Kotimaa
6.2.2017 08:20 ・ Päivitetty: 6.2.2017 08:21
Tutkimus: Sakkojen korotus höllensi kaasujalkaa
Ylinopeudet ovat vähentyneet valta- ja kantateillä rikesakkojen korotuksen jälkeen, todetaan Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin (KRIMO) tutkimuksessa. Rikesakkojen euromäärät korotettiin syyskuussa 2015 noin kaksinkertaisiksi, jonka jälkeen ylinopeudet vähenivät noin yhdeksän prosenttia.
Ylinopeudet vähenivät tutkimuksen mukaan suhteellisesti eniten poliisin automaattisen liikennevalvonnan kameratolppien ja valvonta-autojen kohdalla. Ylinopeuden johdosta kuvattujen autojen osuus väheni lähes kolmanneksella.
Liikenteen automaattisilla mittausasemilla, joiden yhteydessä ei suoriteta poliisin kameravalvontaa, yli 10 km/h ylinopeutta ajavien autojen osuus laski 12,2 prosentista 11,1 prosenttiin. Tällaista ylinopeutta ajavien autojen määrä väheni siis noin yhdeksän prosenttia. Hitaammilla tieosuuksilla ylinopeudet vähenivät enemmän. Keskinopeudet laskivat noin 0,4 kilometrillä tunnissa.
Sakkotason korotuksella on lievä ylinopeuksia vähentävä vaikutus.
Rikesakkoja määrätään lähinnä liikennerikkomuksista.
Seuranta-aikana liikennevalvonnassa tapahtui myös muita muutoksia, ja erityisesti automaattisen liikennevalvonnan käyttöä lisättiin merkittävästi. Ylinopeudet olivat vähenemässä jo ennen uuden sakotuskäytännön voimaantuloa. Havaittua ylinopeuksien määrän laskua ei siten voida suoraviivaisesti tulkita sakkotason korotuksen seuraukseksi.
– Kokonaisuutena arvioiden tulokset viittaavat siihen, että sakkotason korotuksella on lievä ylinopeuksia vähentävä vaikutus. Tämä vastaa kansainvälistä tutkimusnäyttöä, toteaa yliopistotutkija Mikko Aaltonen.
Tutkimuksen loppuraportti julkaistaan huhtikuussa 2017.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.