Tutkimuksen toimittanut kyberturvallisuuden työelämäprofessori Martti Lehto Jyväskylän yliopistosta sanoo, että työelämän vaatimukset vaikuttavat muun muassa opiskelijoiden työharjoittelumahdollisuuksiin.

- Harjoittelupaikkojen löytäminen ei ole ihan helppoa. Tämä on yllättävää, kun alan osaajista on puutetta, Lehto sanoo.

Lehdon mukaan koulutuksen haasteena on löytää osaavia opettajia.

Lehdon mukaan kyberturvallisuuteen panostaminen olisi yritysten puolelta vakuutus tulevaisuuteen.

- Kustannukset onnistuneessa kyberhyökkäyksessä voivat olla satoja tuhansia, Lehto sanoo.

Kyberturvallisuusalan kattojärjestö FISC:in mukaan vuonna 2025 tarve olisi 15 000:lle alan osaajalle Suomessa. Liikenne- ja viestintäministeriön kyberosaamistarvetta mittaavan kyselyn mukaan 73 prosenttia viranomaisista sekä elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin toimijoista kokee merkittävää osaamispulaa.

Tutkimuksesta ilmenee, että osaajapula on esteenä yrityskasvulle. Suomen yrityksistä 35 prosenttia kokee osaajapulan olevan merkittävä yrityskasvun este. Vastaava luku esimerkiksi Britanniassa on 13 prosenttia.

VASTAUKSENA OSAAJAPULAAN opetusministeriö lisäsi korkeakoulujen tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen aloille yhteensä 325 aloituspaikkaa joulukuussa 2021. Ammattiosaajien valmistuminen on kuitenkin pitkä prosessi.

– Koulutuksen lisääminen on pitkän aikajänteen ratkaisu. Nopea ratkaisu osaamisen vahvistamiseksi on lisäkoulutuksen antaminen niille, joilta tietopohjaa jo löytyy, opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Atte Jääskeläinen sanoo.

Jyväskylän yliopiston Lehto kuitenkin pitää aloituspaikkojen lisäämistä edelleen tärkeänä toisen ja kolmannen asteen koulutuksiin. Hänen mukaansa koulutukseen tarvittaisiin kohdennettua rahoitusta.

- Osaamisvajetta ei saada täytettyä nykyisillä aloituspaikoilla. Opetuspaikkojen lisääminen vaatisi myös opettajaresurssien lisäämistä, Lehto sanoo.

Lehto arvioi koulutustilanteen parantamiseksi tarvittavien kustannusten olevan vuosittain noin 10 miljoonaa euroa.

Jani Ahosola – STT