Pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten työllistymistä yritystoiminnassa kehittävä sosiaali- ja terveysministeriön Työpankki-hanke teetti huhti-kesäkuussa 2016 kaksi työllistymisen edistämistä kartoittavaa selvitystä.

Työttömyyden kestolla on negatiiviset vaikutukset: urautuminen työttömyyteen alkaa välittömästi ja usko omaan työllistymiseen heikkenee työttömyyden pitkittyessä.

Tutkimuksen mukaan työttömistä työnhakijoista ainoastaan 16 %:n usko työllistymiseen ei ole heikentynyt kuuden kuukauden työttömyysjakson jälkeen.

Työllistämispalvelujen tehostettua mallia on tutkittu myös Tanskassa. Tutkimuksen mukaan työllistymisen todennäköisyys kasvoi 20–30 % verrattuna verrokkiryhmään.

Haastattelun keskeisin tehtävä olisi tarjota tukea työllistymiseen: etsiä työttömien joukosta työllisyyslinjalle henkilöt, jotka ovat heti työtä vailla ja välittömästi työmarkkinoiden käytettävissä. Tämän ohella pitäisi ohjata koulutusta, osaamisen täydentämistä tai työkyvyn palauttamista vaativat työttömät heitä palveleville palvelulinjoille.

Koulutuksen ja työkyvyn täydennystä tarvitsevat palautetaan toimenpiteiden jälkeen välittömästi työllisyyslinjalle.

Työllisyyslinjan työttömille voitaisiin käynnistää tehostettu työnetsintä, jossa työpankit tai sen kaltaiset yksityiset toimijat voisivat olla työttömän apuna työllistymisessä TE-toimistojen rinnalla. Työpankkien asiakkaana olevien pitkäaikaistyöttömien työllistymistodennäköisyys on 53 %, kun se muuten on 13 %.

Tutkimuksessa kaikkien vastaajaryhmien keskuudessa erityisen kiinnostavia olivat ratkaisut, joissa palkkatuettuun työllistymiseen liittyvä byrokratia hoidetaan työnhakijan ja työnantajan puolesta.Esimerkkinä työllistämistä edistävästä ratkaisusta voisi olla, että TE-toimisto arvioisi haastattelujen yhteydessä esimerkiksi 12 kuukautta työttömänä olleiden palkkatuen tarpeen ja myöntäisi heille etukäteen palkkatukisetelin. Se oikeuttaisi palkkatuen yrityksille, jotka työllistävät pitkäaikaistyöttömän.

Selvitysten mukaan työpankin kaltaiselle toimijalle on selkeä tarve: 73 % kaikista työttömistä koki tämän kaltaisen toiminnan vähintäänkin melko tärkeänä, työpankin työllistämien henkilöiden keskuudessa vastaava luku on yli 90 %.

Määräaikaiseen työhön, osa-aikatyöhön ja vuokratyöhön suhtaudutaan varauksella. Tällä hetkellä kaikista työttömistä työnhakijoista vain noin 60 % ottaisi vastaan määräaikaisen kokopäivätyön ja osa-aikatyön kohdalla kiinnostus laskee tästäkin selkeästi alle 30 viikkotyötuntisten työsuhteiden kohdalla.

Tutkimus osoittaa, että työpankin kautta työllistyneet suhtautuvat selvästi muita vastaajia positiivisemmin joustaviin työllisyyden muotoihin kuten vuokratyöhön ja osa-aikatyöhön. Tutkimuksen johtopäätös onkin, että työpankkien houkuttelevuutta työnhakijoiden keskuudessa on lisättävä.

Työpankkikokeilun johtaja Aarne Kuusi katsoo työpankkiyritysten mahdollisuutena myös pilotoida ja kokeilla erilaisia työllisyyden ratkaisumalleja.

Kuusen mukaan valtion kannalta on järkevää maksaa vain työllistymistuloksista. Silloin jokainen valtion työllisyyteen sijoitettu euro tuottaa tulosta. Työpankkimallissa työtä etsivä toimija saa korvauksen vain onnistuneista työllistymisistä.

Työpankki-hankkeen selvityksen käytännön toteutuksesta vastasi Innolink Research Oy. Vastaukset kerättiin 1932 vastaajalta.