Asia selviää tutkimuksesta, jonka ovat teettäneet eläinsuojelujärjestöt Animalia ja Oikeutta eläimille. Järjestöt vastustavat turkistarhausta.

Kyselyssä vastaajille esitettiin neljä väittämää turkistarhauksen tulevaisuudesta ja kysyttiin, mikä niistä kuvaa parhaiten vastaajan mielipidettä.

Yksi vaihtoehdoista tarjosi lopettamista viiden vuoden siirtymäajalla, toinen 15 vuoden. Molemmissa vaihtoehdoissa valtio tukisi taloudellisesti tarhaajien ammatinvaihtoa. Ehdotukset olivat vastaajien keskuudessa suurin piirtein yhtä suosittuja.

Noin puolet vastaajista oli sitä mieltä, että turkistarhausta voidaan jatkaa joko nykymuotoisena tai muutosten kera.
Vastaajista 38 prosenttia vaatisi tarhauksen jatkamisen ehtona, että eläimille tarjottaisiin huomattavasti lisää tilaa ja mahdollisuuksia toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään. Osuus on suurin piirtein sama kuin vuosi sitten.

Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo järjestöjen tiedotteessa, että vastaavien vaatimusten kirjaaminen lakiin on muissa maissa johtanut turkistarhauksen lopettamiseen, koska se ei ole enää ollut kannattavaa. Kysymyksenasettelussa tilannetta ei avattu.

– Näin on käynyt esimerkiksi Saksassa minkkien ja Ruotsissa kettujen tarhauksen kohdalla, Kivekäs sanoo.

Nykymuotoista tarhausta kannattaa 15 prosenttia. Vuotta aiemmin nykymuotoisen tarhauksen tukijoita oli 17 prosenttia. Yhteensä noin kymmenen prosenttia ei kannattanut mitään vaihtoehtoa tai osannut ottaa asiaan kantaa.

Animalia ja Oikeutta eläimille ovat selvittäneet myös, kuinka moni suomalainen hyväksyy tarhattujen eläinten tappamisen niiden turkin vuoksi. Kolme viidestä suomalaisesta ilmoitti olevansa täysin tai osin eri mieltä. Runsas kolmannes kertoi puolestaan hyväksyvänsä asian täysin tai osittain. Viisi prosenttia vastaajista ei osannut ottaa asiaan kantaa.

Selvitykset toteutti Taloustutkimus kahtena erillisenä kyselynä. Kumpaankin kyselyyn vastasi noin tuhat suomalaista.
STT–Ilkka Hemmilä