”Hankkeen tavoitteena on saada tutkittua tietoa siitä, mikä on peruskoulun ja sen jälkeisten koulutuspolkujen merkitys aktiiviseksi kansalaiseksi kasvamisessa. Tätä tietoa voidaan hyödyntää yhteiskunta- ja koulutuspoliittisen päätöksenteon tukena”, yliopiston tiedotteessa kerrotaan.

Kaksivaiheinen tutkimus toteutetaan yhteistyössä kuntien ja koulujen opetushenkilökunnan kanssa. Tänä keväänä tehdään kysely peruskoulun yhdeksäsluokkalaisille. Samoja henkilöitä tutkitaan uudestaan kaksi vuotta myöhemmin, kun he ovat siirtyneet toisen asteen opintoihin tai muille elämänpoluille.

Tutkimukseen osallistuvat koulut on valittu harkinnanvaraisesti erikokoisista ja erityyppisistä kunnista eri puolelta Suomea, ja siihen kerätään yliotos ruotsinkielisistä ja maahanmuuttotaustaisista oppilaista.

Eduskuntavaalitutkimus 2019 kertoo, että väestöryhmien välillä on merkittäviä eroja kansalaispätevyydessä eli siinä, missä määrin kansalaiset kokevat ymmärtävänsä politiikkaa ja voivansa vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon. Nuoriin keskittyneet tutkimukset ovat osoittaneet, että erot ovat esillä jo nuorten keskuudessa.

Suomalainen koulutusjärjestelmä on saanut kiitosta sen kyvystä tasata kotitaustasta kumpuavaa eriarvoisuutta. Nyt toteutettava tutkimus tarkastelee, voiko koulutus tasata tai kasvattaa kotitaustasta johtuvia eroja myös kansalaispätevyydessä.

”Tutkijoita kiinnostaa kysymys siitä, onko erilaisilla koulutuspoluilla tai koulutuksen ulkopuolella olemisella vaikutusta kansalaispätevyyden tunteeseen ja millaista vaikutus voisi olla. Erityishuomion tutkijat kohdistavat yhteiskuntaopin opetuksen vaikutukseen.”

Nelivuotista tutkimushanketta rahoittaa Suomen Akatemia ja sitä johtaa valtio-opin professori Elina Kestilä-Kekkonen. Tutkimusryhmään kuuluvat lisäksi politiikan tutkijat Josefina Sipinen ja Aino Tiihonen. Ensimmäisiä tuloksia tutkimuksesta saadaan jo tämän vuoden aikana.