Mari K. Niemen ja Topi Hounin toimittaman Media ja populismi -kirjan mukaan toimittajakunnassa on ollut voimakastakin painetta sen suhteen, kuinka populisteista on ollut sopivaa kirjoittaa.

Nykyisin Vaasan yliopiston Innolab-tutkimusalustaa johtava Niemi on haastatellut kirjaa varten 18 populistipuolueisiin perehtynyttä toimittajaa Suomesta, Ruotsista ja Tanskasta. Haastattelut tehtiin alkuvuodesta 2017 eli ennen perussuomalaisten hajoamista.

Eniten moitteita saivat ruotsalaistoimittajat, joita paheksuttiin ruotsidemokraattien sulkemisesta ulos keskustelusta. Yksi suurimmista kritiikin aiheista liittyi siihen, miten huonosti maan toimittajakunta tunsi ruotsidemokraatit ja ymmärsi puolueen toimintaa.

Tutkijoiden mukaan medialla on tapana korostaa populistiliikkeiden kiistanalaisia piirteitä sen sijaan, että uutisoinnissa käsiteltäisiin syvällisesti puolueiden luonnetta, yhteiskunnallista kontekstia tai mahdollisen menestyksen seurauksia. Tutkijat arvioivat, että kohut ja skandaalit istuvat paremmin medialogiikkaan ja yleisön oletettuihin kiinnostuksen kohteisiin.

Populistipuolueet ovat hyötyneet kyseisestä julkisuudesta ja pyrkineet myös tietoisesti ylläpitämään jännitteistä mediasuhdettaan.

– Skandaalien toistuessa rajojaan koettelevat populistiliikkeet ja -poliitikot voivat dominoida esimerkiksi vaalikampanjaa vetämällä huomion kerta toisensa jälkeen itseensä ja agendaansa, tutkijat kirjoittavat.

Kaikissa kolmessa maassa toimittajat nostivat esiin kysymyksen median politisoitumisesta tai joidenkin tiedotusvälineiden muita jännitteisemmästä suhteesta populistipuolueisiin. Tavallisimmin jännitteet nousivat esiin yleisradioyhtiöiden ja keskustavasemmistolaisiksi arvioitujen sanomalehtien kohdalla. Osa iltapäivälehdistä ja jotkut pääkirjoitustoimittajat taas arvioitiin populistipuolueita kohtaan ymmärtävämmiksi.

Aineisto paljasti myös huomattavia eroja käytännön yhteistyösuhteissa.

– Ruotsidemokraattien suhteessa mediaan on jopa näytösluonteista vastahankaa ja epäluuloa, kun taas Tanskan kansanpuolue sai toimittajilta kiitosta erityisestä mediamyönteisyydestä, Niemi kertoo.

Perussuomalaisten mediasuhdetta luonnehdittiin puheenjohtaja Timo Soinin kaudella hyväksi, ja suuri osa siitä katsottiin juuri Soinin ansioksi. Toimittajat arvioivat Soinin tuoneen puolueelleen ystäviä ja hyväksyttävyyttä.

Jussi Halla-ahon johdolla perussuomalaisten mediasuhteeseen on tullut lisää jännitteitä, mutta Niemen mukaan puolue ei välttämättä pysty nostamaan sen avulla näkyvyyttään.

– Laura Huhtasaaren presidenttikampanja antoi viitteitä siitä, että media ja myös populistien poliittiset kilpailijat ovat oppineet käsittelemään puolueesta tulevia syötteitä uudella tavalla, Niemi arvioi.

– Kaikkiin täkyihin, joilla puolue tai sen ehdokas pyrkii kohahduttamaan, ei välttämättä tartuta. Samalla puolueen julkisuudessa saama painoarvo vähenee.
STT–ANNU MARJANEN