniemi siirtyy Keskuskauppakamarin toimitusjohtajaksi maaliskuussa. Kuva otettu Brysselissä 3. tammikuuta.

Suomen pitäisi olla valmis kasvattamaan EU-jäsenmaksuaan, jotta Britannian jättämä aukko saataisiin täytettyä ja rahat riittäisivät uusiin tehtäviin.

Näin vetoaa Keskuskauppakamarin toimitusjohtajana pian aloittava Juho Romakkaniemi (kok.). Hän on työskennellyt viime vuodet suomalaiskomissaarien kabineteissa Euroopan komissiossa.

Romakkaniemen mielestä on selvää, ettei tulevien vuosien budjettiraameja saada kasaan ilman jäsenmaksujen korotusta. EU:n budjetti on nyt suuruudeltaan yksi prosentti EU-maiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta vuodessa.

Komissiosta on ehdotettu budjetin kasvattamista vähintään noin 1,1 prosenttiin, ja Romakkaniemi toivoo Suomelta tukea ehdotukselle.

– Toivon todella, että hallitus ja eduskunta on käynyt pohdintaa siitä, millä ehdoin kannassa voidaan liikkua.

Nettomaksaja Britannian lähtö jättää EU:n budjettiin tuoreimman arvion mukaan 12–15 miljardin euron vuotuisen aukon. Budjetista vastaavan komissaarin Günther Oettingerin mukaan komissio olisi esittämässä, että puuttuva summa katetaan puoliksi leikkauksilla ja puoliksi uudella rahalla.

Monimutkaisemmaksi yhtälön tekee vielä se, että EU:lle ollaan esittämässä uusia menoja aina maahanmuutosta puolustusyhteistyöhön ja rajavalvontaan. Uudet menot katettaisiin budjettikomissaarin mukaan valtaosin uudella rahalla.

Komissio antaa esityksensä vuosien 2021–2027 budjettiraameista toukokuussa.

Romakkaniemen mukaan nyt on Suomellekin oikea aika yrittää vaikuttaa budjetin valmisteluun.

– EU-komissioon on helppo vaikuttaa, kunhan on vain jotain sanottavaa.

Anniina Luotonen–STT

Ennakkoäänestys päättyy tänään – ääniä annettu jo 1,3 miljoonaa

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Tiistaina on viimeinen mahdollisuus äänestää ennakkoon. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 28. tammikuuta.

Tänään on viimeinen päivä äänestää ennakkoon. Seuraava mahdollisuus äänestää presidentinvaalissa on ensi sunnuntaina, jolloin vaalihuoneistot ovat avoinna aamuyhdeksästä iltakahdeksaan.

Ennakkoäänestykseen tulee ottaa mukaan kuvallinen henkilötodistus, esimerkiksi ajokortti tai passi.

Ennakkoäänestyspisteitä on muun muassa kauppakeskuksissa ja kirjastoissa. Oikeusministeriön vaalisivustolta löytyvät kaikki ennakkoäänestyspaikat.

Ennakkoon voi äänestää missä päin Suomea tahansa riippumatta asuinkunnasta.

Presidentinvaalien ennakkoäänestyksessä oli maanantaina iltakahdeksaan mennessä annettu yli 234 000 ääntä. Äänestysprosentti oli 29,9 ja ääniä oli kaikkiaan annettu lähes 1,3 miljoonaa.

Viime presidentinvaaleissa vastaavaan aikaan äänestysvilkkaus oli 25,8 prosenttia.

Lähes kaikissa vaalipiireissä äänestysprosentti on jo ylittänyt 30 prosentin rajapyykin. Vain Helsingissä, Uudellamaalla, Vaasassa ja Ahvenanmaalla äänestysinto on ollut vähän vaisumpaa.

”Käymme tilannetta läpi ja kuulemme kentän terveisiä” – SAK:n liittojen johtajat tänään koolla valmistelemassa mielenilmausta työttömien puolesta

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta SAK:n hallituksen kokouksessa Helsingissä 15. tammikuuta. Kokouksessa käsiteltiin työttömyysturvan niin sanottua aktiivimallia.

Palkansaajajärjestö SAK:n liittojen päättäjiä kokoontuu tänään Helsingin Messukeskukseen käsittelemään muun muassa työttömyysturvaan kohdistuvan niin sanotutun ”aktiivimallin” vastaista mielenilmausta.

Mielenilmaus järjestetään Helsingin Senaatintorilla helmikuun 2. päivänä.

Tapaamisessa selviää, miten paljon SAK:n liitoissa on halukkuutta järjestää työnseisauksia mielenilmauspäivänä.

– Liittopäättäjien tapaaminen ei ole päättävä elin, mutta käymme siellä tilannetta läpi ja kuulemme kentän terveisiä. Monet liitot haluavat nähdä, mikä viesti siellä tulee.

– Varmasti siellä kuullaan paljon puheenvuoroja siitä, että tässä pitäisi järeisiin toimiin ryhtyä. Osa jäsenistöstä on sitä mieltä, kertoi SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta aiemmin STT:lle.

” Varmasti kuullaan paljon puheenvuoroja siitä, että tässä pitäisi järeisiin toimiin ryhtyä.”

Esimerkiksi Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n hallitus kokoontuu iltapäivällä heti liittopäättäjien tapaamisen jälkeen pohtimaan omia toimiaan mielenilmauspäivänä. Puheenjohtaja Marko Piiraisen mukaan yksityiskohdista tiedotetaan huomiseen aamupäivään mennessä.

Palvelualojen ammattiliiton PAMin hallitus on jo päätynyt siihen, ettei se liiton tasolla ryhdy nyt työtaistelua järjestämään. PAMin keskolaisten ammattiosasto päätti kuitenkin perjantaina kokouksessaan vaatia sekä PAMia että SAK:ta julistamaan poliittisen mielenilmauksen poliittiseksi lakoksi.

Myös akavalainen Insinööriliitto kertoi eilen osallistuvansa mielenilmaukseen, vaikka Akava ei keskusjärjestönä siihen osallistu.

Monilla liitoilla on hallintoja koolla tämän kuun lopulla.

Maksaako perheesi liikaa veroja? – Vaihda paikkakuntaa, säästät tuhansia

Maakuntakeskuksista kuluvan vuoden kevein verottaja on Helsinki, joka madalsi kunnallisveroprosenttiaan puoli prosenttiyksikköä. Tämä käy ilmi Veronmaksajain Keskusliiton kunnallisten verojen selvityksestä.

Laskelmassa keskituloinen palkansaajaperhe maksaa Helsingissä kunnallis-, kirkollis- ja kiinteistöveroa yhteensä hieman yli 14 000 euroa. Ankarimmin verottavassa maakuntakeskuksessa Kokkolassa näitä veroja maksetaan jopa runsaat 3 000 euroa enemmän.

Helsingissä asumisen kustannukset ovat kuitenkin maan korkeimpia, ja asumisen hinnalla voi olla jopa verotusta suurempi merkitys lompakolle.

– Helsingissäkin veroista säästyvä osa voi mennä kokonaisuudessaan asumiseen, kertoo selvityksen tekijä Janne Kalluinen.

Kokkolan jälkeen maakuntakeskuksista kirein kunnallinen verotus on Seinäjoella ja Kajaanissa – ja tämä sama kolmikko on pitänyt asemansa vuodesta 2015.

Keveimmin verottavien joukossa Helsinkiä seuraavat Turku ja Tampere, joista kummankin ero pääkaupunkiin on yli tuhat euroa.

– Esimerkiksi Turun kohdalla ero Helsinkiin on kasvanut viime vuodesta jopa 500 euroa. Helsingin ero muihin on kasvanut varsinkin tänä vuonna kunnallisveroprosentin alennuksen takia.

Veronmaksajain selvityksessä on tarkasteltu, millaisen verorasituksen palkansaajat kohtaavat Manner-Suomen kunnissa kuluvana vuonna.

– Keskituloinen palkansaajaperhe voi säästää veroissaan tuhansia euroja vuositasolla asuinpaikastaan riippuen, selvityksessä todetaan.

Jämijärven kunnassa kireintä

Maakunnista verotus on keskimäärin keveintä Uudellamaalla ja ankarinta Keski-Pohjanmaalla. Keskituloisista palkansaajista koostuva perhe maksaa tänä vuonna Keski-Pohjanmaalla noin 2 200 euroa enemmän kunnallisveroa kuin Uudellamaalla.

Kun vertailua tehdään yksittäisten kuntien tasolla, Jämijärvellä Satakunnassa puolisot maksavat tuloistaan eniten tuloveroja, yhteensä vajaat 29 000 euroa.

Ankariin verottajiin lukeutuvat myös eteläpohjalainen Teuva, pohjoispohjalainen Reisjärvi ja lappilainen Pelkosenniemi.

 

Jukka Annala, STT

 

AVAINSANAT

Rahoitusalan sovittelussa vielä paljon neuvoteltavaa

Kuva: Thinkstock

Rahoitusalan työriidan sovittelu jatkuu taas tiistaina. Valtakunnansovittelija Minna Helteen mukaan maanantaina edistyttiin sovittelussa, mutta paljon neuvoteltavaa on vielä edessä. Kiistaa on erityisesti viikonlopputyön tekemisen ehdoista, mutta myös palkkaratkaisu ja lukuisat tekstikysymykset ovat Helteen mukaan yhä avoinna.

Rahoitusalalla ei ole tällä hetkellä työnseisausuhkaa. Ammattiliittojen ylityökielto on voimassa.
Palkansaajapuolta edustavat neuvotteluissa Ammattiliitto Pro, Nordean henkilökunnan Nousu ja Ylemmät Toimihenkilöt. Työnantajia edustavat Finanssiala ja Palvelualojen työnantajat. MyösDanske Bankin työehtosopimus on työriidan kohteena.